Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla

Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle.

hakkuut
Hakkuuaukko.
Avohakkuiden rajoittamisen lisäksi seuraavan hallituksen pitää vähentää metsien hakkuita.Jaana Polamo / Yle

WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista rajoittaisi avohakkuita alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle.

Suomessa avohakataan vuosittain yli 140 000 hehtaaria metsiä.

Avohakkuisiin perustuva metsätalous on suurin syy metsissä elävien lajien ahdinkoon. Keväällä julkaistun virallisen selvityksen mukaan Suomen metsissä elää 833 uhanalaista lajia.

WWF:n teettämässä tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, pitäisikö avohakkuita rajoittaa lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. Avohakkuut ovat erityisen haitallisia esimerkiksi turvemailla, lehdoissa ja vesistöjen rannoilla.

Peräti 77 prosenttia vastanneista haluaa rajoittaa avohakkuita. Sen sijaan 12 prosentin mielestä rajoituksiin ei ole tarvetta.

Avohakkuita voidaan rajoittaa muuttamalla metsälakia.

– Avohakkuut köyhdyttävät suomalaista luontoa, aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja haittaavat ilmastonmuutoksen hillintää. Teettämämme tutkimus osoittaa, että suomalaiset haluavat muutosta metsätalouden käytäntöihin, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Parhaillaan meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa päättäjät ratkaisevat Suomen metsien tulevaisuuden.

– Kansan tahdon soisi näkyvän hallitusneuvotteluissa. Puolueiden pitäisi lisätä hallitusohjelmaan kirjaus avohakkuiden rajoittamisesta metsälakia muuttamalla.

Avohakkuiden rajoittamisen lisäksi seuraavan hallituksen pitää vähentää metsien hakkuita.

– Hakkuumääriä ei tulisi määrittää pelkän puuntuotannollisen kestävyyden kautta, vaan samalla pitää huomioida myös ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät reunaehdot. Hakkuita vähentämällä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja auttaa uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä.

Suomalaiset haluavat lisätä luonnonsuojelun rahoitusta

WWF kysyi myös, pitäisikö luonnonsuojelun rahoitusta kasvattaa merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. 57 prosenttia vastanneista kannatti luonnonsuojelun rahoituksen lisäämistä. Ainoastaan 20 prosenttia vastusti lisärahoitusta.

– Edellinen hallitus leikkasi merkittävästi luonnonsuojelualueiden perustamiseen varattua rahoitusta. Siihen käytetään tällä hetkellä alle 30 miljoonaa euroa vuodessa, kun ympäristölle haitallisiin tukiin käytetään yli kolme miljardia euroa. Luonnonsuojelun rahoitusta on moninkertaistettava, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää Suomessa.

Valtio on sitoutunut pysäyttämään Suomen luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen ei olla pääsemässä, sillä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen hiljattain julkaisemien selvitysten mukaan Suomen luonto on köyhtynyt entisestään viimeisen 10 vuoden aikana.

– Metsäluonnon turvaamisen kannalta on tärkeää, että Suomeen saadaan kiireellisesti lisää luonnonsuojelualueita. Seuraavan hallituksen on korjattava edellisen virheet ja käytettävä vuosittain vähintään 100 miljoonaa euroa suojelualueiden perustamiseen.

WWF teetti kyselytutkimuksen Kantar TNS Oy:llä. Kyselyyn vastasi yli 1 000 ihmistä.

Lue lisää

Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Lajien punainen lista – katso mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet