Työterveyslaitos: Yövuorot hoitoalalla yhä yleisempiä, ja sama kuormitus uhkaa muitakin, kun laki muuttuu

Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrää pitää seurata entistä tarkemmin, tutkija sanoo.

vuorotyö
Valtteri Markula laittaa potilaan tiputusta eli suonensisäisen nesteytyksen pussia telineeseen.
Yötyön lisäksi hoitajia rasittavat liian lyhyet lepoajat työvuorojen välissä ja pitkät työvuorot.Markku Pitkänen / Yle

Työvuorot saat tietää muutamiksi viikoiksi kerrallaan ja aina ne ovat erilaiset. Aamutöitä, iltatöitä, yötöitä.

Tällainen epäsäännöllisyys on arkea puolelle miljoonalle suomalaiselle, esimerkiksi rekkakuskeille, vartijoille ja ravintolatyöntekijöille.

Eniten vuorotyöläisiä on sosiaali- ja terveysalalla. Ja juuri heidän yötyöstään kertoo uusi tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Yövuorot ovat yleistyneet hoitoalan naisilla selvästi. Esimerkiksi 35–44-vuotiaista työntekijöistä noin 25 prosenttia teki vähintään 30 yövuoroa vuonna 2016.

– Terveysriskejä ilmenee, jos tekee vähintään kolme yövuoroa kuussa. Paljon yötyötä tekevien osuus on kasvanut sosiaali- ja terveydenhuollossa, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo.

Vähintään 30 yövuoroa vuodessa tekevien naisten osuus kahdessa ikäryhmässä
Joonas Haverinen / Yle Uutisgrafiikka

Runsaasti yövuoroja tekeviä oli sairaaloiden ja terveyskeskusten väestä vuonna 2008 vasta noin 20 prosenttia.

Lue juttumme: Yhä useampi hoitaja on vihainen, kun kolmivuorotyö nielee elämän

Terveysriskit kasvavat

Liian lyhyet lepoajat työvuorojen välissä ja pitkät työvuorot ovat pysyneet hoitoalalla kovin yleisinä, vaikka alle 11 tunnin vuorovälien runsaan käytön tiedetään aiheuttavan väsymystä ja lyhyitä sairauspoissaoloja. Työterveyslaitos näkee työaikojen eri piirteiden kehityksen kymmenen vuoden seuranta-aineistostaan.

Lue juttumme: Epäsäännölliseen työhön liittyy monia terveysriskejä

– On normaalia, että ihmiset kuormittuvat työajoista. Stressiä tarvitaan, ja joskus pitää tehdä pitkäänkin töitä. Mutta työvuoroväli määrittää sen, paljonko ihminen ehtii palautua ja nukkua. Palautuminen on terveyden kannalta keskeinen tekijä, tutkimusprofessori Mikko Härmä muistuttaa.

Vuorotyön tiedetään yleisesti lisäävän esimerkiksi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yötyö todennäköisesti liittyy myös kohonneeseen rintasyöpäriskiin.

Lue juttumme: "Neljän ja viiden yövuoron jälkeen ei ole enää ihan järjissään"

Omiin vuoroihin vaikuttaminen on arvokasta

Epäsäännölliset työajat koskettavat kohta yhä useampaa suomalaista. Vuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi työaikalaki, joka tekee yötyön teettämisestä aiempaa helpompaa ja tekee pitkät työrupeamat mahdollisiksi.

Lue juttumme: Tässä uuden työaikalain viisi merkittävintä muutosta

Ainakin tapaturmien ja sairauspoissaolojen määrää täytyy seurata heti, tutkimusprofessori Mikko Härmä arvioi. Moni terveydelle aiheutuva haitta, kuten mahdollisesti kasvava syöpäriski, tulee näkyväksi vasta myöhemmin.

Lue juttumme: 24/7-yhteiskunta teettää yhä enemmän töitä poikkeuksellisina aikoina

Myönteisiäkin tuloksia on Työterveyslaitos saanut sirpaleisten vuorolistojen tekemisestä.

– Jos työntekijät voivat itse osallistua vuorojensa suunnitteluun, työelämän ja muun elämän yhdistäminen tuntuu mahdolliselta. Ja tuo tunne vähentää sairauspoissaoloja. Tätä tutkimustulosta pidän tosi positiivisena, Mikko Härmä sanoo.

Lue lisää:

Tutustu dataan: Työajat sosiaali- ja terveysalalla (Työterveyslaitos) (siirryt toiseen palveluun)

Vuorotyöläinen! Jos työvuorolistasi laadittaisiin näin, jaksaisit paremmin

Hallitukselta täyskäännös: Työntekijän suojelusta yrittäjää helpottaviin lakeihin

Apuun saapuva palomies voi olla valvonut 39 tuntia