Sitra: Punainen liha pannaan ja omat autot vapaa-ajalla kotiin – ilman ennennäkemättömän kovia tekoja ilmastotavoite karkaa Suomessa

Sitran mukaan EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille.

ilmastonmuutos
Liikenneruuhkaa
Henkilöliikenteen vähentäminen on raportin mainitsema keskeinen keino vähentää ilmastopäästöjä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ajatushautomo Sitra on julkistanut hurjat ilmastolaskelmat.

Sitran tilaamien laskelmien mukaan edes EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille. Sitran laskelmat koskevat tarkemmin vain Suomea ja Japania.

Laskelmien tulokset avaavat näkymän siihen, miten suomalaisten pitää nopeasti muuttaa sitä miten syömme, liikumme ja asumme.

Sitran listaamilla isoilla ja lukuisilla pienemmillä ilmastoteoilla Suomessa päästään ilmaston kannalta kestävälle pohjalle ja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioiman melko turvallisen 1,5 asteen lämpötilan nousun vaatimalle tasolle.

Laskelmien mukaan suomalaisten päästöjä pitäisi vähentää jo vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttia. Tavoitteen haasteellisuudesta kertoo se, että maiden tähän asti tekemät sitoumukset eivät riitä edes Pariisin sopimuksen mukaisen kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen. Sitran laskelmissa Pariisin vielä voimassa olevan tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan Suomessa vajaan 60 prosentin vähennys.

– Auton vaihtaminen tai maalämpöjärjestelmän asentaminen ovat isoja muutoksia, jotka eivät tapahdu käden käänteessä. Meillä on kuitenkin paljon pientä hyvää arkista tekemistä, joilla saadaan, mitä useampi niitä tekee, sitä isommat purot. Kokonaisvaikutuksella saamme ison muutoksen liikkeelle, ennakoi johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta.

Yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. EU:n tämän hetkinen tavoitetaso vuodelle 2030 on 40 prosentin tuntumassa. EU:n uudesta tiukemmasta tavoitteesta tehdään linjaukset tämän vuoden aikana. Suomen ilmastopaneeli on ennakoinut sitä, että Suomen tavoitetaso voisi liikkua lähellä 60 prosenttia.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran laskelmissa suomalaisten hiilijälki pitäisi laskea nykyisestä yli 10 tonnista 2,5 tonniin vuodessa.

Elämäntapojen hiilijalanjälki vertailumaissa -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Raportin tekijöihin kuuluva Aalto yliopiston tutkija Michael Lettenmeierin mukaan viime syksynä julkistetun IPCC-raportin tavoite tarkoittaa, että suomalaisen pitää pyrkiä vähentämään joka vuosi 12 prosenttia ilmastopäästöjään. Lettenmeierin lisäksi raportin ovat laatineet japanilaisen IGES- ympäristöinstituutin tutkijat ja kestävän kehityksen konsulttiyritys D-mat.

Nopeasti syntyvistä leikkauksista on Lettenmeierin mukaan näyttöä muun muassa Porvoosta, jossa yhteishankkeessa (siirryt toiseen palveluun) tutkittiin kuukauden aikana keinoja vähentää kotien arjessa syntyviä päästöjä. Hankkeessa mukana olevissa perheissä löydettiin nopeasti noin 30 prosentin leikkaukset muun muassa muuttamalla syömä- ja liikkumistapoja.

Sitran esittämissä elämäntapavaihtoehdoissa esimerkiksi muut kuin työmatkat tehdään jatkossa pääsääntöisesti junalla, bussilla tai sitten jalan tai satulassa. Lähes yhtä suuri vaikutus on täysin vegaaniksi siirtymisellä. Maitoa ja kananmunia sisältävällä kasvisruokavaliolla ei päästä ihan niin hyvään tulokseen.

Sitran tarkoituksena on ollut osoittaa kuluttajilla olemassa olevia keinoja siirtyä ilmastoviisaaseen elämäntapaan. Esimerkiksi suomalaisten on joko vähennettävä liikkumistaan etenkin omilla autoilla ja lentokoneilla tai korvattava liikkumista julkisilla tai polkupyörillä.

Vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen vaikutus hiilijalanjälkeen -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Pidän sitä (julkisiin siirtymistä) mahdollisena, vaikka ei sitä nyt kuitenkaan joka kolkassa ole mahdollista täydellisessä mitassa toteuttaa. Kysymys on myös siitä, että voidaanko harrastaa lähempänä, tutkija Michael Lettenmeier

Se, millä ja miten suomalaiset liikkuvat vaikuttaa tutkija Lettenmeierin mukaan tällä hetkellä kaikkein eniten suomalaisten hiilijälkeen. Suomalaisten auto- ja lentoliikenteen päästöt ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Sitran laskelmien toteutuminen perustuu siihen, että kunnianhimoiset keinot on saatava laajalti käyttöön. Jotta keinoilla on vaikutusta jo vuonna 2030, keinovalikoiman pitäisi läpäistä kattavasti koko maan. Sitrassa lasketaan, että keinot pitäisi olla 75 prosenttisesti käytössä, jotta tavoitteeseen päästään Suomen osalta.

Yksittäinen kansalainen vain yksi osa isoa muutosta

Sitrassa on laskettu myös sitä, miten tiukennuksia jatketaan aina vuoteen 2050 asti. Silloin suomalaisen hiilijäljestä olisi jäljellä enää alle kymmenesosa nykyisestä eli edessä olisi yli 90 prosentin vähennys nykyisestä.

Vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan Sitran mukaan vielä enemmän vaihtoehtoja ja isoja muutoksia siinä, mitä ja miten tuotteita valmistetaan ja otetaan käyttöön.

– Meidän täytyy nähdä valtionhallinnossa ja yrityksissä tekoja, konkreettisia kädenojennuksia, jotta koemme, että siirtymä on suomalaisille turvallinen ja mieluisaa, Mänty kertoo isojen muutosten vaatimuksista.

2050-tavoitteen saavuttaminen edellyttää Sitran laskelmien mukaan sitä, että jokainen suomalainen ottaisi kaikki selvityksessä mukana olevat yksittäiset keinot käyttöön. Vaikka kaikki suomalaiset käyttäisivät hurjasti enemmän julkista liikennettä, eivät söisi punaista lihaa ja asuisivat nykyistä paljon ilmastoystävällisemmin, tämän lisäksi tarvitaan avuksi vielä tekniikkaa tai tapoja ottaa hiiltä talteen keinotekoisesti tai luontoon.

Laskelmissa ei lasketa nielujen varaan

Laskelmissa on käytetty sellaisia ilmastomalleja, joissa niin sanottujen hiilinielujen varaan ei ole laskettu kovin paljon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitran Anu Männyn mukaan näin ei ole tehty, koska esimerkiksi hiilentalteenottotekniikan eli CCS-tekniikan kehittyminen on vielä epävarmaa.

– Meidän täytyy olla realisteja ja ajatella niin, että arkiset muutokset on otettava täysimittaisesti käyttöön, vaikka saisimme hiilen talteenotossa merkittäviä edistysaskelia tulevina vuosina, Mänty kertoo muutoksen laajuudesta.

Sitran laskelmien eroja EU:ssa käytettyihin laskentatapoihin tutkija Michael Lettenmeier selittää sillä, että heidän laskelmissa huomioidaan myös sitä, mitä Suomeen tuodaan maailmalta ja muun muassa sitä, miten suomalaisesta sellusta tehdään Kiinassa vessapaperia. EU:n laskentatavoissa hiilipäästöjen kansainvälisiä liikkeitä unionin alueen ulkopuolelle ja takaisin ei huomioida.

Elämäntapamalleja ei ole kovin paljon huomioitu ilmastomalleissa

Tiedot siitä, miten kansainvälinen kauppa ja kansainvälinen liikenne vaikuttaa kunkin maan ja sitä kautta kansalaisen hiilijalanjälkeen, ovat vielä melko karkeita. Tutkija Lettenmeier puolustaa elämäntapoihin perustuvia laskelmia sillä, että niistä saa melko hyvän kuvan siitä, miten suomalaiset kuluttavat ja päästävät sekä Suomessa että maailmalla. Tulokset ovat Lettenmeierin mukaan samansuuntaisia kuin Suomen ympäristökeskus on saanut (siirryt toiseen palveluun) suomalaisten kulutuksen hiilijäljeksi.

– Elämäntapamalleja ei ole kovin paljon huomioitu ilmastomalleissa.

Lettenmeier pitää myös riskinä, että päästökeinoissa lasketaan liian paljon nielujen varaan. Niihin sisältyy hänen mukaansa kuitenkin riski, että ne eivät kasva tarvittavalla tavalla. Puiden kaataminen on aina päästö.

Lettenmeier kuitenkin näkee, että ruoan kulutuksessa on mahdollisuuksia päästä jopa lähelle nollapäästöjä vuonna 2050.

– Näkyvissä on hyvin lupaavia keinoja, joilla voidaan sitoa maahan hiiltä.

Nielukysymys on ajankohtainen myös Suomen osalta. Suomi joutuu tarkentamaan EU:lle antamiaan metsänielujen määrää koskevia arvioita ja muutos voi johtaa siihen, että metsiä ei voi hakata nielujen pienenemisen takia niin paljon kuin on suunniteltu.

Suomen kannalta kysymys on keskeinen, koska Suomen metsänielu vastaa tällä hetkellä laskennallisesti vajaata puolta kaikista Suomessa syntyvistä kasvihuonepäästöistä. Tämä voi osaltaan helpottaa sitä, minkälaisia haasteita Suomella on sopeutua ilmastotavoitteiden tiukennuksiin.

Paahtopaistia.
AOP

16.5.2019 klo 11.30 Jutun grafiikkaa korjattu niin, että kuvan vapaa-aika ja palvelut on vaihdettu päikseen elintarvikke -osion kanssa, samoin kodin kulutustavarat ja asuminen. Lisäksi juttuun lisätty enemmän tietoja raportin tekijöistä.

Lue myös:

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti