Analyysi: Ruotsi yrittää vahvistaa asevoimiaan ja rauhoittelee Suomessa ja Norjassa syntynyttä huolta puolustuksen rahariidasta

Suomen tueksi valmistaudutaan lähettämään 5000 sotilaan vahvuinen prikaati lähialueella syntyvän kriisin ja sodan aikana.

Ruotsi
Ruotsin armeijan sotaharjoitukset Gotlannilla.
Sören Andersson / AOP

TUKHOLMA Ruotsin tiistaina julkaistu puolustusselonteko kiinnostaa vähintäänkin yhtä paljon suomalaisia ja norjalaisia kuin ruotsalaisia. Maiden puolustusvoimat ovat kietoutuneet läheisesti toisiinsa viime vuosien lisääntyneen puolustusyhteistyön myötä.

Eri aselajien yhteispeliä on lisätty eikä arkiseksi muuttuneita harjoituksia ole haitannut se, että Norja on Nato-maa ja Ruotsi ja Suomi sotilaallisesti sitoutumattomia ja “vain” Nato-kumppaneita. Ruotsi ja Suomi ovat jakaneet keskenään salaisia puolustussuunnitelmiaan ja lisänneet tiedusteluyhteistyötä.

Viime viikolla Ruotsin parlamentissa puhjennut riita puolustusmäärärahoista havahdutti siksi myös naapurit.

Porvaripuolueet, Ruotsin kokoomus, keskusta, liberaalit ja kristillisdemokraatit, ilmoittivat viime viikolla, etteivät ne allekirjoita puolustuselontekoa, koska hallituspuolueet eivät sitoudu vuosittaisiin puolustusbudjetin määrärahakorotuksiin.

Korotukset merkitsevät puolustusmenojen nousua nykyisestä viidestä miljardista 8,5 miljardiin euroon eli 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Poliittinen repeämä näkyi puolustusselonteon tiedotustilaisuudessa. Parlamentaarisen valmisteluryhmän jäsenet eivät olleet paikalla. Ryhmän puheenjohtaja, sosiaalidemokraatti Björn von Sydow vastasi yksin toimittajien kysymyksiin.

Hän halusi rauhoittaa Suomessa ja Norjassa syntynyttä huolta: riita budjettirahoituksen sitovuudesta ei muuta yhteistä puolustuspolitiikan linjaa Ruotsissa.

Björn von Sydowin mukaan kaikki puolueet ovat yksimielisiä selonteon sisällöstä, puolustusvoimien vahvistamisesta sekä kansainvälisestä ja lähialueiden sotilaallisesta yhteistyöstä.

Sydow ei tarjonnut selityksiä puolueiden erimielisyydelle, mutta syitä lienee useita.

Porvaripuolueiden irtiotto saattaa johtua sisäpoliittisesta profiloitumisesta. Keskusta ja liberaalit siirtyivät vaalien jälkeen demarihallituksen tukipuolueiksi, mutta puolustus ja sen lisärahoitus palautti ne samaan rintamaan muiden porvaripuolueiden kanssa.

Vankat puolustusmäärärahat ovat perinteisesti porvaripuolueiden poliittisella vaatimuslistalla suhdanteista riippumatta, kuten Suomessakin.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraateille sitoutuminen puolustuksen lisärahoitukseen on tällä hetkellä vaikeaa monesta syystä. Edessä saattaa olla taloudellinen laskusuhdanne ja parlamenttivaaleissa luvattu monenlainen lisärahoitus esimerkiksi hoitohenkilöstön, poliisien ja opettajien palkkaukseen sekä maahanmuuttajien työllistämiseen on toteutettava.

Rahariita on joka tapauksessa historiallinen muutos parlamentaarisen valmistelun aiempaan yksimielisyyteen ja kuvastaa Ruotsin poliittista käymistilaa.

Puolustusrahoista saattaa tulla pelinappula vuosittaisiin budjettineuvotteluihin. Se näyttäisi ulospäin pahalta puheenjohtaja Björn von Sydowin vakuutteluista huolimatta.

Selonteon maalaama turvallisuuspoliittinen tilannekuva vastaa edellisen, vuoden 2015 puolustusselonteon näkymiä. Lähialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt, Venäjän sotilaallinen toiminta on lisääntynyt ja lisääntyy tulevien 10 vuoden aikana, selonteossa arvioidaan.

Ruotsi ei aio olla passiivinen, jos sen lähialueille isketään. Suomen tueksi valmistaudutaan lähettämään 5000 sotilaan vahvuinen prikaati lähialueella syntyvän kriisin ja sodan aikana.

Naapurille luvatusta tuesta huolimatta Ruotsin oma puolustuskyky on edelleen heikko. Maa teki täyskäännöksen vuoden 2014 jälkeen Venäjän vallattua Krimin niemimaan. Asevelvollisuus palautettiin, Gotlannin rykmentti perustettiin ja Yhdysvalloista tilattiin pitkän kantaman Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä.

Ruotsilta vie kuitenkin vuosia, ehkä vuosikymmenen päästä tavoittelemaansa Suomen kaltaiseen vahvaan kokonaismaanpuolustukseen.

Lue myös:

Ruotsi varautuu sotimaan usealla rintamalla – lupaa Suomen avuksi tarvittaessa tuhansia sotilaita