Kiista Venäjän jäsenyydestä varjostaa Euroopan neuvoston kokousta Helsingissä – Yle seurasi juhlallisuuksia

Puheenjohtajamaa Suomi pyrkii pitämään Venäjän mukana ihmisoikeusjärjestön toiminnassa. Järjestön talous on vaikeuksissa Venäjän maksurästien vuoksi.

Euroopan neuvosto
Presidentti Sauli Niinistö puhuu.
Presidentti Sauli Niinistö puhui Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksessa Finlandia-talossa torstaina.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomen puheenjohtajuuskausi ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiokehitystä puolustavassa Euroopan neuvostossa päättyy järjestön ollessa kriisitunnelmissa.

Perjantaina Helsingissä järjestettävä neuvoston ulkoministerikokous käsittelee Venäjään liittyvää kiistaa, joka vaikuttaa paitsi Venäjän jäsenyyteen järjestössä myös koko järjestön tulevaisuuteen.

Finlandia-taloon saapuu yli 30 jäsenmaan ulkoministeriä, jotka juhlistavat myös järjestön 70-vuotiasta historiaa. Järjestössä on kaikkiaan 47 jäsenmaata.

Yle välittää ohjelman avauspuheenvuorot suorana tällä sivulla ja Areenassa klo 18–18.30.

Ulkoministeri Timo Soini, Kroatian ulkoministeri Marija Pejcinovic Buric ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jagland.
Ulkoministeri Timo Soini, Kroatian ulkoministeri Marija Pejcinovic Buric ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jagland.Antti Lähteenmäki / Yle

Kello 18.00 Kokous alkaa. Torvisoittokunta soittaa Beethovenin 9. sinfonian teeman.

Kello 18.05 Ulkoministeriön edustajat toivottavat osallistujat tervetulleiksi juhlistamaan Euroopan neuvoston 70 vuotiasta historiaa.

Kello 18.07 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö aloittaa puheensa.

Kello 18.08 Niinistö siteeraa Britannian pääministerin Winston Churchillin puhetta vuodelta 1946, jolloin hän ehdotti yhtenäistä Eurooppaa. "Aion sanoa jotain, joka hämmästyttää teitä."

Kello 18.11 Niinistö: On paljon juhlittavaa. EN on vahvistanut laillisuuteen perustuvaa hallintoa.

Kello 18.12 Niinistö: Kaikki Euroopan kansat tarvitsevat Euroopan neuvostoa.

Kello 18.13 Niinistö painottaa ihmisoikeuksia, laillisuutta ja demokratiaa

Kello 18.14 Puhumaan tukee puheenjohtaja Thorbjörn Jagland.

Kello 18.15 Jagland: EN toi mukanaan uuden ajattelun, kun sotien jälkeen siirryttiin kansallisaatteesta kansainvälisyyteen.

Finlandia-talon sali.
Finlandia-talon sali oli lähes täynnä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kello 18.16 Jagland: Uusi periaate oli, ettei enemmistö voi enää tehdä vallallaan mitä tahansa. Enemmistön päätösvalta on rajattu ihmisoikeuksilla. Tämä on Euroopan sielu.

Kello 18.20 Jagland kertoo Sienassa olevasta Lorenzettin freskosta, joka on allegoria hyvästä ja pahasta hallinnosta. Hyvän hallinnon merkki on, että portit ovat auki ja ihmiset pääsevät kulkemaan. Huonossa hallinnossa portit ovat kiinni.

Kello 18.21 Jagland: Eurooppalaisuutta on: Elää yhdessä.

Kello 18.23 Juhlassa nähdään videotervehdys YK:n pääsihteeriltä Antonio Guterresilta.

Kello 18.25 Videotervehdys ETYJ:n pääsihteeriltä Thomas Gremingeriltä.

Kello 18.27 Videotervehdys EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta Frederica Mogherinilta.

Kello 18.28 Juhla jatkuu musiikilla.

Päätämme juhlakokouksen seurannan tähän.

Miksi Venäjän jäsenyys hiertää?

Venäjän asemaa järjestössä on hiertänyt Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Euroopan neuvosto perui Venäjän äänioikeuden sen parlamentaarisessa yleiskokouksessa sen jälkeen kun Venäjä oli liittänyt yhteyteensä Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014.

Vastatoimena Venäjä keskeytti jäsenmaksujensa maksamisen, mikä on ajanut neuvoston pahoihin talousvaikeuksiin.

Venäjältä kokoukseen osallistuu ulkoministeri Sergei Lavrov.

Suomi on ponnistellut, jotta Venäjä saataisiin jälleen maksamaan jäsenmaksunsa ja mukaan järjestön toimintaan.

Venäläistankkeja paraatissa.
Venäjän armeijan T-34-panssarivaunut jyristivät toisen maailmansodan päättymisen juhlapäivän eli voitonpäivän paraatissa Sevastopolissa, Krimillä 9. toukokuuta.Sergei Malgavko / AOP

Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkinilmoitti peruvansa osallistumisensa Helsingin kokoukseen vastalauseena mahdollisuudelle, että Venäjän-vastaisia pakotteita saatetaan höllentää.

Klimkin varoitti, että Venäjän paluu järjestön yleiskokouksen toimintaan voi johtaa Minskin rauhansopimusten purkautumiseen.

Klimkinin poisjäännistä kertoi ukrainalainen Europeiska pravda -julkaisu. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ukrainalaisjulkaisun mukaan Saksa, Ranska ja Alankomaat ovat voimakkaasti lobanneet Venäjän aseman palauttamisen puolesta.

Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin
Ukrainan ulkoministeri Pavlo KlimkinNicolas Bouvy / EPA

Mitä tapahtuu, jos Venäjä suljetaan pois toiminnasta?

Keskeinen osa Euroopan neuvoston toimintaa on sen ihmisoikeustuomioistuin. Jos Venäjä suljetaan järjestöstä, ei sen kansalaisilla ole enää mahdollisuutta valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen.

Tämän vuoksi Suomi onkin ponnistellut, jotta Venäjä saataisiin pysymään neuvostossa mukana.

– Näemme sen Venäjän kansalaisten suurena etuna. Jos asiassa saadaan nytkähdys eteenpäin ja Venäjä pysyy mukana, on se voitto venäläiselle kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille, sanoo ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Nina Nordström.

Nordström muistuttaa, että Suomi tuomitsee Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Keskusteluyhteyden säilyttäminen Venäjään on kuitenkin tärkeää myös Euroopan neuvostossa.

– Ulkopolitiikkaan kuuluu, että ollaan saman pöydän ympärillä ja kyetään keskustelemaan, Nordström sanoo.

Kesäkuussa tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä lopetti jäsenmaksujen maksamisen. Neuvoston omien sääntöjen mukaan se voi tuolloin aloittaa keskustelut Venäjän sulkemiseksi pois toiminnasta tai koko järjestöstä.

Miten Venäjän maksuboikotti on vaikuttanut?

Venäjä on velkaa järjestölle yli 90 miljoonaa euroa maksamattomina jäsenmaksuina. Järjestön vuosibudjetti on runsaat 430 miljoonaa euroa.

Suuren jäsenmaan aiheuttama budjettilovi on jo näkynyt järjestön toiminnassa. Seuraavaan budjettiin on luvassa huomattavia säästöjä, jos Venäjä ei hoida maksurästejään.

Euroopan neuvoston tärkeimmät toiminnot ovat ihmisoikeustuomioistuin sekä ihmisoikeus- ja demokratiakehityksen seuranta.

– Pyrkimyksemme on, että tuomioistuimen toiminnasta leikattaisiin mahdollisimman vähän. Taistelemme siitä, että Venäjä saataisiin maksamaan kaikki maksunsa, jolloin kaikki toiminta saataisiin säilytettyä, Nordström kuvaa.

Mikä on Venäjän kanta?

Venäjän mukaan Helsingin ulkoministerikokous on ratkaiseva järjestön tulevaisuuden kannalta. Venäjä on arvioinut, että sen äänioikeus yleiskokouksessa vietiin "oikeudettomasti".

Venäjä myös haluaa, että ihmisoikeustuomioistuimen toimintaa uudistettaisiin. Onkin pidetty mahdollisena, että Venäjä saattaa päättää itse erota järjestöstä.

Venäjä saattaa toisaalta myös pyrkiä pysymään jäsenenä vaikuttaakseen järjestön toimintaan sisältäpäin tai pitääkseen yllä kulissia jäsenyyden kautta, arvioi Helsingin yliopiston dosentti Hanna Ojanen.

– Sen avulla voidaan tarpeen tullen todeta, että ollaan tällaisessa järjestössä jäsenenä – ikään kuin se tarkoittaisi samalla, että noudatetaan tuon järjestön periaatteita, Ojanen pohtii STT:n haastattelussa.

Lue myös:

Ilta-Sanomat: Ukrainan ulkoministeri perui tulonsa Euroopan neuvoston kokoukseen Helsinkiin

Lähteet: STT