90 vuotta varastossa ollut lentokone sai uuden elämän – Kurkea kunnostettiin viisi tuhatta tuntia

Pääosin puusta rakennetulla koneella lennettiin vain koelentoja. Sitten se päätyi varastoon.

lentokoneet
Kurki-lentokone ja Lassi Karilahti.
Lassi Karivalo esittelee harvinaislaatuista lentokonetta.Mikko Tuomikoski / Yle

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo saa tänä kesänä esitellä todellista harvinaisuutta, kun maailman ainoa I.V.L K.1 Kurki -lentokone on palannut entisöinnistä.

Kurki on nelipaikkainen lentokone, joka oli tarkoitettu ryhmäkoulutukseen sekä postin ja matkustajien kuljetukseen. Sen suunnitteli Suomen ilmavoimien lentokonetehtaan johtaja, insinööri Asser Järvinen. Se oli ensimmäisten Suomessa suunniteltujen ja rakennettujen lentokoneiden joukossa. Se oli myös ensimmäinen kone, johon mahtui enemmän kuin kaksi ihmistä.

– Kone on ollut varastoituna 1920-luvun lopulta alkaen ja viimeiset vuosikymmenet se vietti täällä Vesivehmaan museohallissa. Kyse on puurakenteisesta lentokoneesta, jolle kylmä ja kostea varasto ei ole kaikkein paras paikka, kertoo entisöintiä vetänyt Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon projektipäällikkö Lassi Karivalo.

Kurki ei lennä enää koskaan. Sen moottori on romutettu ajat sitten. Koneen runko oli säilynyt melko hyvässä kunnossa, mutta muun muassa osa siipien rakenteista oli lahonnut ja ne piti rakentaa uudestaan. Kurjen entisöintiin kului kaiken kaikkiaan 5 000 tuntia.

Hankkeessa oli mukana Suomen ilmailumuseo, joka tarjosi asiantuntemusta ja muuta apua Kurjen entisöinnissä. Yhteistyötä tehtiin myös Koulutusyhteisö Tavastian kanssa.

Kyse on siis ainutlaatuisesta lentokoneesta, mutta miksi niitä on olemassa vain yksi kappale?

Kurki-lentokone
Tältä näyttää pääosin puusta rakennettu lentokone.Lassi Karivalo

Dramaattinen ensilento testasi koelentäjän hoksottimia

Suomenlinnan edustalla koettiin 20.3.1927 jännityksen hetkiä, kun koelentäjä Georg Jäderholm valmistautui koelennolle suomalaisen ilmailuteollisuuden voimannäytteellä, Kurjella.

Nousukiito jäällä alkoi, mutta Jäderholm ei saanut Kurkea nousemaan normaalein toimenpitein ja kiidon jatkuessa edessä alkoi häämöttää railo.

Jäderholm veti ohjaussauvan täysin taakse ja onnistui hyppäyttämään koneen railon yli. Päästäkseen takaisin hän lastasi rungon takaosaan jääkimpaleita, jotka auttoivat tasapainon löytymisessä ja Jäderholm onnistui palaamaan Suomenlinnaan.

Katso myös: Opiskelijat maalaavat korvaamattoman arvokkaan lentokoneen – ainoa maailmassa

Kurjella lennettiin 55 koelentoa, yhteensä 13 lentotuntia, joiden jälkeen projektista päätettiin luopua, sillä sen lento-ominaisuudet eivät vastanneet odotuksia.

– Suurin syy Kurjen epäonnistumiseen taisi olla se, että siihen ei saatu riittävän voimakasta moottoria. Siemens-Halske -tähtimoottorin teho oli vain 120 hevosvoimaa. Tämä ei riittänyt, sillä koneen lentopaino oli yli tuhat kiloa, selvitttää lentokapteeni Hannu Iivarinen, Päijät-Hämeen Ilmailumuseota pyörittävän Lahden Ilmasilta ry:n puheenjohtaja.

– Toinen syy oli se, että koneen runko oli liian lyhyt, mikä huononsi lento-ominaisuuksia entisestään, jatkaa Karivalo.

Kurki-lentokoneen kokoaminen.
Kurki kunnostettiin talkootyönä.Hannu Iivarinen

Koneet puuta, miehet rautaa

Kurkea tarkastellessa käy välittömästi ilmi, että alkuaikojen ilmailu ei ollut herkkähipiäisten hommaa. Siitä piti huolen jo se, että sekä lentäjä että matkustajat olivat avotiloissa, sään armoilla.

Koelentokertomus puolestaan kertoo siitä, että matkan jatkuminen ja hengissä pysyminen olivat usein oman kekseliäisyyden varassa ja kaikki keinot olivat sallittuja, kunhan perille päästiin.

Nykyaikaisiin lentolaitteisiin tottunutta saattaa ihmetyttää myös se, että Kurki oli pääosin puuta.

Lue myös: Tuulonen sai jo toisen lentokoneen – tulossa vielä kaksi hävittäjää

– Tässä on 1920-luvun lentokoneille tyypillinen rakenne eli runko oli puuta ja se oli verhottu vanerilevyin. Pyrstö oli puolestaan kangaspäällysteinen, kertoo Lassi Karivalo.

Puu- ja kangasrakenteita käytettiin lentokoneissa pitkään. Toisessa maailmansodassa oli käytössä useita puurakenteisia lentokoneita. Vesivehmaalta löytyy myös DeHavilland Vampiren vanerirakenteinen ohjaamo.

Vampire oli suihkuhävittäjä, jonka ura Suomen ilmavoimissa kesti vuodesta 1953 vuoteen 1965. Sveitsin ilmavoimat käytti Vampirea koulukoneena vielä 1990-luvulla.

Entisöijälle riittää töitä

Kurki odottaa Vesivehmaan lentokentän museohallissa kävijöitä, joita 90-vuotiaan koneen uskotaan kiinnostavan.

– Tämä on muistutus ajasta, jolloin Suomessa osattiin suunnitella ja rakentaa lentokoneita. 1930-luvulla niitä tehtiin useita. Uskon, että tämä vetää Suomen lisäksi tänne vieraita ympäri maailmaa, sanoo Hannu Iivarinen.

Myös Lassi Karivalo on sitä mieltä, että jo vanhan lentokoneen entisöinti ja näytteillepano on merkittävä asia.

– Entisöintityö on osa ilmailuun liittyvää kulttuurihistorian tallentamista. Tämä lentokone kertoo tarinan siitä, miten Suomessa ilmailtiin 1920-luvulla.

Ilmailuun on aina liittynyt romantiikka, vaaran tunne ja uhkarohkeat sankariteot alkaen Ikaroksesta ja päätyen muun muassa Otto Lilienthalin, Charles Lindberghin, Pierre Clostermanin ja Antoine de Saint-Exupéryn kautta näiden päivien ilmailun edelläkävijöihin. Kurki kertoo oman, mielenkiintoisen tarinansa ilmailun pioneeriajoilta.

– Työt eivät tietenkään lopu tähän, vaan meillä on jo osin työn alla tämä Cauldron C.59, sanoo Lassi Karivalo ja viittaa Kurjen vieressä olevaan lentokoneaihioon.

Tiistaikerholaisille riittää entisöitävää, kun katselee ympärilleen museohallissa. Tämä on Karivalon mielestä hyvä asia.

– Koko tämän meidän eläkeläisporukan idea on, että me tykkäämme tällaisesta ahertamisesta. Tämä on meidän oma harrastuksemme ja hienointa on se, kun pääsemme kokoamaan näitä koneita ihmisten iloksi.

Kuuntele myös: Monen tarinan Kurki Päijät-Hämeen ilmailumuseon uusimmaksi vetonaulaksi