Kokkolan väylätyömaalla tänä kesänä räjäytyksiä – valtava määrä ruoppausmassoja vaihtaa paikkaa

Kokkolan sataman väylätöistä suurin osa tehdään tänä vuonna.

ruoppaus
Ruoppaaja Kokkolan sataman edustalla.
Kuokkakauharuoppaaja työssään.Kalle Niskala / Yle

Viime vuonna alkaneet työt satamassa sekä meriväylän syventäminen 14 metriin jatkuvat nyt entistä tehokkaammin, sillä kolmella ruoppauslautalla, imuruoppaaja-aluksella sekä niitä avustavilla aluksilla tehdään töitä vuorokauden ympäri.

Parhaimmillaan töissä on yli sata henkeä. Tänä vuonna uutta ovat väylällä tehtävät louhinnat, jotka toteutetaan merenalaisilla räjäytyksillä. Ne alkavat kesäkuussa. Veneilijöiden onkin syytä noudattaa vähintään 150 metrin turvaväliä.

– Räjäytyksistä ilmoitetaan merkkiäänellä. Lisäksi urakoitsija käy varoittamassa veneellä, jos veneilijöitä on jostain syystä liian lähellä, kertoo projektipäällikkö Seppo Paukkeri Väylävirastosta.

Massa hyötykäyttöön

Meren pohjasta nousee 2 miljoonaa kuutiota maata ja kalliomursketta. Sitä hyödynnetään muun muassa sataman rakenteissa.

Ruoppaaja Kokkolan sataman edustalla.
Ruoppaajan tornit voi ankkuroida meren pohjaan ruoppauksen ajaksi.Kalle Niskala / Yle

Projektipäällikkö Seppo Paukkeri valottaa, että tavallinen tapa käsitellä ruopattua massaa on läjittää se veteen. Kokkolan satamatöissä kaikki merestä nouseva massa käytetään hyödyksi, mikä on meriläjitystä työläämpää.

Satama laajenee läjitysten johdosta 20 hehtaarilla. Muun muassa Hopeakivenlahden satamaan rakennetaan 350 metriä uutta penkerettä, mikä mahdollistaa laiturin pidentämisen tulevaisuudessa. Myös syväsataman laituriin on tulossa 200 metriä lisää pituutta.

Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting toteaa, että syväsataman laituri on pidennyksen jälkeen yli 1,3 kilometrin mittainen eli pisimpiä Suomessa.

Samentumaa odotettavissa

Ruoppausmassoilla täytetään ja maisemoidaan myös niin sanottu pommisaari. Pommisaari syntyi kun 1990-luvun ruoppauksissa väylätyömaalta löytyneet räjähteet läjitettiin sinne.

Maisemoinnin jälkeen pommisaareen ei hetkeen ole asiaa, sillä saaren pintamateriaalin täytyy kovettua ennen kuin sillä kävely on turvallista.

Ruoppaaja Kokkolan sataman edustalla.
Imuruoppaaja on parhaillaan tyhjentämässä maamassoja putkea pitkin pommisaareen.Kalle Niskala / Yle

Ruoppauksen ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti. Esimerkiksi viime vuodelta raportit (siirryt toiseen palveluun) kertovat, ettei ruoppaus juuri aiheuttanut veden samentumista alueella. Projektipäällikkö Seppo Paukkeri arvioi, että valitettavasti tänä vuonna samentumista on luvassa.

– Viime vuonna ruopattiin pääsääntöisesti karkeita maamassoja, eikä niistä aiheutunut juuri samentumaa väylän varrella eikä satamassa, satama-altaassa tosin kyllä. Sen sijaan tänä vuonna töissä on imuruoppaaja, joka nostaa pehmeitä maamassoja. Siitä on odotettavissa samentumista. Työ kestää pari kuukautta, jonka jälkeen vesi taas selkenee.

Samentumisesta voi olla haittaa eliöstölle, kalastolle ja kalastukselle sekä virkistyskäytölle. Paukkerin mukaan pahimmissa paikoissa voidaan käyttää erityyppisiä suojaverhoja ja työt voidaan myös hetkellisesti keskeyttää ja siirtyä muualle.

Lastia kulkee entistä enemmän

Hankkeen kokonaiskustannukset nousevat 63 miljoonaan euroon. Summasta 45 miljoonaa kuluu väylän ja salama-altaiden ruoppaukseen. Valtio osallistuu väylän kustannuksiin 35 miljoonalla, Kokkolan Sataman kustannuksiksi jää enintään 10 miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi Kokkolan Satama Oy:n hankintojen kustannukset ovat 18 miljoonaa euroa. Työt ovat iso ponnistus, sillä sataman liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruoppaaja Kokkolan sataman edustalla.
Imuruoppaaja työskentelee Kokkolan vesillä pari kuukautta toukokuusta lähtien.Kalle Niskala / Yle

Hanke parantaa huomattavasti Kokkolan Sataman kilpailukykyä. Suurimpiin laivoihin voidaan jatkossa lastata 10 000 henkilöauton painoa vastaava lasti enemmän esimerkiksi rautapellettiä.

Satamassa nähtäisiin mielellään, että metrin syvempi väylä olisi käytössä jo hyvissä ajoin ensi vuonna. Projektisuunnitelmissa takaraja on kuitenkin 2020 vuoden loppupuoli.

Kokkolan Satama on maan kolmanneksi suurin yleissatama. Viime vuonna sen kautta kulki noin 7,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Tulevaisuuden tavoite on 10 miljoonaa tonnia.

Kokkolan hanketta voi tarkastella Väylän sivuilta (siirryt toiseen palveluun).