Puutarhuriksi opiskeleva Matti Suvilampi, 69, on harvinainen ammattikoululainen – yhteiskunta ei aina arvosta yli 50-vuotiaiden osaamista

Jatkuva uuden oppiminen on entistä tärkeämpää. Tutkintoon tähtäävä yli kuusikymmentävuotias on kuitenkin harvinaisuus.

Koulutus ja kasvatus
Mies hoitaa puutarhaa.
"Kuulin, että Lepaalla on tälläinen viheralan linja alkamassa. Soittelin sinne ja kysyin, että minkälaista hommaa se olisi. Sinne päädyin," kertoo Matti Suvilampi.Kati Turtola / Yle

Hattulalainen Matti Suvilampi lapioi ruusupenkkiä etupihallaan. Talvi on taas tehnyt tuhojaan ruusuille, ja muutama eloton kasvi on korvattava uusilla. Suvilampi aikoo pitää pihajuhlat juhannuksena, kun hän täyttää 70 vuotta.

Sen sijaan valmistujaisjuhlista ei ole vielä ollut puhetta. Suvilampi opiskelee parhaillaan puutarhuriksi Hämeen ammatti-instituutissa (siirryt toiseen palveluun) ja aikoo valmistua parin vuoden päästä.

– Nyt on työssäoppimisjakso meneillään. Sen voin tehdä tässä omassa pihassa, koska olen yrittäjä, sanoo Suvilampi.

Mies kehuu opiskelua mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi ja opiskelukavereita mukaviksi. Suurin osa heistä on Suvilampea reilusti nuorempia naisia.

Iäkäs opiskelija on yhä harvinainen

Matti Suvilampi on harvinaisuus opiskelukaveriensa keskuudessa. Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että vuodessa vain noin viisisataa yli kuusikymmentävuotiasta aloittaa opintonsa ammatillisessa koulutuksessa.

Viime vuosina iäkkäiden opiskelijoiden määrä on noussut hienoisesti. Vuonna 2004 yli kuusikymmenvuotiaita opintojen aloittajia oli ammattikouluissa 77.

– Tämä on noususuhteista, mutta oletettavasti se liittyy siihenkin, että myös ikäluokkaan kuuluvien määrä on kasvanut. Yli 60-vuotiaina aloittaneet näyttäisi olevan hyvin marginaalinen ryhmä, sanoo Heinivirta.

Kaikkiaan yli satatuhatta opiskelijaa aloittaa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosittain opintonsa.

Halu oppia uutta ajoi opintoihin

Vakuutusalalla uransa tehnyt Suvilampi perusti heti eläkkeelle jäätyään yrityksen, jonka nimissä hän on tarjonnut nurmikonleikkuuapua ja tehnyt pieniä rakennus- sekä korjaushommia asiakkailleen.

Jo pitkään uudesta ammatista haaveillut Suvilampi päätti oppia puutarha-alan ammattilaiseksi.

– Haluan tietää, miten saan kasvit pysymään hengissä. Haluan tehdä nämä hommat oikein ja ekologisesti.

Matti Suvilampi
Matti Suvilampi työskenteli pitkän uransa vakuutusalalla.Kati Turtola / Yle

Vanhempi asiantuntija Tapio Huttula on mukana Sitran Osaamisen aika (siirryt toiseen palveluun) -hankekokonaisuudessa, joka pohtii elinikäistä oppimista yhteiskunnassa muun muassa hyvinvoinnin ja työllisyyden kannalta. Huttulan mukaan on hienoa, että ihmiset oppivat läpi elämänsä.

– Opiskelun merkitystä ihmisten elämisen laatuun, mielekkyyteen ja osallisuuteen yhteiskunnassa ei voi kiistää. On se sitten harrastusta tai mitä tahansa itsensä kehittämistä ja aktiivisuutta, sillä on merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, sanoo vanhempi asiantuntija Huttula.

Arvostaako työelämä kokemusta?

Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä nostaa esiin erityisesti 50–55-vuotiaiden kouluttautumisen tarpeen. Tähän ryhmään kuuluvilla on useimmiten yli kymmenen vuotta työikää jäljellä.

Sekä Heinivirta että Sitran vanhempi asiantuntija Tapio Huttula korostavat oppimisen merkitystä.

– Ei sen aina tarvitse tarkoittaa sitä, että suoritetaan kokonaisia tutkintoja, jos siitä tulee uutta virtaa esimerkiksi työelämään ja muutenkin elämään, sanoo Heinivirta.

Sitran Huttula pohtii, että yli 55-vuotiaiden passiivisuus oman osaamisensa kehittämiseen kertoo yhteiskunnan ja työelämän asenteista. Ikäryhmässä olevilla on usein pitkä kokemus ja he ovat sitoutuneita, mutta työelämä ei välttämättä viesti arvostavansa tätä osaamista.

– Jos ihmisille tulee fiilis, että ei minua oikeastaan tässä kaivata tai kouluteta samalla tavalla kuin nuorempia, niin kyllähän se vaikuttaa ihmisen omaankin suhtautumiseen itsensä kouluttamiseen, sanoo Huttula.

80-luvun perustaidot eivät enää riitä

Huttulan mukaan ajatus siitä, että jokaisen olisi kehitettävä omaa osaamistaan läpi elämän vaatii asenteiden muuttamista. Perustaidot, jotka ihminen on oppinut esimerkiksi 80-luvulla peruskoulussa eivät enää nyky-yhteiskunnassa riitä.

Puutarhuriksi opiskeleva Matti Suvilampi aikoo valmistuttuaan markkinoida pienyritystään aikaisempaa pontevammin.

– Sitten voin tarjota palveluitani ja sanoa ulkopuolisillekin, että osaan jotakin. Tarkoitus on kuitenkin pitää toiminta aika pienimuotoisena, suunnittelee Suvilampi ja kärrää multaa ruusupenkkiin.