Norja sai jälleen rauhanvälittäjän roolin: Venezuelan kriisiin etsitään sopua Oslossa, mutta mitään ei hiiskuta

Salailu on normaalia, sillä pahimmillaan julkisuus voi kaataa koko rauhanprosessin, kertoo Johanna Poutanen CMI:stä.

Venezuela
Oppositiojohtaja Juan Guaidó ja mielenosoittajajoukko.
Oppositiojohtaja Juan Guaidó kannusti 11. toukokuuta tukijoitaan mielenosoituksessa presidentti Nicólas Maduron hallintoa vastaan.Miguel Gutiérrez / EPA-EFE

Kaaokseen ajautuneen Venezuelan hallitus ja oppositio ovat käyneet jo jonkin aikaa rauhanneuvotteluja Norjan välityksellä, mutta virallisesti neuvotteluista ei ole kerrottu mitään julkisuuteen.

Tieto siitäkin, että neuvotteluja ylipäätään käydään, on peräisin norjalaismedian lähteiltä (siirryt toiseen palveluun) – osapuolet eivät ole sitä vahvistaneet.

Suomalainen rauhanvälittäjä Johanna Poutanen Crisis Management Initiativesta CMI:stä kertoo, että salailu on rauhanprosesseissa normaalia ja usein jopa tärkeää. Pahimmillaan julkisuus voi johtaa siihen, että koko rauhanprosessi kariutuu.

"Ensi askelia"

Norjalaismedian mukaan Venezuelan osapuolet ovat käyneet jo kahteen otteeseen neuvotteluja Oslossa ja sitä ennen Kuubassa. Toinen neuvottelukierros päättyi tänään torstaina.

Poutanen arvioi, että neuvottelut ovat vielä hyvin varhaisessa vaiheessa ja nyt vasta suunnitellaan, miten prosessissa edetään.

Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole, sillä CMI ei ole osallistunut Venezuelan rauhansovitteluun. CMI:llä (siirryt toiseen palveluun) ei ylipäätään ole toimintaa Latinalaisessa Amerikassa.

Yleensä rauhanneuvotteluja kuitenkin alustetaan pitkään ja prosessi on monivaiheinen. Vasta sitten asiakysymyksistä tai mahdollisesta kriisin ratkaisusta päästään keskustelemaan.

Venezuelassa kiistellään siitä, kuka maata saa johtaa. Oppositiojohtaja Juan Guaidó on julistautunut väliaikaiseksi presidentiksi ja vaatii vapaita vaaleja. Presidentti Nicolás Maduro on syyttänyt oppositiota vallankaappausyrityksistä.

Kriisin vakavuutta lisää se, että Yhdysvallat tukee Guaidóa ja Venäjä Maduroa. Kymmenet maat, joukossa Suomi, ovat tunnustaneet Guaidón Venezuelan johtajaksi.

Venezuelan ulkoministeri Jorge Arreaza kättelee Venäjän ulkoministeriä Sergei Lavrovia.
Venäjä tukee Venezuelan kriisissä Nicólas Maduroa. Toukokuun alussa Venezuelan ulkoministeri Jorge Arreaza tapasi Moskovassa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin. Sergei Ilnitsky / EPA-EFE

Poutasen mukaan tieto Venezuelan rauhanneuvotteluista antaa aihetta varovaiseen toiveikkuuteen. Hän kuitenkin korostaa, että, kyse on todennäköisesti vasta hyvin varhaisista askelista.

Vielä ei voi olettaa, että neuvottelut onnistuvat tai edes, että prosessi jatkuu pitkään.

Onko kriisi kypsä?

Rauhanvälittäjien yleinen näkemys on, että kriisin täytyy olla kypsä neuvotteluille, jotta neuvottelut voisivat onnistua. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisissä vallitsee jonkinlainen kauhun tasapaino tai pattitilanne, jossa molemmat osapuolet katsovat, ettei sitä saada aseellisesti ratkaistua.

Lisäksi molempien osapuolten on pidettävä neuvotteluja mahdollisena kanavana, jolla ratkaisu voi löytyä, Poutanen kertoo.

– Tässä vaiheessa voi vain spekuloida, onko tämä Venezuelan osapuolten näkemys konfliktistaan ja millaiset mahdollisuudet on löytää kestävä ratkaisu rauhanprosessin avulla.

Edes se, että osapuolet on saatu samaan neuvottelupöytään ei välttämättä kerro siitä, että he ovat sitoutuneet neuvotteluihin.

Julkisuudessa ollutta neuvottelujen osallistujalistaa Poutanen pitää vahvan kuuloiselta. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan neuvotteluihin osallistuvat Maduron edustajina viestintäministeri sekä Mirandan maakunnan kuvernööri. Oppositiota edustavat entinen kansanedustaja ja entinen ministeri.

Myös Norjan ulkoministeriö on NRK:n mukaan mukana.

Välittäjältä vaaditaan uskottavuutta

Aloite rauhanneuvottelujen käynnistämiseen syntyy yleisimmin keskusteluissa jo olemassaolevien kontaktien kanssa. Harvemmin käy niin, että jotain osapuolta pyydetään rauhanvälittäjäksi virallisesti vaikkapa kirjeellä, Poutanen kertoo.

Nicólas Maduro
Venezuelan johtaja Nicólas Maduro.Miraflores / EPA-EFE

Aloite voi tulla joko jommalta kummalta kriisin osapuolelta tai ulkopuolisilta tahoilta tai useammastakin suunnasta. Ehdoton edellytys välittäjälle on, että kaikki osapuolet pitävät sitä sopivana ja luottavat siihen.

Yleensä välittäjäksi valitulla on pitkäaikaiset suhteet osapuoliin. Esimerkiksi Norjalla on pitkät diplomaattisuhteet Venezuelan kanssa. Sillä on myös hyvät suhteet Guaidóa tukevaan Yhdysvaltoihin.

Norja on lisäksi hankkinut mainetta kansainvälisenä rauhanvälittäjänä ja maa nähdään ainakin jossain määrin puolueettomana. Norja ei esimerkiksi ole ottanut Venezuelan johtajuuskiistaan kantaa.

Poutasen mukaan kannan ottaminen kriisiin ei kuitenkaan ole aina väistämätön este rauhanvälittäjänä toimimiselle.

Luottamus on helppo rikkoa

Kun neuvottelut on saatu käyntiin, on hyvin tavallista, ettei niistä tiedoteta heti julkisesti.

Poutanen huomauttaa, ettei julkisuus välttämättä tue neuvottelujen herkkiä alkuvaiheita. Silloin pyritään luomaan ilmapiiriä, jossa voidaan käydä avoimia ja luottamuksellisia keskusteluja. Tässä vaiheessa luottamus on helppo rikkoa.

– Koko prosessi voi kuolla esimerkiksi siihen, että yksi osapuoli lähtee kommentoimaan julkisuudessa, mitä alustavasti on keskusteltu.

Lisäksi ulkopuolinen paine asialistan ja sisällön julkistamiseen kasvaa, kun neuvotteluista on kerrottu julkisuudessa.

Sosiaalinen media on Poutasen mukaan lisännyt viestinnän hallitsemisen vaikeutta rauhanvälityksessä.

Somen avulla prosessista on mahdollista viestiä laajalle yleisölle, mutta toisaalta myös vuotaa tietoja, joita ei haluta julkisiksi.

"Ei helppo tie"

Venezuelan kriisiin ratkaisemista vaikeuttaa Poutasen mukaan se, että sillä on alueellisia ja kansainvälisiä ulottuvuuksia.

– Helppo tie ei varmasti ole edessä.

Poutanen toteaa, että mitään arviota neuvottelujen kestosta ei voi esittää, etenkään, kun ei ole tietoa asialistasta. Joissakin kriiseissä ratkaisu on syntynyt verraten nopeasti, toisissa on neuvoteltu vuosia.

Rauhanneuvottelut voivat myös epäonistua. Stoppi voi tulla jo alkumetreillä esimerkiksi silloin, jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen edes siitä, mistä keskustellaan.

Myös merkittävät maan sisäiset tapahtumat, kuten konfliktin kärjistyminen voivat pysäyttää neuvottelut ainakin väliaikaisesti.

Miksi taas Pohjoismaa?

Norja on toiminut rauhanvälittäjänä useissa maailman kriiseissä, esimerkiksi Lähi-idässä, Malissa, Guatemalassa, Sri Lankassa ja Kolumbiassa.

Uutiskanava France24 jopa kirjoitti (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2012, että Norjasta on tullut rauhanvälittäjä-sanan synonyymi.

Kolumbian hallituksen ja Farc-sissiliikkeen tiedotustilaisuus.
Kolumbian hallituksen ja Farc-sissiliikkeen rauhanneuvottelujen aloittamisesta kerrottiin lokakuussa 2012 tiedotustilaisuudessa Oslossa.Audun Braastad / EPA

Myös muut Pohjoismaat ovat saaneet mainetta rauhanvälityksestä, joukossa muun muassa Namibiaan, Kosovoon ja Acehiin rauhaa välittänyt presidentti Martti Ahtisaari ja hänen perustamansa CMI.

Poutasen mukaan yksi syy menestykselle on se, etteivät Pohjoismaat ole suurvaltoja. Niillä ei ole niin merkittäviä taloudellisia ja poliittisia intressejä konfliktimaissa kuin muilla mailla.

– Pohjoismaat on helpompi nähdä puolueettomina, mikä on tietysti välittäjälle ennakkoedellytys.

Lisäksi Pohjoismailla on ollut pitkään diplomaatti- ja avustussuhteet monien konfliktimaiden kanssa. Se auttaa rakentamaan luottamusta.

Johanna Poutanen
Johanna PoutanenRiku Isohella / CMI

Menestys myös poikii menestystä. Kun Pohjoismaat ovat onnistuneet rauhanvälityksessä ja rakentaneet osaamistaan sekä tietoisesti että eteen tulleiden tilaisuuksien myötä, se on kasvattanut mahdollisuuksia toimia välittäjänä myös jatkossa, Poutanen toteaa.

Poutanen itse johtaa CMI:ssä Naiset ja rauhanvälitys -tiimiä. (siirryt toiseen palveluun) Hänellä on rauhanvälityskokemusta etenkin Etelä-Sudanista.

Lue myös:

Kaaokseen ajautuneeseen Venezuelaan hierotaan sopua Norjassa

Venezuelan korkein oikeus syyttää uusia oppositiopoliitikkoja maanpetoksesta, turvallisuusjoukot sulkivat parlamentin

Venezuelan Guaidó valmis keskustelemaan USA:n armeijan kanssa yhteistyöstä Maduron syrjäyttämiseksi

Tuntemattomuudesta Venezuelan johtoon – Kuka on Juan Guaidó?

Suomi tukee Guaidóa Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi – Useat EU-maat tunnustivat oppositiojohtajan maan johtajaksi