Kätilö muistuttaa pelkääjille: "Omaa kehoa voi synnytyksessä hallita vain rajallisesti"

Minä myös synnyttäjänä -kampanja nosti synnytysväkivallan julkiseen keskusteluun. Synnytysväkivalta kalskahtaa kätilöiden korviin rajulta termiltä.

synnytys
Kätilö näyttää kuinka synnytysjakkaralla istutaan.
Synnytysasentoja on paljon. Kätilö Jenni Lehtovirta-Salo kokeilee synnytysjakkaraa.Mika Halme / Yle

Hämeenlinnalaisen Katja Lähteen sylissä lepää reilun vuorokauden ikäinen tyttövauva. Synnytys sujui niin vauhdilla, että tuleva äiti ehti ottaa kivunlievitykseen vain ilokaasua. Vauhdikasta synnytystä hän osasi ennakoida edellisten kokemusten perusteella.

– On se vähän niin mennyt, että kun supistukset alkavat kunnolla tuntua, synnytys on jo todella lähellä, tuore äiti kertoo.

Jokainen synnytys on oma tarinansa, eivätkä mahdolliset edelliset synnytykset välttämättä helpota esimerkiksi kipuihin liittyvää pelkoa.

– Vaikka takana on monta synnytystä, panikoin jälleen sitä, kuinka kovia ne kivut ovat. Tämä kokemus oli todella hyvä. Potran pojan ja pienen tytön synnyttämisessä on myös melkoinen ero, nauraa Lähde.

Kanta-Hämeen keskussairaalan kätilöitä Katja Lähde kiittelee ammattitaitoisiksi ja erittäin osaaviksi. Äiti ja tytär Lähde pääsivät kotiin seuraavana päivänä.

Somekampanjalla väkivaltaa vastaan

Kaikkien kokemus synnytyksestä ei ole lähelläkään miellyttävää ja mukavaa. Minä myös synnyttäjänä (siirryt toiseen palveluun) -kampanjalla halutaan nostaa keskusteluun naisten vaikeat synnytyskokemukset. Puhutaan synnytysväkivallasta.

Kätilöpiireissä aihe on puhuttanut melkoisesti ja myös Yle teki kyselyn Kätilöliitolle. Varsinkin termi synnytysväkivalta on tuntunut rajulta.

Kätilö-sairaanhoitaja Jenni Lehtovirta-Salo sanoo toivovansa, että ongelmista puhuttaisiin henkilökunnan kanssa.

Ensisynnyttäjän voi yllättää esimerkiksi se, että ennen synnytystä voi olla jopa päiviä kestävä kivulias vaihe

Jenni Lehtovirta-Salo

– On hyvä että tästä aiheesta puhutaan, en lainkaan väheksy naisten kokemuksia. Kätilön näkökulmasta kaikki työ tähtää äidin ja vauvan turvallisuuteen. Joskus synnytys ei vain mene niin kuin on etukäteen ajateltu, hän toteaa.

Kätilö istuu keinutuolissa ja katsoo suoraan kameraan
Sairaanhoitaja-kätilö Jenni Lehtovirta-Salo toivoo synnyttäjän tulevan synnytykseen avoimella mielellä.Heidi Kononen / Yle

Eniten synnytyspelkoa aiheuttaa juuri hallinnan tunteen puuttuminen. Suunnitelmat kivunlievityksestä tai synnytystavasta saattavat kariutua synnytyksen kestoon tai kipuihin.

– Ensisynnyttäjän voi yllättää esimerkiksi se, että ennen synnytystä voi olla jopa päiviä kestävä kivulias vaihe, Jenni Lehtovirta-Salo toteaa.

Synnytykseen hän kehottaa suhtautumaan avoimin mielin. Liian pitkälle meneviä suunnitelmia ei kannata tehdä, sillä omaa kehoa voi synnytyksen aikana hallita vain rajallisesti.

Pääasia on vauvan turvallisuus

Etukäteen omista toiveista voi puhua henkilökunnan kanssa. Usein toiveena on pärjätä kipujen kanssa mahdollisimman pitkään ilman lääkkeitä. Hämeenlinnan keskussairaalassa lääkkeelliseen kivunlievitykseen turvautui viime vuonna kolme neljäsosaa äideistä.

– Kyllä keskusteluiden loppukaneetti on useimmiten se, että pääasia on vauvan turvallisuus. Liki kaikki äidit ymmärtävät sen, sanoo Jenni Lehtovirta-Salo.

Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri on tärkeää. Puolison tai tukihenkilön toivotaan olevan läsnä koko ajan, ja joskus sama toive esitetään kätilöille. Jokaisen synnyttäjän kanssa käydään keskustelu synnytyksen sujumisesta, ja jos yleisarvosana on huono, asia käsitellään uudelleen.

– Joskus voi jäädä vaivaamaan yksittäinen maininta vauvan voinnista tai joku kätilön sanominen. Joskus mieltä jää vaivaamaan kivunlievitykseen liittyvät asiat, tai syyt, miksi alatiesynnytys ei ollut mahdollinen, Jenni Lehtovirta-Salo kertoo.

Vesi helpottaa kipua

Synnytyksessä mukana ollut tietää, että kyseessä ei ole erityisen pumpulinen tapahtuma. Meno voi äityä roisiksikin, eikä synnytyssalin meininki juurikaan tuo mieleen herkkää uuden elämän kehtoa.

– Joskus äiti on ponnistusvaiheessa niin omissa maailmoissaan, että kätilö voi joutua sanomaan tiukastikin. Mutta toki sen voi tehdä lempeästi eikä käskemällä, pohtii kokenut kätilö.

Kätilö esittelee liikutettavaa vesiallasta, jossa voi synnyttää.
Vesi on monelle synnyttäjälle tuttu kivunlievittäjä. Altaassa voi helpottaa kipuja tai synnyttää kokonaan.Yle / Heidi Kononen

Synnytykseen tulevat äidit ovat varsin tietoisia esimerkiksi kivunlievitykseen liittyvistä mahdollisuuksista. Vesi on tavallinen tapa helpottaa kipua ja rentouttaa lihaksia.

– Alkuvaiheen kipuja voi helpottaa kotonakin menemällä lämpimään suihkuun, kertoo Jenni Lehtovirta-Salo.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa kaikki kätilöt on koulutettu vesisynnytyksiin. Muutama äiti on jo ehtinyt hoitaa koko synnytyksen vedessä.