Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle

Pohjoisia merialueita uhkaavat saasteet, ilmastonmuutos, muovijäte sekä lisääntyneet kemikaalikuljetukset.

Merien muovijätteet
Kala on jäänyt muoviroskan vangiksi.
Arktisiin vesiin muoviroskaa päätyy ennen kaikkea kalastuksen seurauksena.Paulo Di Oliviera / AOP

TromssaNorjan ympäristöministeriön alaisessa Polaari-instituutissa (Norwegian Polar Institute) ekotoksikologian osaston johtajana työskentelevällä tutkija Geir Wing Gabrielsenillä on 38 vuoden kokemus arktisen merialueen tutkimuksesta. Hän tutkii työssään, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella, saasteilla sekä muoviroskalla on arktisiin merialueisiin.

Pitkän työuransa aikana hän on nähnyt suuren muutoksen tapahtuvan pohjoisen herkillä merialueilla. Esitimme hänelle kahdeksan kysymystä merialueiden tilasta ja tulevaisuudesta.

Mikä on tällä hetkellä pohjoisten merialueiden suurin ongelma?

– Kokonaistilanne. Ilmastonmuutos on iso haaste, mutta meidän on oltava tietoisia myös saasteiden lisääntymisestä, kasvaneista kemikaalien kuljetuksista arktisella alueella sekä muovisaasteesta. Kun aloitin urani, pohjoisilla merialueilla ei näkynyt paljoa muovia. Nyt myös arktisella alueella seilaa paljon muovia ja se vaikuttaa alueella asuviin eläimiin ja on suuri uhka ekosysteemeille.

Mistä muovisaaste päätyy arktisille alueille?

– Euroopassa ja Itämeressä oleva muoviroska on kytköksissä alueen ihmisten elämäntyyliin. Arktisilla alueilla sen sijaan 70–80 prosenttia muovijätteestä on peräisin kalastuksesta. Kalastajat saattavat menettää välineitään vahingossa tai heittää muovia sisältäviä jätteitä mereen. Osa muovista päätyy pohjoiseen virtausten mukana, mutta isommat muoviroskat painuvat pohjaan, joten ne eivät kulkeudu niin helposti arktiselle alueelle.

Geir Wing Gabrielsen
Geir Wing Gabrielsen on tehnyt pitkän työuran arktisten vesien saastumisen tutkimuksen parissa.Jenni Mehtonen / Yle

Ajan kuluessa mereen päätynyt muovi hajoaa pieniksi mikromuovihiukkasiksi. Syömmekö tulevaisuudessa muovia, kun syömme mereneläviä?

– Tiedämme, että monet eliölajit syövät muovia. Tällä hetkellä ongelma on suurempi eteläisillä alueilla, mutta se kasvaa. Teollisuus tuottaa jatkuvasti yhä enemmän muovia. Kun tiedostamme olemassa olevan ongelman, meidän on vähennettävä muovin käyttöä. Ongelma on, että meillä ei ole vielä tutkittua tietoa siitä, kuinka kalojen syömä muovi vaikuttaa kaloja syöviin ihmisiin. Tiedämme, että muoviteollisuudessa käytettyjä kemikaaleja päätyy myös niitä syövien eläinten kudoksiin. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa, koska olemme vasta heräämässä tähän ongelmaan.

Onko kalan syöminen terveellistä vielä 10 tai 20 vuoden kuluttua?

– Toivon niin. Uskon ihmisiin ja siihen, että olemme kykeneviä muuttamaan asioita ja uskon, että muutoksia tullaan tekemään.

Minkä luulet olevan syynä siihen, että ihmiset ovat tiedostaneet merten muoviongelman vasta nyt?

– Se on kummallista, että asia ei ole saanut huomiota aiemmin. Olemme nähneet muovisaasteen vaikutukset Aasiassa ja nyt ongelma on saavuttanut myös Euroopan. Nyt asian on nostanut esille myös YK. Ensimmäinen YK:n raportti tästä ilmestyi vuonna 2009 ja sittemmin myös 2014 ja 2016. Ongelma on, että näemme muoviongelman rannoilla, mutta meillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka merien saastuminen vaikuttaa niiden ekosysteemeihin.

Kuinka huolestunut olet nykytilanteesta?

– Työskentelen arktisella alueella ja olen huolestunut muovijätteen määrän lisääntymisestä alueella, koska emme tiedä, kuinka laajoja vaikutuksia sillä on. Välimerellä on jo nähtävissä, kuinka mikromuovin määrä lisääntyy. Myös muovin käytön lisääntyminen kalastuksessa on huolestuttavaa. Emme tiedä vielä, mikä vaikutus tällä kaikella on kalakantoihin.

Jäämeri huuhtoo Norjan rannikkoa.
Arktisella alueella asutus on harvaa, mikä suojelee meriä muoviongelmalta.Jenni Mehtonen/Yle

Kuka voi ratkaista tämän ongelman? Poliitikot, valtiot vai yksilöt?

– On tärkeää, että poliitikot pyrkivät vähentämään muovin käyttöä ja etsimään sille vaihtoehtoja. Myös valtioiden välinen yhteistyö on tärkeää, jotta voidaan saada aikaan kansainvälisiä sopimuksia. Maat huolehtivat omista rannoistaan, mutta kukaan ei huolehdi yhteisistä merialueista, joten kansainväliset sopimukset merten saastumisen ehkäisemiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tuleeko merten muoviongelma helpottumaan vai pahenemaan tulevaisuudessa?

– Nykyisin tuotamme vuodessa 350 miljoonaa tonnia muovia. Ennusteen mukaan tuotanto tulee vielä kolmin–nelinkertaistumaan tästä. Jos meillä ei ole toimivaa menetelmää muovin käsittelemiseen, muovin määrä merissä tulee lisääntymään ja se tulee vaikuttamaan merten eliölajeihin yhä enemmän. Paljon riippuu poliittisista päätöksistä; kierrätämmekö jatkossa enemmän, jos aiomme jatkaa muovin käyttöä nykyiseen tapaan.

Lue myös:

Muovipillit ja muut merta kuormittavat kertakäyttömuovit kielletään 2021 alkaen

Kuolleen valaan vatsasta löytyi 40 kiloa muovia Filippiineillä

Ilmapallot ovat merilinnuille vaarallisinta muoviroskaa – pallonriekale on nieltynä kuolemaksi joka viidennelle