Ylen kirjeenvaihtaja Petri Raivio yrittää äänestää belgialaista – lue tästä ja Viron maineongelmista Eurooppa-kirjeestä

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen uuden Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Petri Raivio
Eurooppa-kirjeen tekijänä tänään EU-erikoistoimittaja Petri Raivio.Petri Raivio, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Toimittajakin on ihminen, kansalainen ja äänioikeutettu. Niinpä minäkin tätä kirjettä kirjoittaessani pohdiskelen, ketä äänestää eurovaaleissa.

Päätöstä ei tee yhtään helpommaksi se, että äänestän Belgian listoilta. Rekisteröidyin täkäläiseksi äänestäjäksi osin uteliaisuudesta, osin siksi, ettei kukaan pääsisi syyttämään jonkun suomalaisehdokkaan tai -puolueen suosimisesta.

Siispä sukellus Belgian vivahteikkaaseen puoluejärjestelmään. Edustettuina ovat suunnilleen samat aatesuuntaukset kuin Suomessakin, mutta kaikkea on kaksin kappalein: ranskankielistä ja hollanninkielistä.

Toisin kuin Suomessa, Belgiassa on listavaali, jossa puolueet käytännössä määrittävät, kenellä on mahdollisuus päästä läpi. Vaalikonetta en ole vielä löytänyt.

Sympaattinen naapurini on kyllä ehdolla, mutta väärissä vaaleissa: Belgiassa äänestetään samaan aikaan eurovaalien kanssa myös alue- ja parlamenttivaaleissa. Niinpä suurin osa postilaatikkooni kannetuista mainoksistakin liittyy kansallisiin vaaleihin, joihin en saa osallistua.

Mutta koska jokainen täkäläinenkin puolue kuuluu johonkin eurooppalaiseen viiteryhmään, lähdin keskiviikkoiltana hakemaan osviittaa Euroopan yleisradioliiton järjestämästä suuresta eurooppalaisesta vaalipaneelista.

Lähetys näytettiin suorana useissa EU-maissa, myös Ylen TV1:ssä. Pariisin-kollegani Annastiina Heikkilä pyöritti suvereenisti lähetyksen some-osiota miljoonille katsojlle.

Ehdokkaista selvästi eniten virtaa oli sosiaalidemokraattien S&D-ryhmän Frans Timmermansilla. Keskustaoikeiston EPP:n Manfred Weber joutui ilmastokeskustelussa puolustuskannalle. Hän lupasi ajaa EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Hyvää keskustelua, eurooppalaista meininkiä. Mutta jäin miettimään: Saisiko hollantilaisen Timmermansin energinen esiintyminen minut äänestämään belgialaista demariehdokasta? Tai Weberin ilmastolupaukset suomalaisen äänestämään kokoomusta?

Ja voiko kukaan näistä kuudesta lopulta päätyä Berlaymont-rakennuksen 13. kerrokseen komission puheenjohtajaksi? Kysyin tätä Weberiltä tentin jälkeen.

– Jos saamme eniten ääniä eurovaaleissa, silloin meillä on myös demokraattinen oikeutus johtaa Eurooppaa, hän sanoi.

Jäsenmaissa oikeutuksesta ollaan toista mieltä. Weberin heikkoutena pidetään sitä, että hänellä ei ole kokemusta hallituksen johtamisesta tai edes ministerin tehtävästä.

– Kolmanneksella EU-maiden nykyisistä johtajista ei ollut hallituskokemusta, kun he aloittivat tehtävässään, Weber puolustautui. Toivotin tsemppiä vaaleihin.

Debattia laimensi se, että lavalta puuttui kansallismielisen oikeiston ehdokas. Hajanainen porukka on vasta kokoamassa uutta ryhmää täysistuntosalin oikealle laidalle.

Ranskan Rassemblement nationalin johtaja Marine Le Pen kävi alkuviikosta Tallinnassa tukemassa Viron hallitukseen noussutta Ekre-puoluetta.

Entinen pääministeri Taavi Roivas oli sitä mieltä, että Venäjä-myönteisen Le Penin kutsuminen Tallinnaan oli iso virhe Ekreltä (siirryt toiseen palveluun).

Nyt Brysselissä odotellaan mielenkiinnolla loppuviikon valtiovarainministerien kokouksia, joihin Virosta tulee ensi kertaa Ekreä edustava Martin Helme. Helmen rasistissävytteiset lausunnot tuntuvat kiinnostavan Brysselin toimittajakollegoitani enemmän kuin hänen kantansa euroalueen budjettiin.

Uutistoimisto AFP kertasi Helmen (siirryt toiseen palveluun) sanoneen vuonna 2013, että hän haluaa karkottaa tummaihoiset, ja pitää Viron "valkoisena maana". Viikonvaihteessa Helme maalaili HS:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) uhkakuvia "monikulttuurisuuden ja homoagendan" pakottamisesta Viroon.

Viron vaivalla rakentama sympaattinen maine on koetuksella.

Viikko tarjosi myönteistäkin uutisoitavaa. Moni on kantanut huolta siitä, että eurovaalit eivät kiinnosta ketään näin pian eduskuntavaalien jälkeen. Ennakkoäänestys (siirryt toiseen palveluun)lähti kuitenkin selvästi vilkkaammin käyntiin kuin viisi vuotta sitten. Toivoa on!

#somessa: EU, voisitko korjata reiän tiessä?

Britit repivät nyt kaiken riemun Twitterissä irti siitä, että oppositiossa olevan Labourin puheenjohtaja Jeremy Corbyn kertoi työväenpuolueen keskittyvän EU-vaalikampanjassaan paikallisiin asioihin.

“Dear Mr. Juncker” (siirryt toiseen palveluun) -alkavissa twiiteissä pyydetään EU:n komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria muun muassa lisäämään jätteidenkeräyksen välejä, estämään Essexin maakunnan aikeet sulkea pieniä kirjastoja, lisäämään brittipoliisin resursseja, koska tämä ei ehtinyt tutkia puutarhahuonekalujen varkautta, ja korjaamaan Western Roadilla tiessä oleva monttu.

#Fakta: työttömyys vähenee Suomessa ja euroalueella

Tuore Euroopan unionin talouden tulevaisuuskatsaus ennakoi parempia aikoja (siirryt toiseen palveluun)euroalueen työttömille. Lähes kaikissa maissa tilanne näyttää kehittyvän parempaan päin. Suomessa työttömyys vähenisi ennusteen mukaan 7,4:stä 6,2:een prosenttiin.

Vuonna 2018 euroalueella työttömiä oli 8,2 prosenttia työvoimasta ja ennusteen mukaan heitä on vuonna 2020 enää 7,3 prosenttia. Näin ollen työttömyysprosentti alenisi eurokriisiä edeltäneelle tasolle. Yksi selittävä tekijä paremmille näkymille on bruttokansantuotteen kasvu euroalueella.

Älä missaa näitä: Valeuutisten tehtailijat, Hansaliiton hyödyt ja suomalaisten EU-virat

Toimittaja Anna Saraste selvitti osana kansainvälistä toimittajaryhmää, ketkä henkilöt ja mitkä ryhmät ovat erityisen aktiivisia levittämään valeuutisia. Suomessakin toimii useita sosiaalisen median ryhmiä, joiden jäsenet jakavat päivittäin toisilleen valeuutisia.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg oli viime vuoden toukokuussa Euroopan parlamentin kuultavana.
Facebookin perustaja Mark Zuckerberg oli viime vuoden toukokuussa Euroopan parlamentin kuultavana. STEPHANIE LECOCQ / EPA

Politiikkaradion eurovaalitentit starttasivat kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon haastatteluilla.

Kaksi henkilöä.
Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.Yle

Kokoomus kannattaa läheistä yhteistyötä tiukkaa talouskuria ajavien Hansa-maiden kanssa. Kuuntele, miten yhtenäistä Eurooppaa kannattava Orpo perustelee Hansa-maiden liittoa.

Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Työvoiman liikkuvuus EU-alueella jakoi mielipiteitä Brysselin koneen vaalikeskustelussa. Jussi Halla-Aho (ps) totesi, että se voitaisiin hyvin lopettaa, koska se luo ja pitää yllä halpatyövoimamarkkinoita.

Antton Rönnholm (sd) uskoi työelämän pelisääntöjen ja niiden valvonnan pitävän ongelmat kurissa. Tuomas Tikkanen (kok) sanoi että, mitä enemmän on työn tarjontaa, sitä enemmän on myös työtä.

Iina Lietzen
Iina Lietzénin mielestä EU-töissä vaaditaan, että on "valmis tekemään töitä kulttuurien sekamelskassa ja kiinnostunut kansainvälisyydestä". Anna Karismo, Yle

Suomella on kokoonsa nähden paljon EU-virkoja, myös pääjohtajatasolla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä suomalaiset eivät enää hakeudu kovin innokkaasti EU-uralle.

EU-parlamentin lehdistökeskuksessa työskentelevä kolmikymppinen Iina Lietzén sanoo, ettei nuorten kollegojen joukossa ole juuri suomalaisia. Lue kirjeenvaihtajiemme juttu siitä, miksi virat olisivat Suomelle tärkeitä.

Taas ajankohtaista: Äärioikeistolainen puolue nousi hallitukseen Itävallassa

Laitaoikeiston nousu on puhuttanut ympäri Eurooppaa jo paljon ennen eurovaaleja. Vuonna 2016 pohdittiin, siirtyykö Itävalta naapurimaan Unkarin linjoille. Kovassa nousussa olleen äärioikeistolaisen FPÖ:n Norbert Hofer hävisi lopulta joulukuun presidentinvaalit Vihreiden Alexander Van der Bellenille. Nykyään FPÖ on Itävallan hallituksessa. Ulkolinjan Oikea Eurooppa on ohjannut Marko Lönnqvist.

Ensi viikolla: tenttejä Suomessa, vaaliasetelmia muualla ja huipentumana äänestyspäivä

Ensi viikko on eurovaaliviikko: Äänestys alkaa torstaina Alankomaista ja Iso-Britanniasta. Useimmissa maissa, kuten Suomessa, äänestyspäivä on sunnuntai.

Jos ehdokas on vielä haussa, vertailuja kannattaa tehdä Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun).

Viikon mittaan puimme vaaliasetelmia kotimaan lisäksi myös muissa EU-maissa, valitaanhan tulevan parlamentin jäsenistä 98 prosenttia muualta kuin Suomesta. Käykääpä äänestämässä!

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin Kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun) Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin. Bon weekend!

Terveisin Petri