Kylänraittien komistuksista tuli taakka omistajilleen – seurantalojen arvoa ei kuitenkaan kiistetä: "Kaikilla niillä on oma tarinansa"

Talkoohenki on hiipunut ja usein isojen talojen ylläpito nielee kaikki niiden omistajayhdistysten rahat.

seurantalot
 Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran talo
Isosta talosta aiheutuu paljon kuluja ja huolta, mutta se tarjoa myös paljon mahdollisuuksia. Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran talo saa seiniinsä uuden punamullan.Jarkko Heikkinen / Yle

Seurantalot komistavat yhä kylänraitteja, mutta talojen ylläpidosta on tullut raskas taakka monille yhdistyksille. Usein yhdistysten kaikki vaivalla hankitut tulot menevät isojen talojen välttämättömiin kuluihin.

– Voi sanoa, että tämä talo on raskas mutta myös mieluisa taakka, toteaa Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran puheenjohtaja Jaana Luhtala.

Luhtalan "emännöimä" talokomistus on reilusti yli sata vuotta vanha. Kun summataan yhteen öljyllä lämpiävän ison talon kaikki ylläpitokulut, on loppusumma vuodessa yli 4000 euroa.

– Laskut tulevat aina, vaikka talossa ei olisi mitään toimintaa ja ne on ajallaan maksettava.

Sama tuska on monella seurantalon omistajayhdistyksellä. Talkoohenki on hiipumassa ja rapistuvat talot tarvitsisivat kipeästi kunnostamista, mutta rahaa remontteihin ei ole.

Jaana Luhtala
Jaana Luhtala toimii Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran puheenjohtajana nyt toista vuotta. Elina Kaakinen / Yle

Kalliita remontteja

Suomen Kotiseutuliiton jakamien avustusten turvin seurantaloja on onnistuttu pelastamaan. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton jaettavaksi.

Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri tietää, että tilanne voi olla yhdistysten kannalta hankala.

– Vuokratuloilla pitäisi pystyä kattamaan talojen ylläpito- ja huoltokulut. Jos tuloja ei ole, voi yhteisö joutuu talosta luopumaankin.

Vaikka Majuri tunnistaa yhdistysten haasteet, kokonaiskuvaa hän ei näe silti synkkänä. Halua pitää talot kunnossa on olemassa.

– On yhdistyksiä ja taloja, joissa on menossa jo kolmas peruskorjauskierros.

Toisaalta Kotiseutuliitolla on kosketus vain osaan seurantaloista. Rekisterissä on pari tuhatta seurantaloa, mutta niistä vain noin kymmenesosa hakee aktiivisesti korjausavustuksia.

maali irtoilee ikkunapuista
Moni seurantalo rapistuu huolestuttavaa vauhtia.Elina Kaakinen / Yle

Majuri toivoo, että yhdistysten rahkeet riittäisivät ainakin talojen kattojen korjaamiseen ajallaan. Katto on rakennuksen kriittinen kohta.

– Jos katosta ei ole pidetty huolta, voi käydä niin, että meidänkään avustukset eivät enää auta yhdistyksiä eteenpäin.

Korjaaminen ajallaan on aina edullisempaa, muistuttaa Majuri:

– Ison katon uusiminen tulee hirvittävän kalliiksi. Kustannukset voivat nousta 100 000 euroon.

Käsityötä ja perinnemaaleja

Kotiseutuliiton avustusperiaatteet lähtevät siitä, että kun vanhoja seurantaloja kunnostetaan, se pitää tehdä kunnolla ja kestävästi.

– Haluamme pitää yllä vanhoja käsityötaitoja ja avustamme oikeastaan vain sellaisten materiaalien käyttöä ja sellaisia työtapoja, joista tiedetään, että lopputulos on kestävä.

Esimerkkinä Majuri mainitsee perinteisen konesaumatun katon, joka kestää kymmeniä vuosia. Julkisivuihin Kotiseutuliitto haluaa perinnemaaleja. Ainoastaan aivan poikkeustapauksissa voidaan käyttää muita maaleja.

Vaikka korjausrakentamisessa Kotiseutuliitto kannustaa vanhan säilyttämiseen, ei se arvota taloja vain niiden kulttuurihistoriallisen merkityksen tai arkkitehtuurin perusteella.

– Paikallisesti ne ovat oikeastaan kaikki arvokkaita. Jos sitä taloa joku ylläpitää, niin se kertoo siitä, että talolla on yhteisölle merkitystä.

Majuri tähdentää, että jokaisella talolla on oma kulttuurihistoriansa.

– Esimerkiksi Lapissa rakennettiin seurantaloja paljon 60-luvulla. Voi olla, että niille ei ole kehittynyt samanlaista glooriaa kuin joillekin yli satavuotiaille taloille, mutta kaikilla niillä on oma tarinansa.

Toimelan juhlasali.
Toimela sopisi monenlaisten tapahtumien pitopaikaksi. Talon juhlasali on kunnostettu 80- ja 90-lukujen taitteessa.Jarkko Heikkinen / Yle

Jurvassa tuuletettiin

Jurvassa olivat tunnelmat viime syksynä synkät. Nuorisoseuran talon ikivanha öljykattila veteli viimeisiään ja talo uhkasi jäädä talveksi kylmilleen. Rahaa uuden kattilan hankkimiseen ei ollut.

– Se olisi ollut tämän talon tarinan loppu. Vanhassa talossa pitää pystyä edes peruslämpö pitämään, että talo säilyy, muistelee seuran puheenjohtaja Jaana Luhtala puolen vuoden takaisia pohdintoja.

Seura päätti mennä riskillä eteenpäin ja uusi kattila hankittiin. Ennakkoselvityksen perusteella Kotiseutuliitto näytti vihreää valoa, mutta silti avustuspäätöstä jouduttiin jännittämään myöhälle kevääseen.

– Hypin ja pompin ilosta, kun näin meidän nimen siellä listassa, nauraa helpottunut seuran puheenjohtaja.

Kirkonkylän Nuorisoseura sai avustusta 20 000 euroa. Sillä maksetaan lämmityskattila, maalataan talon ulkoseinät ja ehostetaan ravintolasali. Myös keittiöremonttia päästään suunnittelemaan.

– Toivotaan nyt, että saadaan talkooväkeä liikkeelle. Jos on ilmaista työvoimaa, voidaan raha käyttää materiaaleihin.

Tahtoa on

Monessa yhdistyksessä on pantu merkille, että talkoointoa ei enää ole entiseen malliin. Aktiivinen yhdistysväki harmaantuu huolestuttavaa vauhtia.

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran puheenjohtajan Tuomas Koivuniemen mukaan tahtoa seurantalojen kunnostamiseen kuitenkin on, ja tiukan paikan tullen talkooväkeäkin on löytynyt.

– Kun kyläkouluja on lakkautettu ja ne ovat jääneet pois yhteisestä käytöstä, monessa kylässä seurantalo on ainut kokoontumispaikka ja kylän sydän.

Kotiseutuliiton avustusten lisäksi seurantalojen korjauksiin on saatu muun muassa Leader-ryhmien jakamaa hankerahoitusta. Koivuniemen mukaan isojakin talohankkeita on saatu onnistuneesti maaliin varsinkin niissä yhdistyksissä, joissa omavastuu on pystytty hoitamaan talkootyönä.

Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran aktiiviset naiset Jaana Luhtala ja Nanna Tuppi .
Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseuran aktiiviset naiset Jaana Luhtala ja Nanna Tuppi pääsevät kunnostamaan seurantalon ravintolasalia. Suunnitelma on valmis ja rahoitus järjestynyt.Elina Kaakinen / Yle

Muistojen talo

"Toimela" on jurvalaisille tärkeä talo. Monille se on rakkaiden muistojen talo. Talossa on vuosikymmenien aikana ollut muun muassa kirjasto, elokuvateatteri ja näyttämö. Kansakoulu ja kotiteollisuuskoulukin on ollut talon suojissa.

– Itse en ole paikkakuntalainen alkujaan, mutta olen kyllä huomannut, että paljon muistoja liittyy tähän taloon. Onhan täällä vietetty paljon häitä ja kaikenlaista täällä on ehtinyt tapahtua, sanoo Jaana Luhtala.

Huonojakin aikoja on ollut. Välillä toiminta hiipui niin pahasti, että talo oli jonkin aikaa huonekalutehtaan varastona.

– Nyt eletään toivottavasti taas nousukautta.

Luhtala toivoo, että taloon saadaan lisää vuokralaisia ja seuran taloutta sitä kautta tukevammalle pohjalle.

– Talossa on aikoinaan tehty lämmönjako, että saadaan pidettyä lämmöt päällä vain osassa taloa. Teemme siihen hiukan muutoksia, jotta ylläpitokustannukset pienenevät ja voidaan vuokrata taloa esimerkiksi kokoustilaksi entistä kilpailukykyisempään hintaan.

"Täällä on hyvä henki"

Jaana Luhtala astelee seurantalon vaaleaan ja valoisaan juhlasaliin. Tuolit on pinottu seinustoille ja esirippu vedetty näyttämön eteen. Luhtala hymyilee.

– Täällä on hyvä olla, täällä on hyvä henki. Tykkään olla täällä. Siksi teen töitä, että tämä talo säilyy ja pysyy kunnossa.

Toimela on Jurvan Kirkonkylällä alueella, joka on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Luhtalan ajatuksissa se velvoittaa myös Nuorisoseuraa pitämään talostaan huolta.

– Tässä on ympärillä hyvin hoidettuja vanhoja taloja. Haluan että tämä talo myös on - sanotaanko vuoden päästä - siinä kunnossa, että voin sitä ylpeänä esitellä, kun tuota tietä pitkin tulee.

kyltti
Seurantalot ovat yhä tärkeitä kokoontumispaikkoja kylillä ja kuntakeskuksissa. Jarkko Heikkinen / Yle