Uudet alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Naantaliin ja Turkuun

Luonnonvarakeskus valikoi kaksi uutta alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien säilytyspaikkaa Varsinais-Suomesta.

Luonnonvarakeskus
Raparperin taimi.
Arkistokuva raparperista.Tuulia Thynell / Yle

Luonnonvarakeskus on perustanut kaksi uutta alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaa Naantaliin ja Turkuun.

Naantalissa taiteilijakoti Casa Haartmanissa on vanhojen sipulikukkien kokoelma ja Turun Museokeskuksen Kuralan Kylämäellä on vanhojen raparperien, piparjuurten ja ryvässipulien kokoelma.

Luken mukaan paikat soveltuivat geenivarakasvien varmuussäilyttäjiksi, koska ne pystyvät sitoutumaan pitkäaikaseen säilytykseen ja ovat yleisölle avoimia. Casa Haartmanin omistaa Åbo Akademin säätiö ja Kuralan kylämäen Turun museokeskus.

– Arvokkaiden geenivarojen turvalliseen säilyttämiseen tarvitsemme kansallisen keskuskokoelman rinnalle tahoja, jotka voivat sitoutua varmuussäilytykseen. Ylläpitosopimuksia on toistaiseksi solmittu kahdeksan: sipulikukkien ja vihannesten kokoelmien lisäksi tarha- ja koristeomenien, daalian, pensasruusujen, humalan sekä yrttien ja rohdosten kokoelmat, kertoo kansallisen geenivaraohjelman viljelykasveista vastaava koordinaattori Elina Kiviharju Lukesta.

Kasvilajit valikoituvat paikkojen historian mukaan

Kuralan Kylämäkeen istutettiin seitsemän ryvässipuli-, viisi raparperi- ja viisi piparjuurikantaa.

Luken mukaan ryvässipuli, jota on kutsuttu myös jakosipuliksi, oli tärkein Suomessa viljelty sipuli 1950-luvulle saakka. Raparperi kuuluu vanhojen suomalaisten pihojen hyötykasveihin, ja sitä on Kylämäessäkin viljelty aina. Piparjuurta on viljelty alun perin lääkekasvina ja myöhemmin maustekasvina.

– Luken ylläpitämässä kansallisessa keskuskokoelmassa on säilytettävänä yli 30 perimältään erilaista ryvässipulikantaa, joista Kylämäkeen valittiin eteläsuomalaisia alkuperiä. Uudistetusta raparperikokoelmasta Kylämäkeen istutettiin neljä varsinaissuomalaista alkuperää ja Suomen yleisin raparperilajike ’Victoria’. Piparjuuresta Kylämäen kokoelmaan on valittu viisi varsinaissuomalaista kantaa, jotka on kerätty vuonna 2002 Luken keskuskokoelmaan. Näistä vanhaa vehmaalaista kantaa viljellään yhä ammattimaisesti Vehmaalla, kertoo tutkija Terhi Suojala-Ahlfors Luken tiedotteessa.

Casa Haartmanin puutarhaan istutettiin taas vanhojen sipulikukkien varmuuskokoelma, jossa on 24 erilaista sipulikukkakantaa.

– Halusimme keväällä kukkivia, erikokoisia lajeja, joiden kukintaa riittää toukokuusta kesäkuulle. Lisäksi toivoimme, että etenkin Haartmanin Sauvon lapsuudenmaisemista ja Kemiön kesäpaikalta 1900-luvun alussa tuodut kasvit otetaan huomioon uusissa valinnoissa, kertoo intendentti Ulrika Grägg Åbo Akademin säätiöstä tiedotteessa.

Varmuuskokoelmien avajaisia pidetään ensi lauantaina 18.5 Casa Haartmanissa ja Kuralan Kylämäellä sunnuntaina 26.5.