"Euroopan poliittinen sekaannus vastaa Venäjän etuja" – Hanna Smith vastasi yleisön kysymyksiin Moskovan verkkovaikutuksesta eurovaaleissa

Mitä Venäjä tavoittelee vaaleihin valmistautuvassa Euroopassa? Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith vastasi yleisön kysymyksiin. Katso tästä myös Ylen Berliinin-toimittajan Anna Sarasten juttu valeuutisista.

eurovaalit
Älä jaa, ellet ole lukenut läpi, neuvoo saksalainen faktantarkistaja
Älä jaa, ellet ole lukenut läpi, neuvoo saksalainen faktantarkistaja

Kansainvälisen toimittajaryhmän arvion mukaan Venäjän vaikutusyritykset eurovaalien alla näkyvät etenkin verkon suljetuissa keskusteluryhmissä. –

Ylen Berliinin toimittaja, disinformaation seuraamiseen erikoistunut Anna Saraste on yksi artikkelin kirjoittajista. Jutun voit lukea tästä.

Kaksi vuotta sitten Valtioneuvosto tiedotti (siirryt toiseen palveluun) kyberhyökkäyksiä tutkivan Hybridiosaamiskeskuksen perustamisesta. Jutun aiheesta voit lukea tästä.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-tutkija Hanna Smith vastaa yleisön kysymyksiin Venäjän vaikutusyrityksistä.

Hanna Smith
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna SmithYle

Kommenttipalsta kysymysten esittämistä varten on suljettu kello 13.30, kuten ennalta ilmoitettiin.

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikot lisätty kello 1530.

"Venäjä haluaa heikentää Eurooppaa"

1. kysymys: – Venäjän ja aiemmin Neuvostoliiton vaikuttaminen vaaleihin lähellä ja kaukana on jo vuosisadan vanha tarina. Mikä tilanteessa on uutta?

Tutkimusjohtaja Hanna Smith vastaa: – Nyt on merkittävää että Venäjä haluaa häiritä vaaleja entisen NL:n alueen ulkopuolella. Näyttää siltä että Venäjä todella pelkää demokratiaa ja haluaa heikentää sitä erityisesti Euroopassa. Venäjällä on huomattu että vaaleja häiritsemällä voi saada vaikutusvaltaa ja poliittinen sekaannus voi edesauttaa Venäjän intressejä.

2. kysymys: – Onko tavoitteena Euroopan hajaannuksen lisääminen?

Hanna Smith vastaa: – Venäjä haluaa Euroopan ja EU:n joka toimii Venäjän etujen mukaan.

"Uhan tunnistaminen lähes mahdotonta"

3. kysymys: – Venäjä tunnetusti kiistää kaikki sitä vastaan esitetyt syytökset. Miten voidaan vedenpitävästi varmistaa, mistä mahdollinen hybridioperaatio on todella lähtöisin?

Hanna Smith: – Hybridiuhan tunnistaminen on tunnetusti lähes mahdotonta. Harvoin missään on vedenpitävää tapausta.

– Jos joku valtio kiistää osuutensa - vaikka kaikki näkisivät omin silmin että siitä on kysymys – niin kynnys lähteä vastatoimiin on iso, koska silloin pitää lähteä liikkeelle ilman täysin vedenpitäviä perusteita.

–Kansainvälisissä suhteissa tapaus on vedenpitävä vasta sitten kun tekijä myöntää osallisuutensa. Siksi suurin osa ”syytöksistä” perustuu aihetodisteisiin ja riittävään näyttöön.

4. kysymys: – Onko Venäjällä oma netissä toimiva kyberkeskuksensa Suomessa ?

Hanna Smith: – Tästä meillä ei ole mitään tietoa.

"Hybridiuhka on heikkouden merkki"

5. kysymys: – Millä suurvallalla on suurimmat voimavarat hybridivaikuttamiseen, Yhdysvalloilla, Venäjällä vai Kiinalla ?

Hanna Smith: – Valtiot, jotka käyttävät hybridiuhkamekanismia, ovat usein niitä jotka eivät saa tahtomaansa läpi avoimesti. Tämä mahdollistaa sen että valtio, jolla ei ole suoria vaikutusmahdollisuuksia, pystyy saamaan etuja yhdistelemällä erilaisia keinoja.

– Yhdysvalloilla on muita isompi vahvuus sotilaallisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja teknologisesti sekä pehmeän vallan kautta, kuten koulutuksen ja Hollywoodin. Siksi Yhdysvaltojen ei tarvitse hämärtää toimiaan, ja se voi myös itse myöntää tehneensä jonkun operaation, kuten esimerkiksi tekemänsä kyberhyökkäyksen Venäjän trollitehdasta vastaan.

6. kysymys: – Vaikuttavatko taustalla Venäjän vanhat "ystävyyssuhteet" eräiden Itä-Euroopan maiden ja esim. Italian kanssa?

Tutkimusjohtaja Hanna Smith vastaa: – Monella eurooppalaisella maalla on omat ongelmansa Venäjän kanssa. Kansainvälisessä politiikassa ”ystävyyssuhde” ei aina tarkoita ystävyyttä niin kuin me sen ymmärrämme.

"Jokainen valhe ei ole turvallisuusuhka"

7. kysymys: Onko nyt uutta ainoastaan sosiaalisen median käyttö?

Hanna Smith: – Sosiaalisen median käyttö, informaation ” kansainvälisyys”, on uutta ja tarjoaa edullisen keinon toteuttaa informaatiovaikuttamista. Kaikki somessa liikkuva disinformaatio (tahallisesti vääristellyn tai valheellisen tiedon levittäminen ) ei ole kuitenkaan osa hybridivaikuttamisoperaatiota tai uhkaa kansallista turvallisuutta.

– Usein disinformaation levittämisen takana on taloudellisen hyödyn hakeminen ja toimijat eivät tee yhteistyötä minkään valtiollisen hybridivaikuttajan kanssa.

– Jotkut ihmiset taas levittävät disinformaatiota vain koska pystyvät siihen, ikään kuin ”yes, we can” -periaatetta noudattaen tai vaikkapa mustamaalatakseen muita toimijoita.

– Keskustelussa vaalihäirinnästä pitääkin olla tarkkana ja erottaa se, mikä on valtiollisesti johdettua toimintaa ja mikä puhtaasti kotimaista - sellaisten itsenäisten toimijoiden tekemää, jotka eivät saa rahallista tukea ulkovallalta tai eivät muutenkaan tue ulkovaltaa ideologisessa mielessä.

"Eri mieltä oleminen ei ole vaikutusyritys"

8. kysymys: – Millaisia esimerkkejä vaikuttamisyrityksistä on?

Hanna Smith: – Vaalihäirinnästä puhuttaessa kaikkein käytetyin esimerkki on varmasti USA:n 2016 presidentinvaalit . Myös Ranskan presidentinvaalien yhteydessä tapahtuneeseen vaikuttamisyritykseen #MacrosLeaks viitataan usein. Kolmas esimerkki on Katalonian kansanäänestys vuodelta 2017.

9. kysymys: – Onko valtiollisten toimijoiden, ei siis pelkästään Venäjän, sotkeutumisesta EU-vaaleihin havaintoja?

Hanna Smith: – Yleensä analyysit siitä onko häirintää tapahtunut tulevat vasta jälkikäteen. Analyysissä pitää olla hyvin varovainen, sillä vaaleissa on aina vaikuttamista. Eriäviä mielipiteitä saa ja pitää tuoda esille ja niitä pitää kestää. Tätä prosessia ei pidä hiljentää, eikä syytellä toisia häirinnästä tai epäsopivasta vaikuttamisesta.

Ketkä ovat alttiita vaikutukselle?

10. kysymys: – Ovatko populistit ja äärioikeisto muita alttiimpia hybridivaikuttamiselle?

– Kaikki erilaiset ääriliikkeet ja ilmiöt haluavat usein yksinkertaisen totuuden ja tukeutuvat sellaiseen tietoon, joka vahvistaa heidän omia näkemyksiään. Silloin ei helposti kyseenalaisteta tiedonlähdettä tai sen oikeellisuutta. Kyse ei ole niinkään alttiudesta vaan halusta uskoa valkoinen mustaksi, sekä käyttää vallan saamiseksi mitä tahansa omaa kertomusta vahvistavaa tietoa.

11. kysymys: – Entä kohdistuvatko vaikutusyritykset erityisesti Suomessa asuviin venäläisiin?

Hanna Smith: – He ovat yksi kohderyhmä, mutta toisaaalta myös yksi vastustuskykyisemmistä ryhmistä. Ulkovenäläiset usein tuntevat lähtömaansa paremmin kun muut.

– Suomen venäjänkielinen vähemmistö on sitten jo hieman eri asia, sillä he ovat suomalaisia, mutta voivat mahdollisesti elämänsä varrella pettyä nykyiseen kotimaahansa ja silloin jonkun toisen maan tarjoama tarina voi olla houkutteleva. Samalla on hyvä muistaa että kaikki muutkin, jotka pettyvät maahansa ovat alttiimpia ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Siksi on hyvä että panostetaan syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Törmääkö vaikutusyritykseen somessa vai mediassa?

12. kysymys: – Törmääkö vaikuttamiseen luultavammin jossain suljetussa ryhmässä kuin median kommentointipalstoilla?

Hanna Smith: – Suljetuissa ryhmissä ollaan yleensä avoimempia, mutta myös samanmielisiä. Jos suljettuun ryhmään liittyy, on varmaan asiasta kiinnostunut tai etsii ”sielunsukulaisia” ja silloin ryhmän viesti ehkä vahvistaa omaa käsitystä. Ryhmissä voi olla joku ”moottori”, joka pitää huolen että keskusteluun ei tule ryhmän näkökulmasta ”epäilijöitä”.

13. kysymys: – Onko todennäköistä, että median käyttäjä (lukija/katsoja/kuuntelija) joutuu vaikutusyrityksen kohteeksi?

Hanna Smith: – Kyllä on, mutta on sitten jo eri kysymys kuka on vaikuttamisen takana. Vaikuttavia mainoksiakin on ihan kaikkialla, mutta niiden suhteen on selvää kuka on mainoksen takana ja mitä mainoksella halutaan myydä, tavaraa tai mielipidettä.

– Somessa surffailijan pitää osata itse tunnistaa jokapäiväinen vaikuttaminen sellaisesta, jossa on mahdollisesti ulkopuolinen toimija taustalla - ja jossa haetaan maan kannalta hajottavaa ja horjuttavaa vaikutusta.

Mutta miksi Venäjää aina syytetään?

14. kysymys: – Onko Eurooppaa hajottamaan pyrkivä verkkovaikuttaminen venäläistä sisäpolitiikkaa, vai voiko toiminnasta olla jotain taloudellista hyötyä Venäjää hallitsevalle joukolle?

Hanna Smith: – Venäjän halu olla osana Eurooppaa, vaikutusvaltaisena eurooppalaisena suurvaltana, johtuu monesta asiasta; historiasta, venäläisestä identiteetistä, Venäjän käsityksestä asemastaan maailmanpolitiikassa sekä taloudellisista eduista. Ulkopolitiikka ei ole Venäjän kohdalla vain sisäpolitiikkaa, eikä sisäpolitiikka ulkopolitiikkaa, vaan ne ovat toisiinsa linkittyneitä.

15. kysymys: – Hieman tulee outo olo tästä jatkuvasta keskustelusta Venäjästä. Onko se sittenkin ylimitoitettua ja itsessään eräänlaista vaikuttamista?

Hanna Smith: – Venäjästä puhutaan sen rajanaapureissa paljon koska Venäjä on iso vaikuttaja. Jos miettii miten paljon Venäjästä puhutaan entisen NL:n alueen maissa, niin Suomessa keskustelu on vähäistä ja ihan sivistynyttä.

– Vaikka Suomella ja Venäjällä on pitkä historia - tai ehkä juuri siksi - niin Venäjän motiivit herättävät aina kysymyksiä Suomessa. Luottamuspula, joka on syntynyt historian saatossa, ei korjaannu hetkessä. Välillä tilanne on ollut parempi, mutta nyt jo vuosia huonompi.

– Isossa roolissa on Venäjän sisäpolitiikka – jos valtio kohtelee omia kansalaisiaan kyseenalaisesti – vallanpitäjiä arvostelmalla voi joutua vankilaan, liikekumppani voi tulla murhatuksi eikä viranomaisia kiinnosta, ”isoveli” valvoo ehkä hieman liian aktiivisesti, vähemmistöillä ei ole samoja oikeuksia, valtion etu menee yksilön edun edelle – kaikki tämä johtaa siihen, että on vaikeata nähdä Venäjää rakentavana ja luotettavana yhteistyökumppanina.

– Tämän lisäksi autoritäärisillä valtioilla on paljon kokemusta ja taitoa epäsuorasta ja hyvin psykologisesta vaikuttamisesta.