Suomalaista huippuginiä ei saa mainostaa edes Intiassa – Suomen alkoholilaki hidastaa trendiviinojen maailmanvalloitusta

Suomalainen viina viedään maailmalle tarinalla puhtaasta luonnosta. Sen vuoksi yritysten on pysyttävä kotimaassa.

alkoholijuomat
Kirsi Holopainen maalaa pullon etikettiä.
Kirsi Holopainen maalaa vodkapullon etikettiä kiteeläisessä tislaamossa. Heikki Haapalainen / Yle

Kuopiolaiset vodkat on palkittu monta kertaa kansainvälisissä kisoissa viime vuosina. Myös Kiteellä tislattu gini ja vodka ovat keränneet tunnustuksia. Mutta kilpailuissa menestymisellä ei saa Suomessa elämöidä.

Viimeksi sen sai huomata ilomantsilainen alkoholivalmistaja. Iltalehti kertoi, kuinka Nordic Premium Beverages sai Valviralta paimenkirjeen (siirryt toiseen palveluun), kun kertoi some-tileillään gininsä saamasta palkinnosta ja avaamastaan baarista. Valvira muistutti yhtiön sometoiminnan olevan väkevien mainontaa.

Valvirasta kerrotaan, etteivät he kommentoi yksittäistapauksia. Valviran lakimies kommentoi asiaa Taloussanomissa vain, että Valviran velvollisuus on seurata lain noudattamista. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen lain mukaan väkevien alkoholijuomien mainonta ja myynnin edistäminen on kielletty. Suomalaisten yritysten täytyy noudattaa Suomen alkoholilakia kaikkialla maailmassa.

Kun suomalaisyritys vie giniä tai vodkaa esimerkiksi Aasian markkinoille, mainostaa ei saa, vaikka kilpailijaa samat lait eivät koskisi.

Suomalainen alkoholiteollisuus on kasvuala. Pienten yritysten tuotteista suurin osa tehdään vientiin. Yksityisiä väkevän alkoholin valmistajia on tullut markkinoille 2010-luvulla lukuisia, ja etenkin ginien saamista palkinnoista voisi päätellä, että jokainen suomalainen gini on maailman parasta.

Näin ei tietenkään ole, vaan alkoholinvalmistajille kilpailuihin osallistuminen on tapa saada näkyvyyttä, jota ei voi mainostamalla ostaa.

Tarinat tärkeitä näkyvyydelle

Koska väkevien mainostaminen on kielletty, markkinointiin tarvitaan vahva tarina ja armottomasti jalkatyötä. Suurin osa Suomessa tislattavista uuden aallon gineistä ja maustetuista vodkista menee vientiin.

Tatyana Madzhugina
Tatyana Madzhugina matkustaa maailmalla myymässä Ruppovaaran kylässä tislattua vodkaa ja giniä. "Ja seuraavaksi tulee rommi." Heikki Haapalainen / Yle

– Vain vajaat 10 prosenttia tuotannosta jää Suomeen, arvioi kiteeläisen Northern Lights Spiritsin toimitusjohtaja Tatyana Madzhugina.

Viimeksi Madzhugina on käynyt kauppaamassa kiteeläistä giniä Intiaan. Siellä nouseva keskiluokka etsii juomastaan pohjoisen eksotiikkaa ja puhtautta. Toimitusjohtaja tekee kaupat kasvokkain alan sisäisissä tapaamisissa maahantuojien ja alan ammattilaisten kanssa.

Tatjana Madzhugina tekee suoramyyntityötä itse siellä missä se on mahdollista. Kotimaan lähellä risteilylaivat voivat tarjota myymälöissään maistiaisia, ja siellä käy myös toimitusjohtaja. Kahmivatko suomalaiset maistiaisia kaksin käsin?

– Eivät suinkaan. Menomatkalla he eivät maista, kun eivät aio vielä ostaa ja paluumatkalla maistetaan vain pikkuisen, koska ollaan menossa autolla kotiin.

Suomessa uudet tuotteet on lanseerattava vähäeleisesti.

– Laitetaan tuote Alkon tilausvalikoimaan ja toivotaan, että joku sen huomaa, toimitusjohtaja Tatyana Madzhugina nauraa.

Northern Lights Spirits toimii Kiteen Ruppovaarassa.
Kiteeläinen autotalli, josta Kalevala-vodkan ja ginin tarina alkoi, on edelleen toimitilana. Heikki Haapalainen / Yle

Ruppovaaran kylässä Pohjois-Karjalan itäosassa Kiteellä on tislattu vodkaa ja giniä vuodesta 2014. Tislaamo on 50 000 litran vuosituotannollaan Suomen pienimpiä. Entistä autotallia, nykyistä tislaamoa on sentään laajennettu sen jälkeen, kun uutisoitiin, että brittiläisen giniklubin tilaus moninkertaisti kysynnän vuonna 2016. Toimitusjohtaja Tatyana Madzhugina ei kuitenkaan usko ginibuumin jatkuvan ikuisesti. Siksi kehitetään uusia tuotteita. Parhaillaan valmistetaan koivunmahlavodkaa.

– Pelkästään Suomessa tehdään todella monta huippulaatuista giniä. Saksan markkinoille tulee 30 uutta alkoholijuomaa joka kuukausi. Ginimarkkinat ovat erittäin kilpaillut, arvioi Madzhugina.

Viinaa jo kuninkaan aikana

Kauppaliike G. Raninilla Kuopiossa aloitettiin alkoholin valmistus ja myynti jo 1800-luvun puolivälissä. Nykyään nimellä Lignell & Piispanen toimivalla yrityksellä on pitkä historia, joka on tärkeä osa yrityksen tuotteiden tarinaa. Ilman taustatarinaa on vaikea myydä tuotetta. Vaikka viinaa ei saa myydä mielikuvilla, on tärkeää löytää ne mielikuvat, joista tuote viestii.

– Trendejä pitää seurata todella tarkasti ja haistaa ne etukäteen, sanoo baarimestari, toimitusjohtaja Harri Nylund.

Toimitusjohtaja Harri Nylund
Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund tietää, ettei tuotteiden saamia palkintoja kannata nostaa esille. Heikki Haapalainen / Yle

Lignell & Piispasen kokoushuoneen sivupöydällä on rivissä mitaleita ja palkintoja. Vanhin niistä on vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelystä, viimeisimmät on saavutettu alkoholinvalmistajien mukaan maailman arvostetuimmassa kilpailussa IWSC:ssa (International Wine and Spirits Competition) tillivodkalla. Uuden tuotteen tekeminen tunnetuksi on pitkä tie.

– Vastuullisuus on tärkeää ja sitä kautta ymmärrän myös mainostuskieltoa. En usko kuitenkaan, että meidän tillivodkamme on se viina, jota juomalla alkoholiongelmat lisääntyvät, pohtii Nylund.

Harri Nylund Lignell & Piispasella
Lignell & Piispasen menestystuote, vuosiglögi, on toimitusjohtaja Harri Nylundin idea. Heikki Haapalainen / Yle

Lakkoja syrjäiseltä suolta

Eikö Suomen lainsäädäntö sitten aja alkoholinvalmistajia siirtämään konttorinsa ulkomaille, jonne tuotteet muutenkin viedään ja jossa ei tarvitsisi toimia Suomen lain mukaan?

– Ei meillä ole sellaisia suunnitelmia. Suomalaisuus, itäsuomalaisuus ja puhdas vesi ovat niin tärkeitä asioita meidän tuotteissamme ja tarinassamme, sanovat sekä Tatyana Madzhugina Kiteeltä että Harri Nylund Kuopiosta.

Alkoholia myydään mielikuvilla. Suomalaisten ginien katajanmarjat ja liköörien lakat toimivat mielikuvissa vain, jos ne ovat suomalaisia. Erikoistuotteen erikoisuusuusarvo menetetään, jos tuote ei tule sieltä, mitä se viestii.

Lue lisää:

Iso osa suomalaisten juomasta viinasta valmistetaan Pohjanmaalla – tämä on tarina lakeuden viinan valmistajista