Kulta viimeistelee nyt trendikkäimmän kakun – katso videolta, miltä loiste ja kimallus juhlapöydän makeassa kruunussa näyttää

Muinoin ruokapöytään tuotiin vaikkapa kokonainen kullalla päällystetty vasikka, mutta nyt kultaa käytetään hillitymmin.

Kakkukoristeet
Kultakoristeet ovat kevään kakkutrendi
Kultakoristeet ovat kevään kakkutrendi

TurkuMonessa perheessä suunnitellaan sopivaa juhlakakkua ylioppilaalle tai hääparille. Kakkujen koristelutrendit muuttuvat ja viimeisin villitys on kultakoristelu.

Kultaa laitetaan kakkuihin tuomaan säihkettä ja korostamaan jotakin tiettyä kohtaa kakussa.

Kultaa käytetään joko pölynä, hippuina tai palasina isommasta lehtikultalaatasta. Kultajauheesta voi tehdä myös maalia, jolla voi vaikka kirjoittaa kakun pintaan, kertoo turkulainen kakkualan yrittäjä Jonna Sinkkonen.

– Pyydän kakkua suunniteltaessa asiakasta pohtimaan värejä. Dramaattisuus syntyy siitä, että kultakoristelun taustalla on joku tumma väri. Valkoinen kermakakku ei saa kultaa loistamaan. Asiakkaat ovat nykyään rohkeita ja kokeilevat mielellään värejä, kertoo Sinkkonen.

Kultaroiskeiden tekoa kakkuun
Kultaroiskeita pystyy tekemään siveltimellä, joka on kastettu kultajauhetta ja nestettä sisältävään seokseen.Minna Rosvall / Yle

Hän koristeli jutuntekoamme varten sinisävyistä kakkua ja esitteli samalla tekniikoita. Niistä kotileipurit kyselevät myös kakkukoristeita myyvistä liikkeistä. Kultakoristelu ei ole ihan helppoa. Kuvauksemme aikana Sinkkonen vei kakun useaan otteeseen kylmiöön välillä jäähtymään.

Dramaattisuus syntyy siitä, että kultakoristelun taustalla on joku tumma väri. Valkoinen kermakakku ei saa kultaa loistamaan.

Jonna Sinkkonen

– Youtube ja netti ovat täynnä ohjeita, mutta kultakoristelussa on haasteensa. Samana päivänä leivottuun kakkuun ei voi tehdä kultakoristeita. Kakku on siihen liian kostea ja kuuma. Ilmastoinnin laitoin pois päältä, sillä nämä kultahiput lentävät taivaan tuuliin, jos tuuletin olisi päällä, vinkkaa Sinkkonen ja taiteilee pinseteillä kultahippuja kakun päälle.

Yrittäjä Jonna Sinkkonen asettelee kultahippua kakun päälle pinsetin avulla.
Yrittäjä Jonna Sinkkonen asettelee kultahippua kakun päälle pinsetin avulla. Hän viimeistelee koristelua siveltimellä. Minna Rosvall / Yle

Kultainen vasikka ja kultaiset appelsiinit

Ruokakulttuurin tutkija Marja Hartola tietää, että kulta on vanha keksintö varsinkin yläluokan juhlapöydissä. Kansatieteilijä Hartola teki opinnäytetyönsä pula-ajan ruuasta Varsinais-Suomessa, mutta on keskittynyt viime aikoina erityisesti keskiajan ruokakulttuurin tutkimiseen.

Kulta oli esillä yhden Ruotsi-Suomen kuuluisimman kuninkaan hautajaisissa.

– Kustaa Vaasan hautajaisissa vuonna 1560 tarjottiin kullattuja konvehteja. Tietoja kultaisista ruokalajeista löytyisi ruokalistoista, mutta niitä on hankala löytää, kertoo Hartola.

Yrittäjä laittaa kultaroiskeita kakun pintaan.
Kultaroiskeiden heittäminen vapaalla kädellä kakun pintaan antaa kakulle modernin ilmeen Jonna Sinkkosen mielestä. Minna Rosvall / Yle

Italiassa ja Englannissa kullan käyttö oli yleistä ruokapöydissä satoja vuosia sitten. Hartola ottaa esiin Jyväskylän yliopistossa valmistuneen Anne Mäkipellon lisensiaattitutkimuksen, joka käsittelee gastronomista ylellisyyttä myöhäiskeskiajan Italiassa ja Englannissa. Vuonna 1368 Galeazzo Viscontin tyttären Violanten ja Clarencen herttuan Lionelin hääaterialla Milanossa kulta kimalsi.

– Häissä oli 34 ruokalajia. Viidessä ensimmäisessä katteessa oli kullattuja ruokia eli liharuokana kullattua porsasta, kullattua jänistä kullatuin silmin ja kookas kullattu vasikka. Tarjolla oli myös kullattua ankkaa ja haikaraa, kertoo Hartola.

Kullalla koristeltu kakku valmiina.
Kullalla koristeltu kakku valmiina.Jonna Siivonen

Kullattujen ruokien määrä oli huima myös juhlissa, joissa kardinaali Pietro Riario tarjosi juhla-aterian herttuatar Eleanora Aragonialaisen kunniaksi Firenzessä vuonna 1473. Silloin vieraille tarjottiin muun muassa kullattuja vaaleita piiraita, kullattuja appelsiineja ja kullattuja, tuoreita manteleita.

Myös kakkuyrittäjä Jonna Sinkkonen ihmettelee uskomattomilta kuulostavia kultauksia ruokien päällä.

– Ei kukaan halua nykyään, että tekisin kokonaisen kultaisen kakun, vaan kultaa on kauniisti ja pienesti korostamassa jotain kohtaa kakussa. Voin tehdä esimerkiksi kultaroiskeita, kertoo Sinkkonen ja suhauttaa pensselillä kohti kakkua. Samalla hänen musta esiliinansa on täynnä kultapisteitä.

Yrittäjä Jonna Sinkkonen ja kultakakku
Yrittäjä Jonna Sinkkonen esitteli kultakoristelun tekniikoita tällä kakulla. Mukana on kultahippuja, ja kultajauheen avulla tehtyjä kultaroiskeita ja maalausta.Minna Rosvall / Yle

Moni tietää, että kulta on syötävää

Kakkukoristeista on opittu viime vuosina, että kaikki on syötävää. Enää ei hätkähdetä, jos lautasella on pelargonin kukka, samettikukka tai joku muu syötävä kasvi. Sokerimassa tai syötävä paperi ovat yleisiä.

Luonnollisesti myös kakkuihin käytettävä kulta on syötävää. Kakkuyrittäjä Jonna Sinkkonen sanoo kertovansa tämän aina aluksi asiakkaille, Hänen mukaansa he ovat jo tottuneet kultahippuihin esimerkiksi alkoholijuomissa.

Ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen ruokavirastosta vahvistaa, että kulta eli lisäaine E175 on sallittu makeistuotteiden kuorrutukseen, suklaan koristeluun ja likööreihin. Erikoistutkija Pertti Koivisto ruokaviraston kemian yksiköstä kertoo lisäksi, että kulta ei aiheuta haittaa, jos sitä käyttää maltillisesti. Liiasta kullan käytöstä voi luonnollisesti olla haittaakin.

Sanna Partanen kakkutarvikkeita myyvästä Confetti-nimisestä yrityksestä kertoo, että kultakoristelua tehdään usein maltillisesti koristelun hinnankin vuoksi, joten siitä ei ole haittaa.

– Sen verran kova kultatrendi on ollut tänä keväänä, että välillä raaka-aineen saatavuudessa on ollut ongelmia. Some- ja instagram-päivitykset yllyttävät ihmisiä kokeilemaan uudenlaisia kakkukoristeluja. Kulta on suosittua leivonnaisten koristelussa myös maailmalla, kertoo Partanen.

Ruokakulttuurin tutkija Marja Hartola
Ruokakulttuurin tutkija Marja Hartola esittelee Kristiina-elokuvaan tekemäänsä kultavärein koristeltua konvehtia.Minna Rosvall / Yle

Kullan väri ja loiste ovat kiehtoneet vuosisatoja

Mikä sitten on tehnyt kullasta niin suositun koristeluaiheen vuosisatoja sitten ja nyt? Ruokakulttuurin tutkija Marja Hartola arvioi, että syynä on kaunis keltainen väri.

– Vain kaikkein rikkaimmilla on ollut varaa kultaan, mutta varsinkin Italiassa keltainen väri oli suosittu ja sitä haluttiin saada pöytään. Jos ei ollut varaa kultaan, voitiin käyttää sahramia tai munankeltuaistakin, kertoo Hartola.

Marja Hartola oli tekemässä ruokalavasteita kuningatar Kristiinasta kertovaan elokuvaan muutama vuosi sitten. Silloin hän valmisti juhla-aterian kuvauksiin kullattuja konvehteja sokerimassasta. Hän maalasi jokaiseen vaakunan koristeeksi kultavärillä. Muutama konvehti on yhä muistona elokuvasta.

Samantapainen sokerimassasta kultavärillä tehty kuvio on Jonna Sinkkosella kädessä, kun hän viimeistelee kultakoristelutekniikoita esittelevää kakkua.

– Haluan tähän kolmiulotteisuutta ja paloittelen tätä.

Lopuksi Sinkkonen viimeistelee kultavärillä kakun valkoiset reunat.