Tästä väännetään Säätytalolla nyt – superlobbarit arvioivat, voiko Antti Rinteen hallituskokoonpano vielä kaatua

Ylen A-studio kysyi hallitusneuvottelujen tarkkailijoilta, mistä kulissien takana kamppaillaan.

hallitusneuvottelut
Säätytalo.
Henrietta Hassinen / Yle

Hallitusneuvottelut jatkuvat kuumeisena Säätytalolla.

A-studio kysyi kahdeksalta raskaan sarjan taustavaikuttajalta tilannekuvaa Säätytalon hallitustunnusteluista juuri nyt.

Erityistä vääntöä käydään ainakin talouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, soteen ja koulutukseen liittyvistä linjauksista. Neljä mielipiteitä jakavaa teemaa, neljä eri linjoilla olevaa kommentaattoriparia.

Jo pitkään ennen neuvotteluja etujärjestöt ovat hautoneet hallitusohjelmatavoitteitaan kaikessa hiljaisuudessa. Nyt lobbareiden muistilistat ja jopa valmiiksi tarjolle kirjoitetut ohjelmalauseet ovat hallitusneuvottelijoiden viilattavana.

Suurinta lobbaus ja vääntö on aina siellä, missä liikkuvat suuret rahat.

Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina.

Talouspolitiikka, työllisyyspolitiikka, verotus

Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:

- Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos PT

- Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Elina Pylkkänen ja Aki Kangasharju
Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle ja Mikko Koski / Yle

1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?

Elina Pylkkänen: Tilanne on sikäli hyvä, että neuvottelussa mukana olevilla puolueilla on selkeitä toisistaan poikkeavia ykköstavoitteita. Kaikki siis voittavat, kun puolueet voivat joustaa itselleen vähemmän tärkeistä tavoitteista, mutta saavuttaa sen oman tärkeimmän ykköstavoitteensa! Hallitusohjelmasta tulee kaikkien puolueiden näköinen.

Tätä ennen on kuitenkin pakko päästä sopimukseen budjettiraamista, tai yleisemmin finanssipolitiikan virityksestä: elvyttävä (talouskasvua buustaava), neutraali (tilannetta tarkkaillen eteenpäin) vaiko kiristävä (puskureita keräävä)? Talouden näkymistä on oltava jonkinlainen yksimielisyys.

Aki Kangasharju: Ensin on muodostettava yhteinen tilannekuva ja talousnäkymä. Lyhyellä aikavälillä on sovittava, miten varmistetaan ensi syksynä alkavan palkkakierroksen päättyminen kilpailukykyä turvaavalla tavalla. Pidemmän aikavälin asioihin kuuluvat kestävyysvajeesta ja työllisyyden lisääntymisestä huolehtiminen sekä vaalilupauksina annetut julkisia menoja lisäävät toimet (kuten “vappusataset”) ja varsinaiset investoinnit (kuten koulutus- sekä tutkimus- ja kehityspanostukset).

2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?

Elina Pylkkänen: Työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin näyttää olevan kaikille puolueille yhteinen tavoite ja tahtotila. Samoin koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimukseen satsaamisesta ovat kaikki puolueet yhtä mieltä. Keinoista sen sijaan käydään vääntöä. Toisaalta, sitten ollaan tultu jo puolitiehen ja voidaan kysyä, onko järkeä lähteä hajottamaan kokoonpanoa, jos kerran tärkeimmistä tavoitteista ollaan yhtä mieltä. Työllisyyttäkin voi edistää eri tavoin. SDP painottaa aktiivisia työvoimapalveluja (työvoiman tarjonta), keskusta puolestaan yrittäjien verotuksen keventämistä (työvoiman kysyntää).

Aki Kangasharju: Uusi hallitus tältä pohjalta ei ole kirkossa kuulutettu. Yksi kipeimmistä kysymyksistä on Keskustan johdolla laaditun aktiivimallin purkaminen, jota SDP:tä lähellä olevat etujärjestöt vaativat. Jos se puretaan, mitä tilalle? Lisäksi vasemmistopuolueiden haikailema yrittäjyyden ja omistamisen verotuksen kiristäminen kuuluu keskustapuolueen kynnyskysymyksiin. Neuvottelut voivat kariutua myös ilmastokysymyksiin, kun vihreät haluavat lisää hiilinieluja ja ainakin keskusta haluaa Kemin ja mahdollisesti muut vastaavat biotuoteinvestoinnit.

Ilmastonmuutos

Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:

- Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

- Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Timo Jaatinen ja Päivi Lundvall
Kuva: Jouni Immonen / Yle ja Suomen luonnonsuojeluliitto

1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?

Timo Jaatinen: On tärkeää, että hallitusneuvotteluissa muodostetaan yhteinen näkemys metsien kasvun lisäämisestä. Tällä mahdollistetaan hyvinvointia luovan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja uudet investoinnit Suomeen – ja vastataan myös ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Metsien talouskäyttöä ei tule rajoittaa, koska suomalainen metsäteollisuus on ympäristösuorituskyvyltään maailman parhaimmistoa ja sen kehittäminen on globaali ekoteko. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja torjua ilmastonmuutosta.

Päivi Lundvall: Hallitusneuvotteluissa täytyy sopia 1,5 asteen ilmastotavoitteesta ja siitä, mihin vuoteen mennessä Suomi on hiilinegatiivinen. Eli: paljonko päästöjä leikataan tiettyyn vuoteen mennessä? Päästövähennykset ja hiilineutraalius on kirjattava ilmastolakiin. On sovittava konkreettisista keinoista, miten tavoitteisiin päästään: hiilinielut ja -varastot, metsätalous, turve- ja suojelualueet. Ympäristölle haitallisista tuista on oltava valmis karsimaan reilusti.

2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?

Timo Jaatinen: Politiikassa kaikki on mahdollista. En spekuloi.

Päivi Lundvall: Kokoonpanon kaatuminen on epätodennäköistä, mutta aina mahdollista. Neuvotteluissa on kolme puoluetta, jotka saivat Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssä ennen vaaleja hyvin pisteitä liittyen ilmasto- ja monimuotoisuuskysymyksiin. Nyt näistä tavoitteista olisi oltava valmis pitämään kiinni ja näytettävä valmius todellisiin panostuksiin.

Sote

Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:

- Toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry

- Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry

Silja Paavola ja Ulla-Maija Rajakangas
Kuva: Mira Myllyniemi / Yle ja Antti Lempiäinen / Yle

1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?

Ulla-Maija Rajakangas: Hallitusneuvotteluissa on sote-kysymysten osalta päästävä sopuun useasta asiasta: Millä tavalla ja millä aikataululla sote-uudistusta jatketaan? Millaiset alueet jatkossa järjestävät sote-palvelut, ja tuleeko niille soten lisäksi myös muita tehtäviä? Sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuus: kuinka paljon rahaa sote-palveluihin laitetaan ja kuinka se kerätään? Rahoituksen pelisäännöt?

Silja Paavola: Sote-mallissa julkisen puolen pitää olla päätuottaja, jota yksityinen puoli täydentää. Hoitajamitoitus on saatava – kuten luvattu – lakiin. Palveluseteleistä ei saa tulla automaattia, jolla kaikki maksetaan verovaroin. Palvelusetelimalliin on kirjattava reunaehdot ja sisältö, mitä sillä saa.

Kun asiat hoidetaan verovaroin, päätösvallan on oltava poliitikoilla. On myös otettava huomioon, mikä vaikutus milläkin toimintamuodolla on työehtosopimuksiin.

2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?

Ulla-Maija Rajakangas: Yleensä neuvottelut johtavat tulokseen, vaikka ne vaikeat tällä kertaa ovatkin. Kaikki on silti edelleen mahdollista. Sote-asioissa päähallituspuolueet eivät vaikuta olevan kovin kaukana toisistaan. Sote-kysymyksiin neuvottelukokoonpano siis tuskin kaatuu.

Silja Paavola: Mikään ei ole varmaa ennen allekirjoituksia. Oletan kuitenkin, että kaikki neuvottelijat ovat tietoisia tehtävänsä vakavuudesta ja tärkeydestä.

Koulutus

Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:

- Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opettajien ammattijärjestö OAJ ry

- Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät ry

Olli Luukkainen ja Mikael Pentikäinen
Kuva: Mikko Koski / Yle ja Jussi Koivunoro / Yle

1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?

Olli Luukkainen: Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen vahvistamisesta ja sen tasosta on sovittava. Eli on sovittava koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvuohjelmasta. Yksittäisiä suuria kysymyksiä on paljon: Miten jatkuva oppiminen ratkaistaan? Pidennetäänkö oppivelvollisuutta alku, loppu vai molemmista päistä? Miten ammatillisen koulutuksen rahoitusta vahvistetaan? Lähdetäänkö tekemään kansallista ohjelmaa sisäilmakysymysten ratkaisemiseksi?

Mikael Pentikäinen: Arvelen, että ensimmäiseksi on sovittava oppivelvollisuuden pidentämisestä, ammatillisen koulutuksen voimavarojen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sekä kaikki maakunnat kattavan korkeakoulukentän turvaamisesta. Jos niissä ei päästä yhteiselle kartalle, Säätytalolla on vaikea jatkaa eteenpäin.

2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?

Olli Luukkainen: Tuskin koulutuksen aiheista mikään kaataa kokoonpanoa. Joku muu teema – kuten talous, verotus tai yritysten kohteluun liittyvät asiat – sen voivat tehdä.

Mikael Pentikäinen: Pidän mahdollisena, että koalitio voi vielä kaatua. Näen ainakin kolme mahdollista karikkoa: 1. Julkista taloutta ei saada edes paperilla tasapainoon, kun on liikaa menolisäystarpeita. 2. Ei löydetä vaikuttavia toimia työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. 3. Tulee sovittamaton riita yritysten verotuksesta. Keskustan yksi kynnyskysymys on, että yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy.

Lisäys kello 19.12: Lisätty lauseet: "Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina."