Ensin papanoita, sitten silminnäkijähavaintoja: Kuopion Väinölänniemellä todella elää uhanalainen liitotaituri

Kuopiorockia ei tarvitse liito-oravan vuoksi perua, sillä eläin pääsee helposti siirtymään festivaalin ajaksi pois alueelta.

liito-orava
Liito-orava
Petri Vironen / Yle

Kuopiossa on saatu lisää todisteita siitä, että Kuopion Väinölänniemen puistoalueella todella elää liito-orava. Tällä viikolla eläimestä on saatu muutamia yleisöhavaintoja. Havainnot on tehty aikaisemmin kevään aikana.

Kuopion kaupungin työntekijät löysivät ensimmäiset liito-oravan papanat Väinölänniemeltä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Tämän jälkeen huomattiin, että eläin on myös varastoinut lehtipuiden norkkoja talvivarastoksi linnunpönttöön.

– Löytö oli yllätys, mutta kun tarkemmin alkoi miettiä, se ei ihmetyttänyt. Täällä on kaikki, mitä liito-orava tarvitsee, sanoo projektikoordinaattori Maaret Väänänen Kuopion kaupungin Liito-orava-LIFE-hankkeesta (siirryt toiseen palveluun).

Väinöläniemellä on liito-oravalle riittävästi lehtipuita ruokailuun sekä sopivia suoja- ja pesäpaikkoja, kuten isoja kuusia. Alueelta löytyy myös hyviä kolopuita ja pönttöjä.

Liito-orava tarvitsee myös hyvät kulkuyhteydet. Liidon onnistumiseksi puuston on oltava vähintään kymmenen metriä korkeaa.

Papanoiden perusteella ei pystytä sanomaan, kuinka monta liito-oravaa alueella on. Väinölänniemeltä ei myöskään ole löydetty yhtään liito-oravan pesää. Pesiminen on epätodennäköistä, koska puistossa on niin vähän suuria kuusia.

– Mutta puu puulta puita ei ole tutkittu, Väänänen kertoo.

Liito-oravan pesäpaikaksi voi kelvata myös puunkolo tai pönttö. Pesä voi siis olla muuallakin kuin isoissa kuusissa.

Liito-oravia varten on hiljattain perustettu suojelualue Kuopion Maaningalle.

Liito-orava sietää myös rockia

Liito-oravan läsnäolo ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule vaikuttamaan ihmisen toimintaan Väinölänniemellä.

Liito-orava sietää Väinölänniemellä järjestettävän jokakesäisen Kuopiorock-festivaalinkin.

– Festari aiheuttaa sille hetkellistä stressiä, mutta orava pääsee myös siirtymään helposti pois alueelta.

Liito-oravahavaintojen määrä riippuu myös siitä, tuleeko Väinölänniemelle nyt havaitun ensimmäisen yksilön jälkeen uusia yksilöitä.

"Liito-orava ei kerjää kuten tavalliset oravat"

Liito-orava on lyhytikäinen laji, joka elää keskimäärin 2–3 vuotta. Eläin ei ota kontaktia ihmiseen.

– Se ei tule kerjäämään kuten tavalliset oravat, Väänänen kertoo.

Nähdessään ihmisen liito-orava ei välttämättä pakene heti paikalta. Parhaiten oravan havaitsee iltahämärällä.

– Kannattaa rauhassa kävellä vaikka Peräniemelle päin ja katsella puiden runkoja. Luottaa tuuriinsa, Maaret Väänänen vinkkaa.

Ihmiskorvin kuultavaa ääntä liito-oravasta ei lähde.

Liito-oravan papanoita kuusen juurella.
Kuivuneita liito-oravan papanoita kuusen juurakon päällä. Papanat ovat kellertäviä, koska liito-orava syö talvella koivun norkkoja, joissa oleva siitepöly värjää ne. Kesällä uloste on löysempää ja väriltään ruskeaa. Marianne Mattila / Yle

Liito-orava on monen mielestä ristiriitainen eläin. Se johtuu todennäköisesti siitä, että liito-oravan kohdalla taloudellinen intressi ja lajin suojelu ovat toisinaan vastakkain. Muun muassa tätä vastakkainasettelua EU-tasoinen liito-oravahanke pyrkii hälventämään.

– Kun liito-orava havaitaan jossain, on aina olemassa pelko siitä, aiheuttaako suojelu taloudellisia menetyksiä.