Japanilainen kuvataide on paljon muutakin kuin perinteistä manga-sarjakuvaa – moderni taide yhdistyy tieteen kanssa

Harjavallassa japanilaistaiteen näyttelyssä nähdään niin perinteisiä viuhkoja kuin moderneja akryylikuutioita.

japanilainen kulttuuri
Fujiko Aben tekemiä japanilaisia viuhkoja on esillä Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa.
Taiteilija Fujiko Abe tekee viuhkat itse käsityönä. Yhden viuhkan tekemiseen saattaa mennä jopa kolme viikkoa aikaa.Jenni Joensuu / Yle

Japanilainen kuvataide – erityisesti sarjakuvataide manga ja anime – ovat olleet Suomessa suuressa suosiossa jo pidemmän aikaa.

Mutta japanilainen visuaalinen taide on paljon muutakin. Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa toukokuun alussa alkanut näyttely (siirryt toiseen palveluun) tuo näytille sekä perinteistä että modernia japanilaista taidetta.

Perinteisemmästä puolesta vastaavat käsintehdyt ja -maalatut viuhkat, jotka ovat japanilaisen taiteilijan Fujiko Aben käsialaa. Viuhkoilla on pitkä perinne Japanissa, missä niitä on käytetty jo 900-luvulta lähtien. Viuhkojen kuvat ovat äärimmäisen kauniita, jopa herkkiä.

– Viuhkat levisivät Japanista myöhemmin muun muassa Kiinaan, Abe kertoo tulkin välityksellä.

Fujiko Aben tekemiä japanilaisia viuhkoja on esillä Emil Cedercreutzin Harjavallassa.
Fujiko Aben viuhkoissa maalautuvat perinteiset japanilaiset kuva-aiheet.Jenni Joensuu / Yle

Perinteinen kohtaa modernin

Emil Cedercreutzin museossa on perinteisten viuhkojen lisäksi esillä myös modernimpaa japanilaista taidetta.

Japonism Today -näyttely on esillä syyskuun alkuun saakka, ja taiteilijoita on Fujiko Aben lisäksi viisi: Tamio Hoshika, Tatsuo Hoshika, Keiichi Miyazaki, Kokichi Sugihara ja Akiyoshi Kitaoka. Itse asiassa kolme viimeksi mainittua ovat tieteilijöitä.

– Teoksissa näkyy tieteen ja taiteen yhteistyö, kertoo Tatsuo Hoshika.

Keiichi Miyazakin taideteos Harjavallan Emil Cedercreutzin museossa.
Keiichi Miyazakin kuutioissa on käytetty vain kolmea väriä: magentaa, syaania ja keltaista. Se näyttää erilaiselta eri valoissa ja kulmissa.Jenni Joensuu / Yle

Tatsuo Hoshika on asunut Suomessa 30 vuotta. Hän on tullut jäädäkseen eikä paluu Japaniin ole miehen mielessä.

– En usko, että muutan enää koskaan takaisin Japaniin. Toki siellä voi käydä lomamatkoilla, Tatsuo Hoshika hymähtää.

Yksi taiteilijoista on hänen kaksoisveljensä Tamio Hoshika, jonka teoksissa näkyy myös Japanin viimeaikaiset traagiset tapahtumat.

– Tamio ei itse ole ollut tsunamin uhrina, mutta hänen ystäviään on. Tällaiset tapahtumat näkyvät hänen teoksissaan.

Tamio Hoshikan maalaus kertoo tsunamista.
Tatsuo Hoshikan teoksen inspiraationa ovat Japania koetelleet tsunamit.Jenni Joensuu / Yle

Illuusiosta toiseen

Tatsuo Hoshika on näyttelyn taiteilijoista ainoa, joka puhuu suomea. Hänellä on myös Suomen kansalaisuus – vain Suomen. Hän kokee itsensä kuitenkin molempien maiden kansalaiseksi.

Erityisesti Tatsuon ja kaksoisveli Tamion välistä japaninkielistä keskustelua on veikeää seurata. Veljeksillä tuntuu olevan oma kielensä. He kutsuvatkin itseään "kahden maan kaksosiksi".

Tatsuo Hoshika
Tamio Hoshika on asunut Suomessa 30 vuotta. Hän kutsuu itseään ja veljeään "kahden maan kaksosiksi".Jenni Joensuu / Yle

Yksi Japonism Today -näyttelyn avainsanoista voisi olla illuusio. Keiichi Miyazakin kolmen värin akryylikuutiot ja Akiyoshi Kitaokan optiset illuusiot, joissa teokset ikään kuin näyttävät liikkuvan, ovat vaikuttavia.

Akiyoshi Kitaokan teos Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa.
Akiyoshi Kitaokan teos on optinen illuusio, joka näyttää liikkuvalta.Jenni Joensuu / Yle

Emil Cedercreutzin museon näyttely juhlistaa Suomen ja Japanin tänä vuonna 100 vuotta täyttäviä diplomaattisuhteita. Tatsuo Hoshika näkee suomalaisissa ja japanilaisissa paljonkin samaa. Yksi yllättävä seikka on kieli. Siis kieli? Maallikon korvaan japani ja suomi ovat täysin erilaisia kieliä.

– Lausumisessa on paljon samaa, tavuissa. Esimerkiksi Esko Aho tarkoittaa japaniksi hölmöä.

Erityisesti Helsingissä japanilaisia matkailijoita näkee paljon. Tatsuo Hoshika ei osaa suoraan sanoa, mistä se mahtaa johtua, mutta yksi tekijä on varma.

– En tiedä miksi japanilaiset matkailevat Suomessa niin paljon. Muumit on kyllä yksi syy.

Lue lisää:

Selluloosaa ja algoritmeja – Japanilainen design kiehtoo nyt nuoria suomalaisia muotoilijoita: "Maidemme välillä on jotakin erityistä"

Japani-näyttely esittelee mestarillista puupiirrostekniikkaa ja hiuksenhienoja yksityiskohtia