Viisi väitettä viisuista – itävaltalainen tutkija vastaa, onko Euroviisuja ilman politiikkaa ja mitä Suomi tekee väärin

Dean Vuletic on tutkinut Euroviisujen historiaa ja arvioi sitäkin, voiko laululla muuttaa maailmaa.

Euroviisut
Hymyilevä mies istuu penkillä
Itävaltalainen historioitsija Dean Vuletic on tutkinut Euroviisujen poliittista historiaa useita vuosia. Johanna Manu / Yle

Kepeänä ja iloisena pidetyt Euroviisut on saatu taas virallisesti vauhtiin tiistaina käydyn ensimmäisen semifinaalin myötä.

Euroviisut ovat usein myös täynnä poliittisia jännitteitä, skandaaleja ja kohuja. Wienin yliopistossa työskentelevä historioitsija Dean Vuletic tuntee kilpailun historian vuosien tutkimustyön johdosta. Kysyimme häneltä vastaukset viiteen viisuväitteeseen.

Väite 1: Suomi ei ole kiinnostava viisumaa

Suomi ei ole mukana vuoden 2019 viisufinaalissa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Menestyksemme Euroviisuissa ei ole mahtavaa. Mitä Dean Vuleticin mielestä Suomi tekee väärin?

– Ette tee mitään väärin! Aiemmin kynnyksenä saattoi olla kieli. Toiset ovat pärjänneet paremmin omalla kielellään, kuten Ranska ja Italia, mutta nyt kun sitä estettä ei enää ole ja voi laulaa englanniksi, on Suomellakin paremmat mahdollisuudet. Itse mielelläni kuulisin kyllä suomeakin.

Vuletic kertoo omaksi suosikikseen suomalaisista viisubiiseistä yllättäen Suomen heikoimmin menestyneen Euroviisukappaleen. Kojon Nuku pommiin vuodelta 1982 sai kilpailussa nolla pistettä sijoittuen viimeiseksi.

Itävaltalaismies kuitenkin tsemppaa suomalaisia muistuttamalla, miten me uudistimme kilpailua Lordin myötä tuomalla viisuihin kovempaa rockmusiikkia.

– Lordi oli menestys. Jotain Suomi on tehnyt oikein, kun hard rock voitti viisut ensimmäistä kertaa. Suomi toi jotain uutta kilpailuun. Aikanne tulee vielä!

Darude ja Sebastian Rejman
Darude ja Sebastian Rejman Euroviisulavalla 14.5.2019.Thomas Hanses

Väite 2: Euroviisut ei ole enää koskaan pelkkä sävellyskilpailu

Euroviisujen toinen suomenkielinen selostaja Krista Siegfrieds kuvaili ensimmäisen semifinaalin aikana kilpailua, että "se on kuin heittäisi kännissä tikkaa". Vaikka jokaisena vuonna on omat ennakkosuosikkinsa, on täysin arpapeliä mikä lopulta iskee eurooppalaiseen musiikkimakuun.

Alkuperäiseen formaattiin palaaminen olisi vaikeaa, sillä maailma on muuttunut niin paljon. Olisi kiva, jos joistain alkuperäisistä arvoista vielä pidettäisiin kiinni.

Dean Vuletic

Tämän vuoden ensimmäisen semifinaalin perusteella kilpailussa voi päästä eteenpäin riisutulla ja haalealla esityksellä, tai sitten täydellisellä friikkisirkuksella. Väliäkö sillä laulaako puhtaasti – tai ainakaan kauniisti.

– Kilpailu on kaupallistunut paljon viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Aiemmin kaupallisuuteen suhtauduttiin vihamielisesti ja erityisesti pohjoismaiset osallistujamaat olivat sitä vastaan. 1960-70-luvuilla oli sääntöjä länsimaisten levy-yhtiöiden osallisuudesta kilpailun äänestämisessä.

Nykyään pohjoismaiset edustajat ovat jopa etunokassa kaupallisuudessa, Vuleticin mielestä erityisesti Ruotsi.

– Maan musiikkiteollisuudella on suuri rooli kilpailussa. Alkuperäiseen formaattiin palaaminen olisi vaikeaa, sillä maailma on muuttunut niin paljon. Olisi kiva, jos joistain alkuperäisistä arvoista vielä pidettäisiin kiinni.

Dean Vuletic toivoisi näkevänsä enemmän maiden kulttuurien esilletuomista ja kielten monimuotoisuutta.

– On sääli, että elämme Euroopassa, missä on paljon upeita kieliä, mutta viisuissa moni maa valitsee kappaleisiinsa englannin, hän sanoo.

Väite 3: Finaaliin ratsastetaan tuulikoneilla tulisuihkeiden räiskyessä taustalla

Tuulikoneita, pyroja, laservaloja ja valtavia rakennelmia. Euroviisut on visuaalista tykitystä, vaikka voittopotti on kerätty välillä vaatimattomallakin esityksellä. Vuonna 2017 Portugali vei voiton Salvador Sobralin riisutulla ja hillityllä numerolla.

Dean Vuleticin mielestä viisuissa voi menestyä myös ilman suuria ulkomusikaalisia elementtejä.

Myös tiistaina nähdyssä tämän vuoden Euroviisujen ensimmäisessä semifinaalissa nähtiin yllättävän vähäeleisiä esityksiä Islannin ja Australian teatraalisten, rekvisiitalla ratsastavien esitysten rinnalla. Erityisesti Slovenian Zala Kraljin ja Gašper Šantlin esitys jäi mieleen vaatimattomuudestaan.

Myös väliaikanumerolta odotetaan varmasti muutakin kuin kansantanhuja. Dean Vuletic toivoo, että järjestäjämaiden paikallinen kulttuuri näkyisi kuitenkin vielä näissä esityksissä. Häntä ärsyttää erityisesti tämän vuoden väliaikanumeroon isolla rahalla hankittu esiintyjä, Madonna.

– Hänelle maksetaan paljon ja liput tapahtumiin ovat tänä vuonna kalleimmat ikinä. Olisi ollut hieno teko, jos liput olisivat olleet edullisemmat ja kansa olisi päässyt seuraamaan Euroviisuja. Väliaikanumerossa pitäisi näkyä paikallinen kulttuuri. Euroviisut eivät tarvitse mitään suurta amerikkalaista tähteä, sillä tapahtuma on paikallisten kulttuurien promoamista, Vuletic tykittää.

Tosin tällä hetkellä on epävarmaa, että esiintyykö megatähti koko viisuissa.

Islanti - Hatari: Hatrið mun sigra
Islanti - Hatari: Hatrið mun sigraThomas Hanses

Väite 4: Taustalla on aina jotain poliittisia jännitteitä

Lieneekö Euroviisujen kuudenkymmenen vuoden aikana ollut kilpailua ilman kohuja tai huhuja? Kilpailu on järjestetty jo vuodesta 1956.

– Taustalla on aina jotain poliittista, sanoo Vuletic.

Merkittävimmäksi tapahtumaksi hän nostaisi kylmän sodan päättymisen. Jugoslavia voitti 1989, kommunismi kukistettiin ja kylmä sota oli päättynyt.

– Kun vuotta myöhemmin kilpailut järjestettiin Zagrebissa, silloisessa Jugoslaviassa oli vuodessa tapahtunut muutos huomattava. Toto Cutugno voitti sinä vuonna laulamalla Euroopan yhdentymisestä.

Kun kilpaillaan valtioiden kesken, tulevat pakostakin mukaan kansojen väliset suhteet eli politiikka.

Dean Vuletic

Tämän vuoden laulukilpailu järjestetään Israelissa ja kuohunta alkoi jo vuosi sitten Euroviisuvoiton ratkettua.

– Israelin kanssa on aina jotain poliittista. Kilpailun järjestämistä Israelissa on yritetty boikotoida, mutta tänä vuonna osallistujamaita on 41. Viime vuonna maita oli vain kaksi enemmän. Bulgaria jäi pois taloudellisista syistä ja Ukraina poliittisista, Vuletic sanoo.

Boikotoinnilla Vuletic viittaa vetoomukseen, joka laitettiin alulle heti Israelin viisuvoiton jälkeen. Boikotin perusteeksi on ilmoitettu Israelin valtion epäoikeudenmukaisuudet palestiinalaisia kohtaan.

– Jokainen esitys edustaa jotain valtiota, ainakin nimellisesti. Kun kilpaillaan valtioiden kesken, tulevat pakostakin mukaan kansojen väliset suhteet eli politiikka.

Vuletic toivoo, että kilpailussa vain musiikki kilpailisi. Näin kansojen väliset suhteet eivät vaikuttaisi taustalla.

Väite 5: Laululla voi muuttaa maailmaa

Euroviisujen merkitystä sukupuolivähemmistöille ei voi kiistää. Dean Vuletic kertoo esimerkiksi, että Conchita Wurstin voitto vuonna 2014 oli tärkeä.

Euroviisuvoiton jälkeen moni poliitikko Itävallassa puhui samansukupuolisten avioliittolain uudistuksen puolesta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Avioliittolain uudistusta jouduttiin odottamaan vuoteen 2017. Vuleticilla onkin napakka mielipide siitä voiko laululla muuttaa maailmaa.

– Ei. Ihmiset kyselevät tätä minulta, koska asun ja työskentelen Wienissä ja olen toiminut siellä viisujen parissa vuodesta 2013. Olen seurannut Wurstin uraa ja voiton jälkeistä vaikutusta Itävallassa.

On selvää, että voitosta oltiin ylpeitä.

– Vaikutusta ei kuitenkaan näkynyt asioissa, joiden puolesta Wurst puhui. En siis usko, että viisukappaleilla on suuremmin vaikutusta.

Lue lisää Euroviisuista Ylen Euroviisu-sivuilta.