"Miksi ei oteta sydämeen, miksi ei tervehditä ja kysellä kuulumisia?" – maahanmuuttajanaisten on vaikea löytää suomalaisia ystäviä

Halima Abdelmagid haluaisi löytää jonkun, jolle puhua iloistaan ja huolistaan. Se auttaisi kotoutumaan.

maahanmuuttajat
Kuva maahanmuuttajanaisesta
Sudanista lähtöisin oleva Halima Abdelmagid on asunut Suomessa jo usean vuoden, mutta vieläkään hän ei ole saanut suomalaisia ystäviä.Päivi Seeskorpi / Yle

Viisi maahanmuuttajanaista on kokoontunut nyyttikesteille. Kokkolalaiskodin keittiön pöydälle ilmaantuu monenlaisia herkkuja aina intialaisista kasvispalleroista afganistanilaisiin pinaattilättysiin. Suomalaistakaan tarjottavaa ei ole unohdettu. Emäntänä touhuaa Afganistanista kotoisin oleva Fovzieh Mohammadi. Hän keittää kahvia ja teetä, lorauttaa mehua laseihin ja huolehtii, että jokainen saa varmasti syödäkseen.

Naiset ovat ensimmäistä kertaa koolla yhdessä. Tällaisilla illanistujaisilla on heille suuri merkitys, sillä uudessa kotimaassa tarvitaan ystäviä ja juttuseuraa.

Kantasuomalaisia ei näillä nyyttäreillä kuitenkaan näy.

Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on vaikea tutustua suomalaisiin. Tämän on kokenut nyyttäreille tullut Halima Abdelmagid: sudanilaisnainen saapui Suomeen nelisen vuotta sitten, mutta hän ei ole vielä saanut suomalaisia ystäviä.

Kun näin on, kotoutuminen on vaikeaa.

– Sata kertaa päivässä minä olen muistanut sukulaisiani ja kavereitani kotimaassani, koska minulla ei ole ystäviä. Minä mietin, että miksi olen täällä, kun minulla ei ole ketään, kenelle minä voin puhua, Halima Abdelmagid sanoo surullisena.

Naapureita ei ole näkynyt

Nykyisin Kokkolassa asuva Halima Abdelmagid kasvoi maaseudulla Länsi-Sudanissa. Hän pakeni kotimaastaan sisällissodan kauheuksia kahdesti Egyptiin, ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Ennen Suomeen tuloaan hän vietti vuosia pakolaisleirillä.

Maahanmuuttajanaisia parvekkeella.
Halima Abdelmagid, Fatemeh ja Fovzieh Mohammadi, Mitha Rachel Jose sekä Fahmida Mostafa viihtyvät hyvin yhdessä. Silti he kaipaisivat seuraansa myös kantasuomalaisia. Päivi Seeskorpi / Yle

Kuuden lapsen äiti on kiitollinen siitä, että hän pääsi lastensa kanssa Suomeen. Enää ei tarvitse pelätä. Ihan toisenlaiseen ympäristöön ja kulttuuriin tuleminen ei ollut kuitenkaan helppoa. Ensimmäisen kuukauden hän ihmetteli, mihin "metsään" hän oli oikein tullut, kun ihmisiä ei näkynyt juuri missään.

Halima Abdelmagid osallistui suomen kielen kurssille. Hän kuvitteli, että kielitaidon saatuaan hän pääsee juttelemaan ja "höpöttämään" suomalaisten kanssa, olemaan itsekin yksi suomalaisista. Se ei mennyt ihan niin.

– Minä olen asunut kolme vuotta samassa kerrostalossa, mutta minä en ole nähnyt naapureita. Suomalainen ei tule koputtamaan oveen ja kutsu sinua käymään tai puhu sinun kanssasi. Miksi näin? Jos olisin kotimaassani tai Egyptissä, aina tervehtisime toisiamme ja kysyisimme, mitä kuuluu.

Sosiaalisia verkostoja yhdistyksistä

Maahanmuuttajien kotoutuksesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo tunnistaa Halima Abdelmagidin mietteet. Hän toivookin, että suomalaiset osaisivat asettautua maahanmuuttajan asemaan ja miettiä, millaista on muuttaa uuteen maahan - tai vaikka vain toiselle paikkakunnalle.

– Meillä ei ole sellaista kulttuuria, että vieraat otettaisiin mukaan meidän arkiseen toimintaamme, kutsuttaisiin kahville, teelle tai syntymäpäiväjuhille. Tämän asian kanssa on oppimista.

Maahanmuuttajanaisten yksinäisyys tunnistetaan TEMissä. Varsinkin kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajanaiset kaipaavat yhteyttä toisiin vanhempiin.

– Suomeen työhön tulleille naisille avautuu työn ja ehkä kielitaidon kautta sosiaalisia verkostoja. Yksinäisyys voi olla hyvinkin iso ongelma heille, joilla kielitaito on esteenä.

Anne Alitolppa-Niitamo pitää tärkeänä, että maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuuksia luoda sosiaalisia verkostoja. Yksi keino tähän on ohjata maahanmuuttajia entistä tehokkaammin mukaan yhdistystoimintaan.

Ministeriö onkin mukana luomassa sähköistä järjestelmää, hakukonetta, josta löytyy paikkakunnittain maahanmuuttajille sopivat yhdistykset. Tavoitteena on, että järjestelmästä tulee valtakunnallinen.

Anne Alitolppa-Niitamon mukaan hakukone tarjoaa avun esimerkiksi sosiaalityöntekijöille, jotka kohtaavat yksinäisen maahanmuuttajan. Tähän asti maahanmuuttajille sopivien järjestöjen löytäminen on vaatinut nettiseikkailua ja ollut onnen kauppaa.

Maahanmuuttajien illanvietossa tarjottua naposteltavaa.
Maahanmuuttajanaisten illanistujaisiin kuuluvat monenlaiset herkut, myös suomalainen suklaa.Päivi Seeskorpi / Yle

Kyllä joku tuttu joskus vielä tervehtii

Halima Abdelmagid on opiskellut ja menossa kesätöihin. Hän on sosiaalinen, nauravainen ja helposti lähestyttävä. Hän on myös iloinen siitä, että sai kutsun maahanmuuttajanaisten nyyttikesteille. Silti jotain puuttuu.

– Jos maahanmuuttaja tapaa vain maahanmuuttajia, elämä ei mene eteenpäin. Meidän sydän on vielä kotimaassa, ei täällä.

Halima Abdelmagid kiistää, että suomalaiset olisivat kylmiä tai etäisiä. Hän luottaa siihen, että ajan kuluessa suomalaiset "avaavat vieraille sydämensä". Hän odottaa päivää, jolloin tuttu suomalainen tulee kadulla vastaan ja kysyy: Hei Halima, miten menee?