Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa: Valtaosa ehdokkaista ei halua yhteistä eurooppalaista armeijaa, kertoo Ylen eurovaalikone

Oletko jo löytänyt oman ehdokkaasi? Ylen eurovaalikone auttaa valinnassa.

eurovaalit
Suurin osa EU:n jäsenmaista kuuluu sotilasliitto Natoon.
Yhteisen eurooppalaisen armeijan perustaminen ei saa juurikaan tukea suomalaisilta eurovaaliehdokkailta. Suurin osa EU:n jäsenmaista kuuluu jo entuudestaan sotilasliitto Natoon.FEHIM DEMIR / EPA

Valtaosa suurimpien puolueiden eurovaaliehdokkaista vastustaa EU-maiden yhteistä armeijaa.

Ylen eurovaalikoneessa ainoastaan vihreiden vastaukset sijoittuivat keskiarvoltaan aavistuksen eurooppalaisen armeijan suuntaan.

Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten ehdokkaat vastustivat yhteistä armeijaa selvimmin.

Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Voit etsiä omaa ehdokasta Ylen vaalikoneen avulla (siirryt toiseen palveluun).

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Tutkija: Yhteinen armeija lähinnä symbolinen hanke

Eurooppalaista armeijaa on vaatinut viime vuonna erityisesti Ranska, mutta hanketta ei tälläkään kaudella voi pitää järin realistisena, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku.

Ranskassa puhe EU-armeijasta on liittynyt presidentti Emmanuel Macronin pyrkimykseen vahvistaa EU:ta.

– Macron on lanseerannut ajatuksen Euroopasta, joka suojelee kansalaisiaan monilla eri tavoilla. Vahvempi yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on siinä yksi osa. Macron haluaa puhua vahvoista eurooppalaisista instituutioista, joista EU-armeija olisi yksi esimerkki, Iso-Markku sanoo.

Kannatusta armeijalle löytyy myös Saksasta.

French President Emmanuel Macron meets with paratroopers of the 11th Brigade of the Paratroopers of the Infantry before he delivers his 2019 new year wishes to military forces at Toulouse-Francazal air base near Toulouse, southern France, 17 January 2019. EPA-EFE/GUILLAUME HORCAJUELO
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt Euroopalle entistä tiiviimpää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.GUILLAUME HORCAJUELO / EPA

Turvallisuusteema vahvistunut

Seuraavat viisi vuotta istuva EU-parlamentti saa kauden alkuvaiheessa päätettäväkseen EU:n budjetin, jossa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on saamassa enemmän painoa.

Syynä turvallisuusteeman vahvistumiseen on ollut EU:n lähiympäristön epävakaus niin Välimeren eteläpuolella kuin idässäkin Itä-Ukrainan sodan vuoksi.

Nato-maa Yhdysvallat taas on Donald Trumpin presidenttikaudella ollut halukas jättämään vanhan ydinasesopimuksen ja patistanut Eurooppaa ottamaan suuremman roolin omasta puolustuksestaan.

– Trump on käytännössä toiminut yhtenä ajurina EU:n puolustusagendan kehittämisessä, sanoo Iso-Markku.

Naton Trident Juncture -sotaharjoitus.
Naton lokakuussa 2018 järjestämässä Trident Juncture -sotaharjoituksessa norjalainen ja espanjalainen alus harjoittelivat tankkausta merellä.Marius Vagenes Villanger / EPA

EU-maat tekevät jo monenlaista turvallisuusyhteistyötä, muun muassa kyberuhkissa ja kriisinhallinnan kehittämisessä, ja sen arvioidaan edelleen tiivistyvän.

– Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tunnistettu alueeksi, jossa EU:n yhdentyminen voisi edetä. Se voisi olla symbolisesti merkittävä alue EU:n integraation tulevaisuuden kannalta, Iso-Markku arvioi.

Ehdokkaat eivät innostu sisärajojen tehovalvonnasta

Viime vuosien terrori-iskujen myötä terrorismi on noussut kyselyissä, joissa on selvitetty eurooppalaisten kokemia uhkia.

Keväällä julkaistun kansainvälisen kyselyn mukaan radikaalia islamia pidettiin eri jäsenmaissa laajalti suurimpana yksittäisenä uhkana Euroopan tulevaisuudelle.

Vapaa liikkuvuus on kuitenkin ehdokkaille yhä tärkeä periaate. Ylen vaalikoneessa suurimmat puolueet perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta eivät kannata esimerkiksi jäsenmaiden välisten rajojen valvonnan tehostamista, jos se tarkoittaa liikkumisen hankaloitumista.

Puolueiden kannat ovat tässä niiden ehdokkaiden vaalikonevastausten keskiarvoja. Puolueiden sisällä on hajontaa yksittäisten ehdokkaiden välillä.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Facebookille kovempaa kuria?

Turvallisuuteen liittyvät myös erilaiset teknologiaa, kyberturvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat huolet. Ylen vaalikoneessa teknologiajättien tiukempi sääntely sai kannatusta.

Perussuomalaisia lukuunottamatta muut suurimmat puolueet haluaisivat EU:n sääntelevän voimakkaammin Facebookin kaltaisten yhtiöiden toimintaa Euroopassa.

EU sääntelee jo teknologiayhtiöiden mahdollisuuksia kerätä käyttäjistään tietoja ja levittää tekijänoikeudella suojattua materiaalia.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Myös Kiinan rooli on viime kuukausina huolettanut. Yhdysvallat on epäillyt Kiinan valtion voivan halutessaan käyttää kiinalaisen Huawein 5G-verkkolaitteita vakoiluun. Huawei on kiistänyt väitteet.

On myös arvioitu, että 5G-teknologian käyttöönotto voi lisätä kyberhyökkäysten tehokkuutta.

– Esimerkiksi Saksassa on seuraavan sukupolven 5G-verkon rakentamisen yhteydessä puhuttu vahvasti, voiko kiinalainen operaattori olla mukana siinä. Tämän tyylisiä huolia tulee varmasti jäsenmaista myös EU:n agendalle, Iso-Markku arvelee.

Lue myös: Ylen eurovaalikone on avattu: Ehdokkaat kannattavat lentoveroa mutta eivät autojen myyntikieltoja – "Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen ilmastotehtävän edessä"

Lisää Trump- ja Venäjä-myönteisyyttä, vähemmän eurooppalaisuutta? Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä