Jättipalsamin päivät saattavat olla luetut – Jyväskylä palkkasi 60 lammasta selvittämään katoaako kasvi laidunnuksella

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka tukahduttaa muun kasvillisuuden.

vieraslajit
Lampaita.
Simo Pitkänen / Yle

Vehkalammen puisto Jyväskylän Kortepohjassa kasvaa valtoimenaan jättipalsamia. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kasvia olisi voitu torjua, mutta sen on annettu rehottaa tarkoituksella.

Tänä kesänä jättipalsamin valtaama puisto alkaa täyttää tarkoitustaan. Puisto on koealue, jolla testataan miten jättipalsamille käy lammaslaitumella.

Pystyvätkö lampaat kenties hävittämään sen kokonaan?

Jyväskylällä on aikaisemmin ollut lampaita maisemanhoidollisissa kesätöissä. Samalla on huomattu, että jättipalsami on vähentynyt laitumilta.

Jättipalsami vie muilta elintilan

Jättipalsami kasvaa nopeasti, ja tukahduttaa muut kasvit alleen. Kasvi leviää "ampumalla" siemenensä useiden metrien säteelle.

Siemenet saattavat uinua maassa pitkään ennen itämistä, joten samaa aluetta pitäisi kitkeä moneen kertaan kesässä – ja juuri siihen laiduntavat lampaat ovat omiaan.

Alkuvaiheessa Jyväskylässä tutkitaan, miten laidunnus kannattaisi järjestää, jotta jättipalsami tulee syötyä mahdollisimman tarkkaan.

– Koska jättipalsamia jää myös laitumen ulkopuolelle, ne pitää kitkeä ihmistyönä. Sinne voi kuka tahansa halukas mennä kitkemään, sanoo Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo.

Lampaat eivät sovi kaikkialle

Vaikka lampaat jättipalsamin Vehkalammen puistosta hävittäisivätkin, ne eivät ole joka paikan ratkaisu. Laitumen on oltava riittävän iso ja lauman lampaiden viihtyvyydelle sopivan kokoinen.

Lisäksi lampaille on järjestettävä muun muassa juomavesi.

Lampaat aloittavat torjuntatyönsä heti kun laitumen aitaus on saatu valmiiksi.

Jyväskylän jättipalsamia torjuvat lampaat ovat osa Suomen Luonnonsuojeluliiton koordinoimaa VieKas Life -projektia (siirryt toiseen palveluun).