Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten

Liikenneministeriö nosti uudestaan esille ajatuksen kilometripohjaisesta tiemaksusta.

Kilometrivero
Tampereentien liikennettä.
Liikenteen verotus on kovien muutosten kourissa muun muassa sähköistymisen ja ilmastotoimien vuoksi.Sasha Silvala / YLE

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti autonsa seurantaan verotusta varten.

Autoalan kahden etujärjestön teettämän kyselyn mukaan 48 prosenttia suomalaisista olisi valmis autonsa ajokilometrien ja liikkumisen seurantaan verotusta tai vakuutusta varten.

Erityisen suopeita tiemaksuille ovat suhteellisen vähän ajavat vastaajat.

Vastaajista 37 prosenttia ei antaisi lupaa autonsa seurantaa. Kriittisimpiä olivat yli 20 000 kilometriä vuodessa ajavat vastaajat.

Loput 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo, että kyselyn tulos "kieltämättä hieman yllätti", sillä aiemmat ehdotukset paikannusperusteisista kilometriveroista ovat saaneet arvosteluryöpyn osakseen.

– Aika on mennyt eteenpäin ja ihmiset ymmärtävät, että meitä seurataan jo mobiililaitteilla … ja tietomme ovat monen käyttävissä, Kallio pohtii syytä muutokseen.

Grafiikka
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

Kallio sanoo, että autoala suhtautuu paikannusperusteiseen autoilun verotukseen myönteisesti, mikäli vastineeksi auto- ja ajoneuvovero poistettaisiin.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että auton ostaminen ja omistaminen halpenisivat, mutta ajaminen kallistuisi. Kallion mukaan liikenteen verotaso kokonaisuutena ei saisi nousta.

Autoala edistäisi aluksi paikannusperusteista autoilun verotusta vapaaehtoiselta pohjalta, vuotuisen ajoneuvoveron korvaajana.

Kallion mukaan tärkeää olisi, että ajoseurannan tarkat tiedot olisivat vain autonomistajan tiedossa. Verottajalle niistä annettaisiin vain koostetietoa.

Vihreää valoa myös ministeriöstä

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi huhtikuun alussa "Virkamiesnäkemyksen (siirryt toiseen palveluun)" siitä, millaista liikennepolitiikkaa tulevalla hallituskaudella voitaisiin tehdä.

Sen mukaan vähäpäästöistä liikennettä voitaisiin edistää muun muassa "tekemällä mahdolliseksi kaupunkiseutujen tiemaksut". Lisäksi liikenteen verouudistuksen yhteydessä pitäisi "ottaa käyttöön kilometripohjainen tiemaksu".

Ministeriön virkamiesnäkemyksen mukaan tiemaksuilla voitaisiin rahoittaa tieverkon kunnossapitoa.

Tiemaksujen käyttöönotto vaatisi lain muutosta, mutta sellaisen valmistelu ei ole nyt ministeriössä käynnissä.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa tiemaksut eivät ole olleet Ylen tietojen mukaan ainakaan keskeisesti esillä.

Bensa-automaatti
Tiemaksujen tarvetta perustellaan tulevaisuudessa vähenevällä polttoaineiden kulutuksella.Lotta Sundström / Yle

Liikennerahoituksen muutospaineiden taustalla on se, että vähän polttoainetta kuluttavien ja sähköautojen yleistyminen johtaa vähitellen kutistuviin polttoaineveron tuottoihin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tieliikenteen polttoainevero tuottaa lähes kolme miljardia euroa. Lisäksi polttoaineista maksetaan yli miljardi euroa arvonlisäveroa.

Tästä syystä Etla suosittelee tiemaksujen käyttöönottamista, aivan kuten Jorma Ollilan johtama työryhmä vuonna 2013 ehdotti.

Tiemaksut olivat viimeksi esillä kaksi vuotta sitten silloisen liikenneministerin Anne Bernerin (kesk.) esittämässä liikenneuudistuksessa, joka kaatui rajuun arvosteluun.

Tampereen teknillisen yliopiston uusiutuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo, että paikantamiseen perustuvat tiemaksut olisivat nykyistä oikeudenmukaisempi tapa kerätä liikenteen veroja.

– Käyttäjä maksaa -periaate ei Suomessa kaikilta osin autoilussa toteudu. Tämän kautta se voisi toteutua paremmin.

Satelliitti vai kamera?

Useissa maissa on jo käytössä tietullit, jotka perustuvat tien varressa tai päällä olevien kameroiden seurantaan.

Niin Liimatainen kuin Kalliokin kannattavat kuitenkin auton satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää kameroiden sijasta.

– Kameravalvonnalla ei ole ohjaavaa vaikutusta sen jälkeen, kun autoilija rekisteröityy palvelun käyttäjäksi. Myös kiinteiden porttien muuttaminen tai siirtäminen jälkeenpäin on vaikeampaa, sanoo Liimatainen.

– Tietullit ovat liian yksiniittisiä, sanoo Kallio.

– Sen sijaan satelliittiperusteisessa seurannassa voidaan ottaa huomioon auton päästöt, missä ajetaan ja milloin ajetaan, hän listaa etuja.

Lisäksi tietulleja hän moittii siitä, että niistä tulisi kuntakohtaisia ja valtion verotuksen lisäksi autoilijaa kurittavia maksuja. Tullialueen sisällä ajamisen määrään kameravalvonnalla ei myöskään ole vaikutusta.

Liian aikaista

Uusiutuvan liikenteen apulaisprofessori Liimatainen arvelee, että tiemaksut ovat vielä poliittisesti liian vaikea pala. Toisaalta ajat muuttuvat.

– Ilmastomuutoksen ehkäisytoimiin ollaan jo valmiita kansalaisten keskuudessa. Ehkä puolueetkin voivat siinä pikkuhiljaa muuttua.

Autotuojien Kallio on samaa mieltä – aika ei ole kypsä aivan vielä.

– Tuleva vaalikausi voisi olla hyvä aika selvittää asiaa. Aikaisemmin selvitykset on torpattu alas ilman keskustelua. Toivottavasti tällä vaalikaudella mennään eteenpäin ja 2020-luvulla eteenpäin koko hankkeessa.

Autotuojat ja -teollisuuden sekä Autoalan keskusliiton tilaaman tutkimuksen teki Innolink Research. Internet-paneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen yhdistelmänä tehtyyn kyselyyn osallistui yli 4 400 vastaajaa.

Lue myös:

Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035

Etla ehdottaa tiemaksuja liikenneinvestointien rahoittamiseksi

Bernerin väylähanke simahti – Näin kiistelty esitys eteni

Jorma Ollilan työryhmä ehdottaa: Ajaminen kilometriverolle