Kemi ja Rovaniemi tarvitsevat kipeästi lisää valtionosuuksia – Kuntaliiton lupaava laskelma voi muuttua uuden hallituksen käsissä

Kuntaliiton laskelman mukaan Rovaniemi saisi 12 miljoonaa ja Kemi viisi miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia.

kuntatalous
Eurosetelisarja.
Kuntaliiton nykyiseen lainsäädäntöön perustuva laskelma nostaa kuntien valtionosuuksia yhteensä miljardilla eurolla vuodessa.Euroopan Keskuspankki

Kemissä ja Rovaniemellä suhtaudutaan varauksellisesti laskelmaan valtionosuuksien kasvusta. Kuntaliiton laskelman mukaan Rovaniemen valtionosuudet voivat kasvaa 12,1 ja Kemin 4,8 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Kuntaliiton laskelmassa valtionosuudet kasvaisivat koko maassa yhteensä lähes miljardilla eurolla.

– 20 vuoden aikana olen tässä kunnan ja valtion välisessä matematiikassa tullut realistiseksi skeptikoksi. Valtiovarainministeriö ei varmaan kovin hyvällä katso sitä, että kunnille olisi tuosta vaan tulossa miljardi euroa, kommentoi Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Säästöohjelmia laativissa kaupungeissa miljoonille olisi toki käyttöä, mutta maan uusi hallitus voi muuttaa tilannetta.

– Hallitus voi keksiä joko uudistuksia lainsäädäntöön tai menolisäyksiä. Tällä hallituspohjalla on siihen varmaan paineita. Esimerkiksi hoitajamitoitus on vahvasti esillä. Mutta kyllä me budjetoimme tästä noususta ehkä puolet, Nissinen arvelee.

Kemin talouden sopeuttamistarve on 6–7 miljoonaa euroa.

Valtion toimet ovat heikentäneet kuntien taloutta

Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on vakuuttunut siitä, että kaupungin 50 miljoonan euron sopeutus toteutuu, jos valtionosuudet kasvavat 12 miljoonalla eikä kunnille tule uusia tehtäviä.

– Oikeastaan nämä valtionosuudet ovat sitä rahaa, mitä kunnilta on leikattu kolmen viime vuoden aikana. On tietenkin riski, että uusi hallitus, kuten aiemmat hallitukset, leikkaa kuntien rahoitusta. Mutta toivotaan, että näin ei kävisi, Lotvonen toivoo.

Lotvonen muistuttaa, että Rovaniemen talousongelmat johtuvat valtion toimista. Hänen mukaansa valtionosuuksia on leikattu ja verotulot ovat vähentyneet valtioneuvoston päätösten vuoksi.

– Meiltä on leikattu erilaisilla vähennyksillä noin seitsemän miljoonaa euroa vuosittain, hän sanoo.

Kuntaliiton laskelmassa (siirryt toiseen palveluun) suurin osa valtionosuuksien noususta selittyy kilpailukykysopimuksen päättymisellä. Tero Nissinen muistuttaa, että kiky vei kunnilta rahaa ja toisaalta sen päättyminen lisää kuntien menoja. Kemissä kikyn vaikutus alensi verotuloja parilla miljoonalla eurolla viime vuonna.

– Nyt kompensaatiota osittain palautetaan ja hyvä niin. Toisaalta on hyvä muistaa, että meillä lomarahojen palautus lisää menoja 600 000 eurolla, Nissinen sanoo.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin esimerkiksi työajan pidentämisestä ja julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta. Sen vaikutukset kuntatalouteen oli tarkoitus kompensoida, mutta esimerkiksi Kuntalehden mukaan tämä ei toteutunut (siirryt toiseen palveluun).

Rovaniemellä voidaan selvitä ilman yt-neuvotteluja

Rovaniemellä kaupunginhallitus on linjannut, että kaupungissa aloitetaan yt-neuvottelut henkilökunnan vähentämiseksi. Sen jälkeen kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt, että yt-neuvotteluista päätetään aikaisintaan kesäkuussa.

Valtionosuuksien nousu voi vaikuttaa tilanteeseen.

– Parhaassa tilanteessa pääsemme valtuuston asettamaan nollatulokseen juuri tämän lisääntyneen valtionosuuden ansiosta. Silloin ei olisi tarvetta yt-menettelylle, Lotvonen sanoo.

Nissinen arvelee, että valtionosuuksista saadaan tarkempaa tietoa syksyllä.

Rovaniemen viime vuosi oli 22 miljoonaa ja Kemin 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.