Ruotsinkieliset muuttavat ulkomaille parempien uramahdollisuuksien ja ilmapiirin perässä suomenkielisiä useammin

Suomen ruotsinkieliset ovat olleet perinteisesti innokkaampia maastamuuttajia kuin suomenkieliset ja uusin tutkimus tukee tätä oletusta. 

maastamuutto
Tukholma Drottninggatan
Tutkimuksen mukaan muuttajat näkevät, että Ruotsissa on enemmän mahdollisuuksia uralle ja elämälle kuin Suomessa. Derrick Frilund / Yle

Ruotsinkieliset muuttavat ulkomaille kolme kertaa innokkaammin kuin suomenkieliset – ja he myös jäävät huomattavasti useammin pysyvästi ulkomaille. Tämä käy ilmi Siirtolaisuusinstituutin suomenruotsalaisen yksikön tutkimuksesta, jossa tutkittiin muuttoaktiivisuutta seitsemäntoista vuoden ajalta. Tilastoseurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella.

Ruotsinkielisille pohjoismaat ja etenkin Ruotsi on "kotimarkkina-alue", jonne on helppo lähteä. Ruotsissa saatetaan nähdä jopa paremmat mahdollisuudet uralle ja elämälle kuin Suomessa.

– Muuttajat näkevät, että Ruotsissa on enemmän mahdollisuuksia. On ehkä parempaa työpaikkaa, palkkaa ja avarampi ilmapiiri. Lyhykäisyydessään voi sanoa, että työn, opiskelun, perhesiteiden ja uratavoitteiden takia muutetaan, selventää Siirtolaisuusinstituutin suomenruotsalaisen yksikön projektijohtaja Magnus Enlund.

Ilmapiiri ja perinteet

Ilmapiirin merkitys on yllättävä. Tällä tarkoitetaan sitä, että muuttajilla on usein negatiivinen kuva Suomesta ja esimerkiksi suomalaisten näkemyksistä maahanmuuttajista, ruotsinkielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä.

Vuosi 2016 oli vilkkain maastamuuttovuosi tutkitun 17 vuoden ajalta.

– Se johtunee yleisen ilmapiirin huonontumisesta Suomessa ja hallituksen koulutusleikkauksista. Kun piikki tasaantui 2017, se taas johtunee yleisen elintason paranemisesta ja korkeasuhdanteesta, arvioi Enlund.

Yksi tärkeä maastamuuton syy on myös ikiaikainen seikkailunhalu. Lisäksi ruotsinkieliset ovat perinteisesti muuttaneet paljon ja se saattaa madaltaa kynnystä lähteä.

– On lähdetty Amerikkaan 1800-luvun puolivälistä lähtien ja Ruotsiin sotien jälkeen, muistuttaa Enlund.

Turvatarkastuksista kertova kyltti Viking Linen terminaalissa Turussa.
Petra Ristola / Yle

Ruotsi vs. muu maailma

Tutkimuksessa haluttiin seurata lähinnä muitakin muuttokohteita kuin Ruotsia. Suomalaiset muuttavat muihinkin pohjoismaihin, kuten Tanskaan ja Norjaan, sekä muihin EU-maihin.

– Norjassa ja Tanskassakin on etua ruotsinkielestä, mutta muutetaan myös Britanniaan, Saksaan, Espanjaan, Viroon, Belgiaan. Kyselyn mukaan muuton tärkeimpiä syitä on mahdollisuus toteuttaa itseään isossa kaupungissa, jossa on enemmän mahdollisuuksia, täsmentää Enlund.

Vuosina 2000-2017 yli 21 000 ruotsinkielistä muutti Suomesta Ruotsiin. Norjaan muutti 1900, Tanskaan runsas tuhat ja muihin EU-maihin liki 5000 ruotsinkielistä. Suomenkielisiä muutti samana aikana Ruotsiin 33 000, Norjaan 9000, Tanskaan liki 6000 ja muihin EU-maihin yli 58 000.

Näin ollen Ruotsi on siis suhteellisesti ylivoimainen muuttokohde ruotsinkielisille. Muu maailma puolestaan vetää enemmän suomenkielisiä.

Siirtolaisuusinsituutin raportti: Kjell Herberts: Inte Bara Sverige. Svenskspråkig flyttning mellan Finland och utlandet 2000-2017 (siirryt toiseen palveluun)