Analyysi: Suomen EU-komissaariksi noussee Jutta Urpilainen tai Miapetra Kumpula-Natri

Suomalaiset puoluejohtajat ovat EU-kysymyksistä liikuttavan yksimielisiä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.

Komissaari
Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) ja Jutta Urpilainen.
Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) ja Jutta Urpilainen.Kimmo Brandt / AOP

Kaikki Säätytalon hallitusneuvotteluissa istuvat viisi puoluetta näkisivät mielellään naisen Suomen seuraavana EU-komissaarina. Asia selviää Ylen EU-kyselystä puolueiden puheenjohtajille.

Kaikki toki korostavat pätevyyden ensisijaisuutta, mutta komissaariehdokkaan sukupuoli halutaan selvästi ottaa tällä kertaa painavasti huomioon.

Suomella kun ei ole koskaan ollut naiskomissaaria ja tehtävään päteviä ehdokkaitakin riittää.

Se, kuka lopulta nousee Jyrki Kataisen (kok.) jälkeen komission suomalaisjäseneksi, on käytännössä kuitenkin vain yhden puolueen käsissä. Paikka kuuluu suurimmalle puolueelle, tällä kertaa siis demareille.

Missään ei määrätä, että suurin puolue saa komissaarin salkun, mutta näköpiirissä ei ole, että perinne murtuisi. Antti Rinteellä ei liene tarvetta saati halua käydä tästä asiasta kauppaa, vaikka hallitusneuvottelut vaikeiksi äityisivätkin.

Heinäluoma vahva ehdokas, mutta mies

Komissaariksi näyttää nousevan joko SDP:n entinen puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tai SDP:n nykyinen meppi ja pitkäaikainen kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri on jo julkisesti kertonut olevansa tehtävään valmis. Jutta Urpilainen on ollut pidättyväisempi, mutta vastasi tänään Ylelle olevansa "valmis vastuullisiin tehtäviin".

SDP:ltä tosin löytyy myös vahva miesehdokas: puolueen entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen vaikuttaja Eero Heinäluoma, joka on ehdolla eurovaaleissa. Urpilaisen tavoin myös Heinäluomalla on kokemusta EU:n valtiovarainministerien kokouspöydistä.

Heinäluoman komissaaritiellä sukupuoli on tällä kertaa kuitenkin rasite. Kaikki viittaa siihen, että komissaarivalinnassa on naisen vuoro.

Puolueiden EU-kantoja luotaavassa Ylen kyselyssä vain perussuomalaiset oli täysin eri mieltä naiskomissaarin tarpeesta. Kokoomus ja kristillisdemokraatitkin olivat jokseenkin eri mieltä.

Nämä kolme puoluetta halusivat vielä muita enemmän painottaa ehdokkaan pätevyyden ja tehtävään sopivuuden merkitystä, mutta nainen sopii toki hyvin komissaariksi niillekin.

Puolueiden EU-linjaukset varovaisella keskitiellä

Kysymys komissaarin sukupuolesta ei ole Suomen EU-politiikan kovaa ydintä.

Ylen kysely osoittaa, että myös laajemmissa EU-asioissa vallitsee puolueiden välillä usein – painotuseroista huolimatta – liikuttava yksimielisyys.

Vastauksista ei heti arvaisi, että maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä: Trumpin Yhdysvallat tekee pesäeroa Eurooppaan, Britannia on irtautumassa EU:sta, Venäjä miehittää Krimiä ja Kiinan mahti kasvaa kasvamistaan.

Myllerrysten keskellä suomalaiset poliitikot visioivat varovasti ja pääosin sopuisasti EU:n tulevaisuutta.

Puoluejohtajat eivät pidä EU:n hajoamista brexitin vanavedessä todennäköisenä. Eurooppalaista armeijaa ei kaivata, eikä Venäjäkään ole valtavirran mielestä suora turvallisuusuhka.

EU:n yhteisiä arvoja ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa taloudellisin sanktioin. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka EU-tasolla on valtaosalle sydämen asia.

Perussuomalaiset omalla ladullaan, kristilliset kannoilla

Perussuomalaiset kuitenkin irtautuu johdonmukaisesti muista puolueista EU-kriittisyydellään.

Ainoastaan perussuomalaiset vastaavat, että EU-yhteistyö on mennyt liian pitkälle ja että jäsenyys unionissa maksaa suomalaisille liikaa.

Sisärajatarkastusten palauttaminen ei olisi perussuomalaisille mikään ongelma, kun muut puolueet vannovat vapaan liikkuvuuden nimiin EU:n perustavana periaatteena.

Kristillisdemokraatit on kyselyn toinen EU-kriittisyydestä ammentava puolue. Perussuomalaisten ja keskustan rinnalla se painottaa Suomen omaa etua ilmastokysymyksissä.

Viime eurovaaleissa ilman omaa meppiä jäänyt kristillisdemokraatit veisi eurouurnilla mielellään ääniä toisilta konservatiivipuolueilta.

Vasemmistoliitto ja vihreät puolestaan irtoavat ilmastoasioissa aivan toiseen, muita tiukempaan suuntaan.