Kuinka Greta Thunbergin ilmastoprotesti vaikuttaa Ruotsissa? Muuttuuko ruotsalainen elämäntapa? Kirjeenvaihtaja Riikka Uosukaisen vastaukset yleisön kysymyksiin

Mitä Greta Thunberg – ilmiö on aiheuttanut Ruotsissa? Nuoren aktivistin tavannut kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen vastasi yhteentoista yleisökysymykseen.

Ulkomaat
Greta Thunberg Euroopan parlamnetin istunnossa huhtikuussa 2019.
Greta Thunberg vetosi Euroopan parlamentin istunnossa huhtikuussa, että etenkin nuoret äänestäisivät. Patrick Seeger / EPA

Yleisö kysyi onko Greta Thunberg propagandan väline, myöntyvätkö ruotsalaiset häneen henkilöityviin tavoitteisiin, ja puhuttavatko hakkuut myös Ruotsissa. Kirjeenvaihtaja Riikka Uosukaisen vastaukset kysymyksiin löydät tästä jutusta.

Ilmastoasia on esillä myös Simo Ortamon ja Riikka Uosukaisen podcastissa.

Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen kertoi toimittaja Simo Ortamolle kohtaamisestaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kanssa.
Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen kertoi toimittaja Simo Ortamolle kohtaamisestaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kanssa. Jarno Virtanen / Ammattiopisto Spesia

Riikan helmikuussa julkaistun jutun Greta Thunbergista voit lukea tästä. Koululaiset osoittavat mieltään myös Norjassa. Reportaasin voit lukea tästä.

Kysymyksien esittäminen on nyt päättynyt, kuten ennalta ilmoitettiin. Kiitoksia aktiivisuudesta!

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikot lisätty kello 1725.

Greta Thunberg – henkilöbrändi vai ehdoton kirittäjä?

1. kysymys: – Miksi ääneen päästetään keskenkasvuinen ja vielä tiedoiltaan puutteellinen nuori? Onko Greta Thunberg osa propagandakoneistoa?

Kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen vastaa: – Greta Thunberg on Ruotsissakin ristiriitainen hahmo, mutta hänen omaa vakaumustaan ei ole syytä epäillä.

– Globaali ilmastokeskustelu on tarvinnut symbolin, jollaiseksi nousi 16-vuotias ruotsalainen Greta. Hän itse sanoo, että häntä kuunnellaan enemmän, koska hän on lapsi: "Ihmisille tulee huono omatunto tulevaisuudesta."

2. kysymys: - Miksi ilmastokampanjaan liittyy niin vahva henkilöbrändi ja miksi joka haastattelussa tytön omaan elämään liittyvät asiat ottavat ilmastoa isomman roolin? Miksei asiantuntijoita haastatella?

Riikka Uosukainen: – Ruotsissa kuullaan kyllä paljon ilmastoasiantuntijoitakin, mutta ehkä Greta Thunbergin voi nähdä jonkinlaisena kirittäjänä. Henkilökohtaisista asioista, kuten Asperger-oireyhtymästä kertominen on minusta ollut oleellista.

– Greta sanoi Ylen haastattelussa, että jos hänellä ei olisi Aspergeria , hän olisi kuin muut. Asperger tekee hänet ehdottomaksi: "En pidä siitä, että ihmiset sanovat, että ilmasto on tärkeää, mutta eivät tee mitään".

Riikka Uosukainen kertoo enemmän Greta Thunbergin kohtaamisesta Mistä maailma puhuu -podcastissa, johon linkki löytyy myös tästä.

Lentäminen on jo vähentynyt

3. kysymys: – Ovatko ruotsalaiset valmiita vapaaehtoisesti myöntymään Gretan vaatimiin muutoksiin?

Riikka Uosukainen: – Ruotsalaisten vapaa-ajan ulkomaanmatkat ovat kääntyneet laskuun viime vuonna ja trendi jatkui alkuvuodesta. Lentäminen vähenee, junamatkailu lisääntyy.

– Syynä on osittain se, että kasvava joukko vähentää ulkomaan lentomatkailua ilmastosyistä. Tosin kruunun heikko arvo ja lämmin kesäkin ovat voineet vaikuttaa vuoden 2018 matkailuun.

4. kysymys: – Kuuleeko myös Ruotsissa sanottavan että täällä ei tarvitse tehdä mitään ilmastonmuutoksen suhteen, vaikka päästömme ovat tuplasti suuremmat kuin muiden maiden asukkailla keskimäärin?

Riikka Uosukainen: – Tämä on ruotsalaisenkin EU-vaalikeskustelun yksi väittelyasetelma. Kysytään miksi pienissä eurooppalaisissa maissa ihmisten pitää tuntea esimerkiksi lentohäpeää kun rinnalla on suuret saastuttajat Kiina ja Yhdysvallat. Kiinan hiilivoimalat ja Yhdysvaltojen kulutustottumukset ovat vertailussa esillä.

– Toisaalta on nostettu esiin se, että Eurooppa kokonaisuutena yltää samoihin päästöihin kuin suurvallat.

Lento- ja monilapsihäpeä ahdistavat

5. kysymys: – Lundin yliopiston mukaan suuri vaikutus kasvihuonekaasujen hillintään on pienempi lasten määrä. Onko Ruotsissa keskusteltu tästä?

Riikka Uosukainen:– Jotkut kolumnistit ovat tarttuneet tähän - onko "flerbarnskam" ( monilapsihäpeä ) parempi käsite kuin "flygskam" (lentohäpeä). Mutta valtavirtaa tämä keskustelu ei ole.

– Enemmänkin on ollut esillä se nouseeko lentohäpeän rinnalle seuraavaksi trendiksi ostohäpeä, eli suuntautuuko keskustelu seuraavaksi elintapoihimme ylipäätään.

6. kysymys: – Onko "lentohäpeä" muuttanut ruotsalaisten elintapoja?

Riikka Uosukainen: – Viime vuonna kaukojunamatkustus on kasvanut useilla reiteillä. Samalla ulkomaan ja kotimaan lentoliikennne on hieman vähentynyt. Vielä ei uskalleta veikata on tämä merkki pitkästä jatkuvasta trendistä.

– Tosin täälläkin lentohäpeästä puhuminen ärsyttää monia.

Feminismiä ja kestävää kehitystä

7. kysymys: – Onko kehitysyhteistyötä suunnattu ilmastonmuutoksen torjumiseen ja muovin kierrätykseen?

Riikka Uosukainen: – Ruotsin kehitysyhteistyössä on ollut ykkösjuttu maan valitsema feministinen ulkopolitiikka. Tytöt ja naiset ja sukupuolinäkökulma ovat Ruotsille tärkeitä kehitysmaiden tukemisessa.

– Mutta sekä viime hallitus että nykyinen painottavat ja suuntaavat varoja ajatellen myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä. Muovista sinällään en osaa sanoa.

8. kysymys: – Kiistelläänkö myös Ruotsissa hakkuumääristä, metsien käyttötavoista ja monimuotoisuuden säilyttämisestä?

Riikka Uosukainen: – Kiistellään, mutta ei ehkä samassa määrin kuin hallitusneuvottelujen yhteydessä nyt Suomessa. Ruotsin metsäviraston viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan hakkuut olisivat laskeneet.

Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi

9. kysymys: – Miten Ruotsissa suhtaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen?

Riikka Uosukainen: – Ruotsissa käydään vilkasta keskustelua EU-vaalien alla muuttoliikkeistä, koska pääteemoiksi ovat täälläkin nousseet ilmastokysymykset ja maahanmuutto.

– Ruotsi on kuitenkin ollut vuosikymmenien ajan vakaa monikulttuurinen, jossa suhtautuminen maahanmuuttoon on vuoden 2015 jälkeisistä kiristyksistä huolimatta säilynyt maltillisena esimerkiksi Tanskaan verrattuna.

10. kysymys: –Onko Ruotsissa noussut esiin, miksi ilmastonmuutoksen kieltäjät eivät näe syy-seuraussuhdetta ilmaston lämpenemisen ja suuren pakolaisuuskriisin välillä?

Riikka Uosukainen: – Ruotsissa ilmastonmuutoksen kieltäjät häviävät ilmastonmuutoskeskustelun valtavirtaan. Se ei ole edes jollakin tapaa tunnistettavissa oleva keskustelutrendi täällä.

– Viime kesän metsäpalot nostivat jokaisen ruotsalaisen tietoisuuteen ilmaston lämpenemisen riskit, mutta ilman pakolaisvirroista käytyä keskustelua.

Säilyykö yhteiskuntarauha?

11. kysymys: – Kannetaanko huolta yhteiskuntarauhasta, jota ilmastonmuutoksen aiheuttama pakolaisuus voi horjuttaa?

Riikka Uosukainen: – Asia nousee esille, mutta ei erityisen suurena yksittäisenä aiheena. Ruotsi oli Saksan rinnalla yksi Euroopan suurimpia pakolaisten vastaanottajia 2015 jälkeen. 160 000 tulijan mahdollisuuksista päästä kiinni ruotsalaiseen arkeen, murrosvuosien kustannuksista ja ihmisten työllistämisestä puhutaan paljon.