"Pyrin pois mahdollisimman nopeasti" – valmistuneiden opiskelijoiden joukkopako riivaa yliopistokaupunkia rajan pinnassa

Hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat nuoria Lappeenrantaan, mutta monet heistä nostavat kytkintä opintojen päättyessä.

korkeakoulut
Opiskelijoita
Lappeenrannassa opiskelee nuoria aikuisia ympäri Suomea ja maailmaa. Harva jää opiskeluiden jälkeen kaupunkiin. Kare Lehtonen/Yle

Yliopistokampuksella Skinnarilassa on rauhallista. Viimeiset tentit ovat suurimmalla osalla tämän kevään osalta ohi. Muutama opiskelija käytäviltä vielä löytyy. Yksi heistä on markkinointia Saimia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Santeri Savinainen.

Korkeakouluista valmistuneista harva jää opintojen jälkeen Lappeenrantaan. Savinainenkin suunnittelee jo lähtöä. Hän on pohtinut opiskelukavereidensa kanssa, mitä kaupungissa pitäisi olla toisin.

– Todennäköisesti pyrin pois mahdollisimman nopeasti. Jotenkin tuntuu siltä, että varsinkaan oman alan hommia ei ole täällä niin paljon kuin pitäisi. Tai sellaisia hommia, joihin itse haluaisin erikoistua. Se ehkä vaatii jollekin toiselle paikkakunnalle muuttoa, Savinainen pohtii.

Nurmijärveläinen Joona Heinikari aikoo myös pakata tavaransa ja lähteä Lappeenrannasta valmistumisensa jälkeen. Heinikarin päätökseen vaikuttaa erityisesti perheen ja ystävien läheisyys pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseudulla on enemmän duunia. Ja tottakai on kiva olla kotona opiskeluiden jälkeen, Heinikari sanoo.

Heinikarin tavoin myös suurin osa muista valmistuvista valuu Uudenmaan alueelle.

Vahva Skinnarilan henki

Lappeenranta tavoittelee vuoteen 2030 mennessä yli 5000 uutta asukasta. Nuorten aikuisten haaliminen Lappeenrantaan on kaupungille hyvin tärkeä asia.

Kaupungin selvityksen mukaan alle viidennes korkeakouluopiskelijoista työskenteli viime vuonna opintojen ohella. Joka kolmas ei ollut hakenut töitä ollenkaan Lappeenrannasta.

Tällä hetkellä suuri ongelma on se, ettei korkeakoulutetuille ole tarpeeksi koulutusta vastaavia työpaikkoja. Esimerkiksi LUT-yliopistosta valmistuu vuosittain satoja opiskelijoita, mutta vain kymmenet työllistyvät, sillä sopivia työpaikkoja ei ole tarpeeksi.

– Meiltä mennään työelämään maistereina ja se on on korkeasti koulutettu paikka. Täällä ei ole sen tason paikkoja. Uran alussa halutaan vaativia työtehtäviä, että voidaan kehittyä, LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström kertoo.

Lappeenrannan satama
Lappeenrannan kaupunki toivoisi korkeakoulutettujen jäävän kaupunkiin. Tällä hetkellä suurin osa lähtee pääkaupunkiseudulle.Kare Lehtonen/Yle

Skinnarilan kampus, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan keskustasta, on tunnettu hyvästä "Skinnarilan hengestä".

– Tuntuu, että on kaksi eri maailmaa – opiskelijamaailma ja se muiden arkimaailma keskustassa. Se on ainakin yksi asia, joka pitäisi pystyä parantamaan, opiskelija Santeri Savinainen pohtii.

Opiskelijoiden kotouttaminen Lappeenrantaan ontuu, sillä moni opiskelija saattaa viettää opiskeluaikansa lähes yksinomaan Skinnarilan kampuksella. Vaikka opiskeluajoista jää lämmin muisto, saattaa Lappeenrantaan sitoutuminen jäädä vähemmälle.

– Kun koulu on syrjässä, opiskelijoiden määrä ei näy tuolla katukuvassa Lappeenrannassa niin paljon kuin vaikka Jyväskylässä tai Tampereella, joissa kampus on lähellä keskustaa, Savinainen toteaa.

Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen sanoo, että opiskelijoiden yhteisöllisyys ja idearikkaus on vahvuus, jota kaupunki haluaisi hyödyntää.

– Haluamme tuoda Skinnarilan henkeen kuuluvaa elämänmyönteistä asennetta ja uteliaisuutta uudistamaan kaupungin ilmapiiriä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Skinnarilan kampus sijaitsee reilun 7 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.Yle

Mistä töitä ulkomaalaisille opiskelijoille?

LUT-yliopistossa kolmannes valmistuvista tulee ulkomailta. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät vielä suomalaisiakin harvemmin, vaikka kansainväliset työntekijät voisivat tuoda huomattavaa lisäarvoa omalla kulttuurin tuntemuksellaan ja kielitaidollaan.

– On äärimmäisen hankalaa, että meillä valmistuu kansainvälisille työmarkkinoille huippuosaajia, joita meidän alueemme yrityskenttä ei saa työllistettyä. Syynä on, että toisen työkielen ottaminen on investointi, sanoo stretegiajohtaja Markus Lankinen.

Eniten kansainvälisiä opiskelijoita tulee Venäjältä, mutta myös Aasiasta tulleiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Vuoden 2018 kyselyyn vastanneista opiskelun aikana noin joka neljäs ei ollut hakenut töitä lainkaan. Yli puolella opiskelijoista olisi ollut kiinnostusta, mutta he eivät saaneet töitä.

Edullisempaa kuin Helsingissä

Yksi tänä keväänä Lappeenrannan LUT-yliopistosta valmistuvista on Alireza Ameli, joka muutti opiskelemaan Suomeen Iranista.

Ameli on valmistunut diplomi-insinööriksi ja huhtikuussa hän väitteli energiatekniikan alalla tohtoriksi. Valmistumisen jälkeen Ameli löysi itselleen työpaikan Lappeenrannasta.

– Etsin töitä pari-kolme kuukautta ja löysin hyvän työn. Lappeenrannassa on rennompaa ja rauhallisempaa ja minä pidän siitä enemmän. Lisäksi eläminen on täällä hiukan halvempaa. Siksi pidän Lappeenrannasta enemmän kuin pääkaupunkiseudusta, Ameli kertoo.

Yritykset esittäytyvät yliopistolla.
Kolmannes LUT-yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia. Kari Kosonen / Yle

Työhön siirtymiselle tukea

LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström peräänkuuluttaa uusia ja pärjääviä yrityksiä alueelle. Metsäteollisuuden keskittymästä huolimatta yhä useammin työt tehdään ihmisten sijaan koneilla.

– Yliopisto on tehnyt osansa 50 vuoden aikana. Tänne on oikeasti syntynyt uutta yrityselämää, jota on kansainvälisesti myyty eteenpäin. Olemme onnekkaita, että meillä on nyt ilmastonmuutoksen tullessa osaamista, jonka pohjalta uusia yrityksiä voidaan perustaa, Sandström toteaa.

Kaupunki haluaa edistää opiskelijoiden pääsemistä työelämään jo opintojen aikana. Nyt kesätöitä saa noin joka viides korkeakouluopiskelija. Lukua pyritään nostamaan kuluvan valtuustokauden aikana.

– Panostamme rahallisesti siihen, että tarjotaan kesätyöseteleitä ja opintotyöpaikkoja yhdessä yritysten kanssa, jotta tutustuminen paikallisiin yrityksiin onnistuu paremmin, strategiajohtaja Markus Lankinen kertoo.

Opiskelijoita
Opiskelijoista 20 prosenttia saa Lappeenrannassa kesätöitä. Kare Lehtonen/Yle

Aloittain isoja vaihteluita

Opetushallinto kerää korkeakoulutettujen alueellista sijoittumista Vipunen (siirryt toiseen palveluun)-tilastopalveluun, jota ylläpitävät opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Yliopistot toteuttavat valmistuneille myös uraseurantaa kyselytutkimuksilla.

Opetushallituksen viestinnästä kerrotaan, ettei Suomessa seurata valmistuneiden opiskelijoiden työpaikkojen sijainteja.

Yliopistot sen sijaan seuraavat itse jonkin verran opiskelijoiden urien kehittymistä kyselytutkimuksilla. Esimerkiksi Vaasan yliopistosta valmistuneita jää omalle alueelle enemmän kuin Lappeenrannasta, mutta toisaalta myös tiedekunnat ovat laajemmat.

Vuonna 2017 valmistuneista kielten- ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoista Vaasassa yli puolet on jäänyt Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle tai Keski-Pohjanmaalle. Tekniikan alan valmistuneista alueelle on jäänyt puolet, mutta kauppatieteiden opiskelijoista vain noin kymmenen prosenttia.

Lapin yliopistossa seurataan maistereiden työelämään sijoittumista viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Lapin tilasto on vuodelta 2016.

Kaikkien neljän tiedekunnan keskiarvolla Lappiin jää kolmannes ja Pohjois-Pohjanmaalle noin neljännes valmistuneista. Pois lähtee lähes puolet. Eri tutkinnoissa on Lapissakin eroja. Vähiten Lappiin jää oikeustieteen maistereita.

Eniten Lapin alueelle jää kasvatustieteen maistereita eli yli puolet.

_Juttua muokattu 17.5.2019 kello 9.52: Täsmennetty opetushallinnon tietojen keräämistä. Jutussa kerrottiin aluksi, ettei opetushallinto seuraa valmistuneiden paikkakuntatietoja. Alueellisesti sijoittumista seurataan kuitenkin Vipunen-tilastopalvelussa. _