Lappeenranta osti lentokentän halvalla Finavialta – kenttä voi tuottaa miljoonien matkailutulon lähivuosina

Lentokentän matkailijamäärän odotetaan kaksinkertaisutuvan vuoteen 2021 mennessä.

Kotimaa
Ryanairin lentokone Lappeenrannan lentokentällä
Emma Pietarila / Yle

Lappeenrannan kaupunki teki vuonna 2015 Suomessa harvinaisen lentokenttäkaupan ostamalla Finavialta kaupungin lentokentän. Ajatuksena oli houkutella kentälle kansainvälisiä halpalentoyhtiöitä.

Alku oli hankalaa. Kenttä seisoi käytännössä tyhjänä pari vuotta, mutta nyt alkaa näyttää paremmalta. Alueelle uskotaan tulevan runsaasti matkailutuloa ja turisteja lentokentän uusista Euroopan lentoreiteistä.

Ryanair lentää Lappeenrannasta Berliiniin, Thessalonikiin, Bergamoon ja Ateenaan. Syksyllä yhtiö avaa vielä reitin Lappeenrannasta Budapestiin.

Lappeenrannan lentoasemasäätiön Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan kenttä tuo alueelle miljoonien matkailutulot.

– Lentomatkustajien arvioidaan vuonna 2021 tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Kaakkois-Suomeen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Pasi Holm kertoo.

Matkustajamäärä kaksinkertaistuu

Taloustutkimus on tehnyt lentokentän talousvaikutuksia vuoteen 2021 kartoittavan selvityksen. Siinä arvioidaan lentomatkailijoiden määrän nousevan kuluvan vuoden 74 000 matkustajasta vähintään 150 000 matkustajaan vuonna 2021. Arvio perustuu Ryanairin lupaamiin reitteihin.

– Ne reitit on luvattu ja sovittu. Ryanairin tavoite on 95 prosentin täyttöaste koneissa ja se tuo tämän matkailijamäärän, Taloustutkimuksen Pasi Holm selventää.

Lappeenrantaan vuosittain laskeutuvien reittikoneiden määrän arvioidaan selvityksessä nousevan 400 koneeseen vuodessa.

Etelä-Savo suurin hyötyjä

Selvityksen mukaan suurimman taloudellisen hyödyn lentomatkailijoista saa Etelä-Savo. Sinne jäisi 30 miljoonan euron matkailutulosta 45 prosenttia eli noin 13,3 miljoonaa euroa. Arvio perustuu pitkälti siihen, että Etelä-Savossa on eniten vuoramökkitarjontaa alueella.

Seuraavaksi eniten matkailutuloa tulisi Etelä-Karjalaan, jonka osuus olisi 39 prosenttia eli noin 11,5 miljoonaa euroa.

Kolmantena tulee Kymenlaakso, jonka osuus matkailutulosta olisi 16 prosenttia eli noin 4,8 miljoonaa euroa.

Kuluja voisi jakaa

Lappeenrannan kaupunki tukee lentokentän toimintaa miljoonalla eurolla vuodessa.

Lappeenrannan lentoasemasäätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää jakaisi mielellään lentoaseman kuluja laajemmin, koska hyödytkin leviävät laajalle alueelle.

– Lappeenrannan veronmaksajien lentoliikenteeseen tekemät satsaukset ovat toki kohtuullisia, mutta vielä kohtuullisempaa olisi se, että myös lähimaakunnat, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, tulisivat mukaan rahoittamaan lentokentän toimintaa, Järvenpää sanoo.

Etelä-Karjalan maakunnallinen säätiö osti vuonna 2015 Lappeenrannan lentokentän Finavialta 800 0000 eurolla. Myöhemmin Lappeenrannan kaupunki hankki Lappeenrannan lentoasemasäätiön kokonaan omistukseensa.