Etla: Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatisi rajuja päätöksiä: "Puhutaan kiky kakkosesta"

Palkansaajien tutkimuslaitos uudistaisi perhevapaat ja pidentäisi työuria.

työllisyys
työmies rakennustyömaalla
Työmies rakennustyömaallaEmmi Korhonen / Lehtikuva

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan tuleva hallitus saattaa joutua tekemään rajujakin päätöksiä, jotta se saa nostettua työllisyysasteen pyrkimyksenä olevaan 75 prosenttiin.

Kangasharju sanoo, että työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 72,6 prosentista ei toteudu ilman merkittäviä työmarkkinoihin kohdistuvia rakenneuudistuksia.

Hän listaa työllisyysasteen nostamiseksi useita keinoja, joista kaikki eivät kuulosta pehmeiltä.

Jos tuleva hallitus aikoo synnyttää kaudellaan 75 prosentin työllisyysasteen vaatimat vähintään 40 000 uutta työpaikkaa, ensimmäinen selkein ja tehokkain keino olisi hänen mukaansa hintakilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpailijamaihin.

– Puhutaan vähän tämmöisestä kiky kakkosesta. Se on varmasti vaikea toteuttaa poliittisesti, mutta sitä kautta tulisi pienimmällä tuskalla eniten työpaikkoja, Kangasharju sanoo.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että "kiky kakkonen" olisi vaikea toteuttaa poliittisesti, mutta sitä kautta tulisi pienimmällä tuskalla eniten työpaikkoja.Mikko Koski / Yle

Uuden kilpailukykysopimuksen pitäisi olla Kangasharjun mukaan suuruusluokaltaan samanlainen kuin ensimmäinen, kesällä 2016 solmittu sopimus.

Sopimus sisälsi muun muassa palkkojen jäädyttämistä, työajan pidentämistä ja lomarahojen leikkauksia julkisen sektorin työntekijöiltä. Etlan arvion mukaan sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000 – 36 000 hengellä.

Sopimus päättyy SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tänä kesänä.

Kangasharjun mukaan työmarkkinajärjestöiltä tarvitaan jatkossa ylipäänsä sellaisia palkkaratkaisuja, joiden avulla hintakilpailukyky paranisi nykytilanteeseen verrattuna.

Kangasharju sanoo, että hallituksen tulee tehdä kaudellaan uuden kiky-sopimuksen lisäksi paljon muitakin työmarkkinauudistuksia.

Niihin kuuluvat muun muassa eläkeputkien ehtojen kiristäminen, kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentäminen ja työttömyysturvan suojaosan kaksinkertaistaminen.

PT: Työllisyyden nostaminen poliittisilla toimenpiteillä hankalaa

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Elina Pylkkänen ei halua alkaa spekuloida uudella kiky-sopimuksella. Hän kuitenkin myöntää, että vuoden 2016 kiky-sopimus on toiminut hyvin siinä mielessä, että se on rauhoittanut työmarkkinoita.

Pylkkänen sanoo, että työllisyysasteen nostamisen keinoina ovat erityisesti perhevapaiden uudistaminen ja työurien pidentäminen niiden loppupäästä.

– Jopa puolet eläkkeelle jäävistä jää nykyään pois työelämästä vastentahtoisesti. Tämä on yksi asia, johon pitää kiinnittää huomiota. Työuria pitäisi pidentää iäkkäämmästä päästä esimerkiksi kannustimilla. Myös heitä pitäisi houkutella takaisin työelämään, jotka ovat jo jääneet eläkkeelle, Pylkkänen sanoo.

Elina Pylkkänen
PT:n johtaja Elina Pylkkänen suhtautuu luottavaisesti hallituksen pyrkimykseen parantaa työllisyyttä.Juuso Kuusisto / Yle

Pylkkäsen mukaan myös työikäisten aktivoimista pitäisi lisätä jollain tavalla.

– Työikäiset pitäisi saada aktiivisemmin työmarkkinoille mukaan myös yrittäjiksi, ei pelkästään palkansaajiksi.

Pylkkänen suhtautuu luottavaisesti hallituksen pyrkimykseen parantaa työllisyyttä.

– Näen, että nyt huokuu yhteisymmärrys poliittisista tavoitteista, kuten työllisyydestä. Enää on kyse siitä, että millä keinoilla ja rahoituksella politiikkaa toteutetaan.

"Maailmantalouden tilanne vaikuttaa aivan keskeisesti"

Etlan Aki Kangasharjun mukaan tämänhetkinen maailmantalouden hyvä vire antaa hallitukselle vielä vetoapua, mutta ei tarpeeksi eikä tarpeeksi kauan.

– Nyt kun vielä on näköpiirissä kauppasodan paheneminen ja maailmantalouden hiipuminen, esimerkiksi Yhdysvalloissa voi tulla taantuma ensi vuonna. Jos tämä tapahtuu, se tarkoittaa sitä, että maailmantalouden kysyntä hiipuu ja meidän työllisyysasteemme ilman lisätoimia jää selvästi alle 74 prosentin.

Maailmantalouden tilanne vaikuttaa työllisyyspyrkimyksen toteutumiseen aivan keskeisesti, huomauttaa myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen.

– Työllisyyden nostaminen poliittisilla toimenpiteillä on ylipäänsä hyvin hankalaa. Talous on se, joka veturina vaikuttaa kaikista eniten työllisyyden kehittymiseen.

Antti Rinne.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne median haastattelussa Säätytalolla Helsingissä torstaina.Markku Ulander / Lehtikuva

Toisin kuin PT:n Pylkkänen, Etlan Kangasharju pelkää, että tulevalla hallituksella ei välttämättä ole rohkeutta tehdä tarpeeksi työllisyyttä parantavia toimenpiteitä.

– Eihän tietenkään lyhyellä aikavälillä mitään tapahdu, mutta mitä pidemmälle uudistuksia lykätään ja mitä kauemmin kestävyysvaje pahenee, sen isompi urakka on tulevaisuudessa edessä, hän varoittaa.

Kangasharju muistuttaa, että uusien työpaikkojen synnyttäminen on vaikeampaa nykyisessä tilanteessa kuin mitä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, koska työttömyys on jo saavuttanut niin sanotun rakenteellisen tason.

– Nyt ei ole enää lyhytaikaisia hyvän koulutustason omaavia työnhakijoita jäljellä, vaan enemminkin pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, joilla osaaminen ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeiden kanssa.

Hallitusneuvotteluissa tuskanhikeä lisää tällä viikolla julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön ennuste. Sen mukaan työllisyys kohenee vielä tänä vuonna, mutta sitten sen kasvu hidastuu oleellisesti.

Hallitusneuvottelujen vetäjä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) on sanonut, että neuvotteluissa on varsin paljon työllisyyteen vaikuttavia elementtejä, mutta konkreettisia ehdotuksia hän ei ole listannut neuvottelujen ollessa kesken.

Perutaanko aktiivimallin leikkuri?

Rinne on useaan otteeseen vakuuttanut, että paljon parjatun työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri puretaan.

Hallitusneuvottelijoista vasemmistoliitto ja vihreät haluavat aktiivimallista kokonaan eroon. Vasemmistoliitolle tämä on kynnyskysymys.

Työttömän tuet leikkaantuvat, jos hän ei täytä aktiivisuuskriteerejä. Aktiivisuudeksi luetaan esimerkiksi työn tekeminen, yritystoiminta tai osallistuminen koulutukseen.

Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sitä on kritisoitu epäoikeudenmukaiseksi.

Keskusta on ollut luomassa aktiivimallia edellisellä vaalikaudella, joten koko hankkeen peruminen tuskin on sille läpihuutojuttu.

mielenosoitus 2. 2. Helsingin Senaatintori
Helsingin Senaatintorille kerääntyi mielenosoitukseen tuhansia aktiivimallin vastustajia helmikuussa 2018.Kimmo Hiltunen / Yle

Jos työllisyyden parantamiseksi säädetty työttömyysturvan aktiivimalli puretaan, on hallituksen keksittävä Etlan Kangasharjun mukaan vastaavia toimia, jotka lisäävät työllisyyttä.

Aktiivimallista on hiljattain valmistunut selvityksiä.

TE-toimistojen asiantuntijoille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä enemmistö vastaajista kannatti aktiivimallin lakkauttamista. Aktiivimalli on saanut huutia myös palkansaajajärjestöiltä.

Selvityksestä kävi myös ilmi, että toistaiseksi on epäselvää, onko aktiivimalli edistänyt työllistymistä.

Lisää aiheesta:

Antti Rinne hallitusneuvotteluista: Neuvottelupöydässä on aika paljonkin työllisyyteen vaikuttavia elementtejä

Työmarkkinoilla on edessä käänne huonompaan – Ministeriö: Työllisyyden kasvu hidastuu selvästi

Antti Rinne tapasi työmarkkinapomoja hallitusneuvottelujen toisena päivänä: Kaikilla osapuolilla hyvä tahtotila – mitään ei ole silti vielä sovittu