Ulostetta ja tuhkaa postipaketissa kotiin – Tuomareiden häirintä ja painostaminen on koventunut

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström sanoo, että muutos on huomattu etenkin suurissa käräjäoikeuksissa.

tuomarit
Huumeoikeudenkäynti Pirkanmaan käräjäoikeudessa 22.2.2019
Tuomareita häiritään oikeussalin lisäksi puhelimessa, postilähetyksillä, sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Halventava ja uhkaava kirjoittelu on aiempaa suuremman yleisön saatavilla.Anu Leena Koskinen / Yle

"Läpeensä korruptoitunut paska, natsisika, lahtariämmä."

Huutamista, huorittelua, sähköpostipommitusta, puhelinterroria, henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä sosiaalisessa mediassa, ulostetta ja tuhkaa postipaketissa kotiosoitteeseen, tappouhkauksia.

Nämä ovat Tuomariliiton (siirryt toiseen palveluun) kyselyn perusteella esimerkkejä tuomareihin kohdistuvasta epäasiallisesta puheesta ja käytöksestä.

Kyselyn sai kevättalvella vastattavakseen liki 1 560 eri oikeuksissa toimivaa tuomaria, joista 541 eli noin kolmasosa vastasi. Suurin osa oli Etelä- ja Länsi-Suomesta.

Kolmasosa vastanneista ei ole koskaan kokenut työnsä vuoksi epäasiallista käytöstä tai vaikuttamista.

Ympyräkaavio
Yle Uutisgrafiikka

Tuomariliiton varapuheenjohtaja, Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Minna Hällström on huolissaan, vaikka häirintä ei kyselyn perusteella näytä olevan jatkuvaa.

Huolta aiheuttaa se, että epäasiallinen käytös näyttää muuttuneen aikaisempaa aggressiivisemmaksi ja kohdistuvan entistä enemmän suoraan tuomareihin. Tämä näkyy vastauksissa.

  • "Suunsoittoa on aina esiintynyt, mutta uutta on tuomarin persoonan arvostelu."
  • "Määrä on lisääntynyt ja sisältö on entistä härskimpää."
  • "Ihmiset ovat tulleet röyhkeämmiksi ja otteet ovat koventuneet."

Oikeuden istuntojen, kirjeiden, pakettien, puhelimen ja sähköpostin lisäksi uusia mahdollisuuksia häiritä ja vaikuttaa tuomariin ovat tarjonneet internet ja sosiaalinen media.

Uutta on Hällströmin mukaan se, että häirinnästä näyttää tulleen järjestäytynyttä ja tavoitteellista.

  • "Internet on helpottanut mustamaalaamista ja perättömien tietojen levittämistä."
  • "Epäasiallinen käyttäytyminen on muuttunut aiempaa huomattavasti nopeammaksi ja suuria joukkoja tavoittavaksi."
Käräjäoikeuden tuomari Minna Hällström
Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström sanoo, että Tuomariliiton kysely kertoo karua kieltä tuomareiden kuormittumisesta.Toni Määttä / Yle

Noin sata tuomaria kertoo joutuneensa maalittamisen eli yksityisten tietojen keräämisen ja internetissä levittämisen kohteeksi. Tätä on tapahtunut vastanneille harvoin tai silloin tällöin.

Valtaosa vastaajista on välttynyt maalittamiselta.

– Se on äärimmilleen vietynä saanut sellaisia muotoja, että tuomarin lapsien yhteystietoja selvitetään ja lapsia uhataan, kertoo Hällström.

Tuomarin lapsien yhteystietoja selvitetään ja lapsia uhataan.

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström

Hän arvioi, että epäasiallinen käyttäytyminen ja vaikuttaminen näkyvät eniten suurissa käräjäoikeuksissa kuten Helsingissä.

– Se on vakavaa ja horjuttaa oikeusvaltiota ja tuomareiden riippumattomuutta.

Hällström ei kuitenkaan usko, että painostus ja vihapuhe ovat vaikuttaneet tuomioihin. Tuomarit ovat ratkaisuissaan riippumattomia ja sidottuja vain lakiin. Edes heidän esimiehensä eivät voi ohjata päätöksentekoa.

Tuomarilla on ratkaisupakko eli hän ei voi välttää tuomion antamista vaikka se aiheuttaisi mustamaalaamista tai uhkailua.

Tuomarit eivät halua "kusitolpiksi"

Kyselyyn vastanneet tuomarit toivovat, että tilanteeseen puututtaisiin nopeasti ja tehokkailla toimilla.

  • "Tuomarin työssä suoja on erityisen tarpeellinen."
  • "Pitäisi olla selkeät sanktiot ja ns. nollatoleranssi."
  • "Huolta aiheuttaa se, miten rekrytoidaan päteviä juristeja tehtävään, jonka luontoisetuihin saattaa tulla kuulumaan kusitolppana olo."
Käräjäoikeuden tuomari Minna Hällström työhuoneessaan.
Silloin kun Minna Hällström ei istu käräjiä hän muun muassa kirjoittaa tuomioita ja valmistelee uusia juttuja. Toni Määttä / Yle

Käräjäoikeuksien päälliköt esittivät talvella oikeusministeriölle, että tuomareita ja muita oikeuden jäseniä suojattaisiin internetin ja sosiaalisen median halventavaa ja uhkaavaa kirjoittelua vastaan uudella rangaistussäädöksellä.

Laamannit haluavat myös tehdä rangaistavaksi virkamiesten yksityiselämää koskevan tiedon käyttämisen ja levittämisen siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai viranhoitoa.

Tuomaria ei saa jättää yksin.

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström

Suomen poliisijärjestöjen liitto on jo aikaisemmin tehnyt vastaavanlaisia esityksiä sisäministeriölle.

Myös Syyttäjäyhdistys on vaatinut toimia maalittamisen ja vihapuheen hillitsemiseksi.

Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle

Oikeusministeriö: Lakimuutoksia ei tarvita

Oikeusministeriö vastasi laamanneille, että tällä hetkellä ei ole pakottavaa tarvetta laatia uutta rangaistussäännöstä virkamiesten suojaamiseksi eikä yksityiselämää koskevien tietojen levittämisen estämiseksi.

Ministeriön mukaan vihamielistä mediavaikuttamista vastaan on jo sovellettavissa monia rangaistussäännöksiä.

– Tämä oli suuri pettymys. Asia ei koske pelkästään tuomarikuntaa, vaan myös syyttäjiä, poliiseja ja muita viranomaisia. Sitä pitäisi säädellä kattavasti, korostaa Hällström.

Asia ei koske pelkästään tuomarikuntaa, vaan myös syyttäjiä, poliiseja ja muita viranomaisia.

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström

Laamannit pelkäävät, että jos internetin ja sosiaalisen median vihamielinen kirjoittelu jatkuu ja laajenee, oikeusturvan saaminen voi vaarantua painostuksen ja uhkailun vuoksi.

Osa kyselyyn vastanneista on havainnut, että painostusta tulee aiempaa laajemmmalta.

  • "Asianosasten lisäksi ulkopuoliset pyrkivät painostamaan."
  • "Vaikuttaminen julkisuuden kautta on tullut mukaan kuvioon."
  • "Tätä työtä ei voi asianmukaisesti tehdä, jos pelkona on erilaisten kampanjoiden kohteeksi joutuminen."

Suurin osa kyselyyn vastanneista tuomareista katsoo, että häirintään ja maalittamiseen liittyvien rikosten tulisi olla virallisen syytteen alaisia. Nyt valtaosassa tapauksia tuomarin olisi itse tehtävä rikosilmoitus.

– Virkatehtäviensä vuoksi vihapuheen ja uhkailun kohteeksi joutuvat haluavat, että työnantajat puuttuvat mahdollisiin rikoksiin eikä rikosilmoitusten tekeminen jää uhrien vastuulle. Tuomaria ei saa jättää yksin.

Tuomarit: Hukumme työhön

Epäasiallinen käytös ja vaikuttaminen nakertavat tuomareiden jaksamista.

Kyselyn perusteella tuomareita kuormittaa vielä enemmän se, että työhön ei ole riittävästi aikaa. Tätä mieltä on kaksi kolmasosaa vastaajista.

Ympyräkaavio
Yle Uutisgrafiikka

Moni tekeekin töitä korvauksetta omalla ajallaan: illalla, viikonloppuna, lomalla ja jopa sairaana.

– Työtä on nin paljon, että tuomarit kokevat, että ei ole riittävästi aikaa sellaiseen huolellisuuteen kuin he haluaisivat ja oikeusturva edellyttäisi.

– Tilanne on hyvin vakava. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, myös muita kuin tuomareita.

Tilanne on hyvin vakava.

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström

Hällström on pitänyt viime kesän jälkeen vuosilomaa kaksi päivää. Vuodenvaihteen kiireellisten asioiden vuoksi välipäiviksi suunnitellut lomapäivät jäivät haaveeksi.

  • "Tilanne on katastrofaalinen."
  • "Jos tämä jatkuu tällä menolla, olen vuoden päästä työkyvytön."
  • "Jatkuva tasapainoilu resurssien, kiireen, stressin, työtaakan ja kivikautisten työvälineiden välillä mietityttää. Onko tässä mitään järkeä?"

Monet tuomarit kokevat, että päätöksiä on tehtävä paljon ja kiireellä. Rikosvastuu huolimattomuusvirheestä painaa, samoin vastuu ihmisten oikeusturvasta.

Osa katsoo, että työntekijöitä on lisättävä tai julkisesti on linjattava, että laadusta tingitään määrän kustannuksella.

Kaikilla tuomareilla työtilanne ei ole stressaava. Työn arvioidaan jakaantuvan epätasaisesti tuomareiden ja tuomioistuinten kesken.

Lue myös:

Työryhmä esittää kansallista vihapuheen vastaista toimintaohjelmaa – Ehdotuksissa mukana myös lakimuutoksia

Nyt "maalitetaan" tuomareita ja syyttäjiä – Vaaliehdokkaat haluavat vihapuheen rikoslakiin, mutta kaikille linjan kiristäminen ei sovi

Oikeusministeri: Jos joutuu pelkäämään oman työnsä tekemistä, mennään sananvapauden vaarantamisen rajalle

Rikosoikeuden professori: MV-jutun tuomiot ankaria ja merkittäviä – "Somessakin pitää olla ihmisiksi"