Mitä isyyslomalle tapahtuu? Paljonko tukea 2-vuotiaan kotihoitoon? Nämä ovat hallitusneuvottelijoiden perhevapaatavoitteet

Asiantuntijat ovat lähes varmoja isäkiintiön pitenemisestä ja pitävät todennäköisenä, että siitä tulee sama kuin äidillä.

perhevapaa
Isä Mikko Sepänmaa ja Hertta-tytär
Hertta on Mikko Sepänmaan esikoinen. Isä aikoo pitää loput 9 viikon isyysrahakiintiöstään vielä tänä vuonna.Jyrki Ojala

Mikko Sepänmaa ehtii aurinkoisena arkiaamuna leikkikenttäkaveriksi pienen hetken verran. Vuoden ja kahden kuukauden ikäinen Hertta lähtee sen jälkeen päiväkotiin ja molemmat vanhemmat töihin. Viime kuussa Sepänmaa oli vielä isyysvapailla.

– Onneksi vaimo oli jo järjestänyt omaa ohjelmaa Hertalle, niin se jatkui isyysvapaan aikanakin. Käytiin sirkuksessa ja muskarissa. Päivät kuluivat yllättävän nopeasti.

Hertan äiti pääsi kuukaudeksi töiden makuun jo yksivuotispäivän paikkeilla, kun isä-Sepänmaa otti aina pari vapaapäivää viikkoa kohden. Isä hoiti Herttaa näin pari päivää viikossa ja äiti teki osa-aikatöitä. Sepänmaa käytti järjestelyyn omaa vuosilomaansa.

Tämäntyyppistä joustoa on nyt enemmänkin hakusessa perhevapaauudistukseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuvista viidestä puolueesta kolme puhuu joustavan ja limittäisen työnjaon perhevapaista. Näitä ovat SDP, vihreät ja RKP.

Asiantuntijat eivät näe isoja esteitä perhevapaauudistuksen tiellä. Hallitusneuvottelujen puolueet ovat toisiaan lähellä perhevapaanäkemyksissään.

– En pitäisi yhteisen näkemyksen löytymistä hirveän vaikeana, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Sen verran asiassa on kuitenkin kitkaa, että perhevapaakysymys jäänee hallitusneuvotteluissa viimeisinä ratkaistaviin työelämäasioihin kiperyytensä takia.

Ammattijärjestö SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz panisi "päänsä pantiksi", että isän kiintiön osuutta pikkulapsen kotona hoitamisesta kasvatetaan.

– Uskon kyllä, että lapsen syntymän jälkeen vanhemmilla on käytettävissä yhtä pitkä jakso, Glantz ennustaa.

– Jos nainen on vuosia pois työelämästä, tietysti sillä on vaikutusta ura- ja palkkakehitykseen ja myöhemmin eläkekertymään. Se on peruste sillekin, miksi puolueet haluavat tehdä jotain myös kotihoidon tuelle.

Neuvottelevat puolueet: Yhtä suuri kiintiö isälle ja äidille

Nykyisessä perhevapaamallissa isälle on kiintiöity runsaat kaksi kuukautta ja äidille neljä kuukautta. Lisäksi noin puolen vuoden vanhempainvapaan saa jakaa vanhempien kesken vapaasti.

Käytännössä vanhempainvapaan käyttää miltei aina äiti, eivätkä isät pidä kokonaan edes heille kiintiöityjä kuukausia. Keskimäärin isäkiintiöstä pidetään alle puolet.

Grafiikka: Isien osuus perhevapaiden käytössä.
Yle Uutisgrafiikka

– Valitettavan vähän isät käyttävät sitä oikeuttaan. Toivoisin kannustusta, eikä mielellään pakkoa, Mikko Sepänmaa tuumii.

– Luodaan semmoinen "hype", että kannattaa olla lasten kanssa kotona.

Poliitikot viestittäisivät samaa isän ja äidin samansuuruisista vapaakiintiöistä. Kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet uudistaisivat perhevapaat niin, että ne jakautuvat kummallekin tasan.

Perhevapaat
Yle kysyi vaalien alla puolueiden virallista linjaa perhevapaiden tasajakoon.Yle Uutisgrafiikka

Perhevapaapulman voi jakaa kahteen ratkaistavaan osaan. Ensimmäinen koskee ansiosidonnaisen vapaan pituutta ja sen sisältämää isäkiintiötä. Toinen ongelma on kotihoidon tukeminen, kun vanhemmat ovat käyttäneet ansiosidonnaisensa.

Ensimmäiseen kysymykseen lähtökohdat ovat nämä:

  • Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kannattavat niin sanottua 6+6+6-mallia. Siinä on äidin kuuden kuukauden äitiysvapaa, isän kuuden kuukauden isyysvapaa ja vielä kuusi kuukautta jaettavaksi miten tahtoo. Malli pidentäisi perhevapaiden kestoa selvästi nykyisestä ja olisi kalliimpi.
  • SDP:n malli on käytännössä sama, mutta lyhyemmillä kiintiöillä: 3+3+6. Kiintiöitä pidennettäisiin myöhemmin.
  • Keskustalla ei ole kuukaudentarkkaa mallia. Keskusta pitää kiinni siitä, ettei isän kiintiö lyhennä äidin kiintiötä. Demarimallissahan näin kävisi.

Toisessa kysymyksessä näkemysero on tämä:

  • Keskusta säilyttäisi kotihoidon tuen kolmevuotiaaksi asti. Keskusta olisi valmis pienentämään euromäärää, kun lapsi täyttää kaksi. Silti kokonaisuutena uudistuksen pitäisi keskustan mukaan olla eurollinen parannus perheille eli valtiolle menokohde, jonka rahoitusta lisättäisiin.
  • SDP sitoisi maksun kotihoidon pituuteen. Yhdeltä vuodelta kuukausimaksu olisi korkeampi. Jos hoitovuosia pitäisi kaksi, kuukausisumma puolittuu. Oleellinen ero keskustan malliin on se, että pitkäaikaisessa kotihoidossa summa puolittuu heti tuen alkaessa eikä siis matkan varrella porrastu isommasta eurosummasta pienemmäksi.
  • Myös vihreät puolittaisi tuen, jos vanhempi haluaa pidentää kotonaoloa.

Kotihoidon tukeen liittyy melko erottamattomasti, miten päiväkoteihin panostetaan – siellä lapset todennäköisesti hoidetaan, jos vanhemmat hoputetaan takaisin työelämään. Laskelmissa kotona hoitamisen tukeminen on julkiselle taloudelle halvempaa kuin lasten päivähoito.

Se, miten tarkkaan uudistuksen reunaehdoista nyt hallitusneuvotteluissa sovitaan, on arvailua. Puolueet eivät halunneet kommentoida asiaa kesken neuvottelujen.

Ei ensisijaisesti työllisyysuudistus

Moni puolue haluaa myös mahdollistaa entistä vapaammin sen, että ansiosidonnaista ja hoitorahaa voi pitää pätkissä ja vuorotellen. Se sopisi paremmin nykyiseen työelämään:

– Tehdään erilaisissa silpuissa töitä, ja tietyllä tavalla töitä tehdään milloin vain. Tämä on muuttanut tilannetta, sanoi Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

– Työn ja perheen yhteensovittaminen ei tässä mallissa onnistu tai se on hyvin hankalaa.

Kun perhevapaauudistus kaadettiin 2018, tuolloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) perusteli päätöstä muun muassa pieniksi paljastuneilla työllisyysvaikutuksilla. Poliitikoilla on ollut vuoden päivät aikaa sulatella sitä, että perhevapaita säätämällä työllistyy korkeintaan tuhansia.

On tulkittu, että nyt hallitusneuvotteluissa vaakakupissa painaa enemmän tasa-arvo kuin oletus suurista työllisyysvaikutuksista.

Esimerkiksi monen puolueen toive osa-aikatyöhön kannustavasta perhevapaamallista ei suuresti kaunistaisi työllisyystilastoa.

– Työelämässä osa-aikatyön järjestäminen koetaan hankalaksi. Työnantajat sanovat, että töitä on hankala järjestellä ja sijaisia on hankala palkata, THL:n erikoistutkija Johanna Närvi sanoo.

– Työntekijät taas arvioivat, että joutuisivat tekemään saman työn pienemmällä palkalla ja käyttämään joka tapauksessa saman ajankin niihin töihin.

Jutusta voi keskustella tänään klo 22:een.