Yhdysvallat haastaa Irania voimalla – onko sota ovella vai hakeeko Trump vain parempia neuvotteluasemia?

Sotaoperaatio ei ole tavoite, mutta vahinko se voi olla, arvioi Ylen haastattelema sotilasasiantuntija.

Lähi-itä
Jos etujamme loukataan, vastaamme siihen varmasti, Pompeo kommentoi Irania.
Jos etujamme loukataan, vastaamme siihen varmasti, Pompeo kommentoi Irania.

Mitä Persianlahdella on meneillään?

Yhdysvallat lisää sotavoimiaan Lähi-idässä ja varoittelee Iranin kasvavasta uhasta. Puheet ja sukkuladiplomatia käyvät ylikierroksilla.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on sinkoillut viime viikon Rovaniemen vierailunsa jälkeen Bagdadissa, Lontoossa, Washingtonissa, Brysselissä ja Sotšissa.

Monilla tulee mieleen vuosi 2003, kun Yhdysvallat haki voimakkaasti sotilaallista ratkaisua Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatamiseksi. Tarkoitus pyhitti keinot ja Irakiin hyökättiin.

Jälkeenpäin moni Yhdysvaltain liittolainen ja myös esimerkiksi Venäjä katsoivat Valkoisen talon huijanneen muuta maailmaa ja tekaisseen todisteet, jotta Irakin valtaaminen näyttäisi oikeutetulta.

Epäluulo jäi kytemään kansainväliseen politiikkaan ja entisestään sekava Lähi-itä muuttui Irakin sodan myötä yhä kimurantimmaksi.

Mikä uhka Iran on?

Ulkoministeri Pompeo on käyttänyt viime viikot huomattavasti aikaa vakuuttaakseen eurooppalaiset liittolaisensa ja vastapelurinsa Venäjän siitä, että Iranin uhka on Lähi-idässä kasvussa. Viestiä on ryyditetty siirtämällä lentotukialus, B-52-pommikoneita ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmän strategisesti tärkeille aluille Lähi-itään.

Vaikka liikkeet ovat olleet uhkaavia, niin sekä Iran että Yhdysvallat ovat vakuuttaneet, ettei sotaa ole tulossa.

Pentagonin joukkojen siirrot ovat kuitenkin säikäyttäneet monet. Huolta on lisännyt, ettei Yhdysvallat ole suoraan yksilöinyt, mikä Iranin uusi uhka on.

Ulkoministeri Pompeo arvioi viime viikon yllätysvierailullaan Irakin pääkaupungissa Bagdadissa, että maassa olevat 5 000 yhdysvaltalaista sotilasta kaipaavat Irakin erityistä suojelua. Tiedustelutietojen mukaan yhdysvaltalaissotilaat olisivat Iranin tukemien joukkioiden tähtäimessä.

Voiko sota syttyä vahingossa?

– Sotilaallisilla liikkeillä Yhdysvallat haluaa varmistaa, että jos Iran vastaisi sen toimiin sotilaallisesti, niin Yhdysvallat voi vastata ja estää sotilaallisen laajenemisen, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo sanoo.

Hän ei usko, että Yhdysvalloilla olisi tavoitteena käynnistää mittavampaa sotilasoperaatiota Irania vastaan. Nyt rakennellaan vain kykyä operaatioon, jos tilanne muuttuisi.

Vanha viisaus on, että sotilaallisen voiman keskittäminen lisää itsessään uhkaa – vaikka tahattomasti.

– On täysin mahdollista, että tilanne lähtee käsistä vahingon tai onnettomuuden kautta aina sotilaalliseen yhteenottoon saakka. Jos näin käy, niin reaktiot tulevat olemaan voimakkaita, Raitasalo arvioi.

Kartta Persianlahdesta ja sitä ympäröivistä valtioista.
Persianlahti on ollut kovin usein sotilaallisen julmistelun näyttämönä.Ilkka Kemppinen / Yle

Yhdysvaltalaisten mediatietojen mukaan haukkamaisesta asenteestaan tunnettu turvallisuusneuvonantaja John Bolton toi viime viikolla Valkoisen talon palaveriin uudistetun version Irania koskevasta sotasuunnitelmasta. Sen mukaan Yhdysvallat voisi lähettää jopa 120 000 sotilasta Lähi-itään, mikäli tilanne niin vaatii.

Presidentti Donald Trump on kiistänyt lehtitiedot. Trump kuitenkin arvioi, että jos joukkojen siirtoihin päädyttäisiin, niin Yhdysvallat lähettäisi rutkasti enemmän kuin vain reilut 100 000 sotilasta.

Pelkkää neuvottelutaktiikkaa?

Trumpin hallinon puheet on kuitenkin edelleen mahdollista tulkita vain tavanomaiseksi diplomatiaksi. Sotilasprofessori Raitasalon mukaan Yhdysvaltain uhittelu on osa Lähi-idän politiikan diplomaattista jatkumoa, jossa pyritään saamaan aikaan neuvottelutulos.

– Tässä haetaan vahvaa neuvotteluasemaa ja luodaan painetta. Yhdysvallat on ilmoittanut, että Iranin ydinsopimus on saatava neuvoteltua paremmaksi, sotilasprofessori Jyri Raitasalo sanoo.

Yhdysvallat irtautui kansainvälisessä prosessissa neuvotellusta Iranin ydinsopimuksesta. Iran ilmoitti tovi sitten, että sekin sanoo sopimuksen osittain irti.

Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ovat pitäneet sopimuksesta kiinni. Siksi Pompeo on sukkuloinut liittolaistensa tykönä ja pyrkinyt kääntämään Euroopan johtajien päitä suhtautumisessa Iraniin.

Heikko kotona, vahva vieraissa

Yhdysvaltain Iran-siirtoja voi tarkastella myös osana maan sisäpolitiikkaa. Koska kongressin edustajainhuoneen enemmistö on demokraateilla ja senaatti puolestaan republikaaneilla, hallinnossa eivät juuri mitkään asiat nyt liiku.

Ulkopolitiikka onkin Trumpin helpoin tapa näyttää, kenellä valta on.

– Turvallisuuteen ja sodankäyntiin liittyvät kysymykset ovat pitkälti presidentin toimivallassa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo muistuttaa.