Analyysi: Pääministerinä Antti Rinne puhaltaa pölyt kolmikantaneuvotteluista, mutta tupo-aika entinen ei enää palaa

Hallitus lisännee rahaa työvoimapalveluihin ja palkkatukeen, kilpailukieltosopimuksiin on toivottu malttia.

hallitusneuvottelut
Hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne tapasi työmarkkinajärjestöjen edustajia Helsingin Säätytalolla torstaina 9. toukokuuta 2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tapaamisen jälkeen Säätytalon ala-aulassa.
Hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne tapasi työmarkkinajärjestöjen edustajia Helsingin Säätytalolla torstaina 9. toukokuuta 2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tapaamisen jälkeen Säätytalon ala-aulassa. Markku Ulander / Lehtikuva

Jos Säätytalon hallitusneuvottelijat onnistuvat ja syntyy Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus, kääntyy historian lehti myös työelämän lakien valmistelussa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaudella niin sanottu kolmikanta ei ollut niin ahkerassa käytössä kuin esimerkiksi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallitusten aikana.

Nyt työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä hallituksen yhteisneuvottelut virkistyvät uudelleen.

Mutta stop, stop...

Keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut eivät silti palaa.

Demaripääministeristä huolimatta enää ei sovita palkoista kokonaisuutena yhdessä talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa. Etenkin Etelärannan työnantajien eli Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimuksesta aika entinen ei tupoissa enää palaa.

Kolmikannan kokoushuoneissa tuolit alkavat taas kolista

Työntekijöiden ja työnantajien järjestöt pääsevät jo varhaisvaiheessa mukaan valmistelemaan työelämän muutoksia. Hallitus ei kuitenkaan anna järjestöille mahdollisuutta päätösten estämiseen.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo jättäneet useammankin paperin hallitusneuvottelijoille Säätytaloon. Joko työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat olleet yhteisellä asialla tai sitten erikseen.

Ilma on ollut sakeanaan keskusjärjestöjohtajien näkemyksiä.

Tänään perjantaina toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola visioi sosiaaliturvauudistuksen osana työttömyysturvan porrastamista, alussa suurempi korvaus, loppuvaiheessa pienempi.

Ehdotus tuskin toteutuu näissä hallitusneuvotteluissa.

Jos saa esittää valistuneen arvauksen, tässä muutama yksityiskohta, joita hallitusohjelmasta voisi löytyä.

Työttömien aktiivimalli: Tukileikkuri pois ja muita muutoksia

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne on luvannut, että työttömien aktiivimallin tukileikkuri poistuu.

Kysymys on aktiivimallin noin viiden prosentin leikkauksesta työttömyysturvaan, jos työtön ei ole ollut kolmen kuukauden aikana riittävästi töissä tai koulutuksessa.

Tuleva pääministeri Antti Rinne ei voi tässä asiassa puhua yhtä ja tehdä toista.

Aktiivimalliin tulee todennäköisesti muitakin muutoksia. Osa muutoksista liittynee työvoimapalvelujen parantamiseen.

Työvoimapalveluihin lisää rahaa

Työvoimapalvelujen parantaminen liittyy sekä aktiivimallin muutoksiin että laajemmin hallituksen tavoitteeseen parantaa työllisyyttä.

Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin merkitsisi työllisyyden paranemista noin 60 000 ihmisen verran vaalikauden aikana.

Työllistämisurakka vaatii lisää rahaa työvoimapalveluihin ja laajasti erilaisia palveluja työttömille sekä työvoimaa kaipaaville yrityksille.

Myös työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat yhdessä esittäneet työvoimapalvelujen rahoituksen ja laadun parantamista. Keskusteluissa rahoitusta on verrattu Ruotsiin ja Tanskaan sekä havaittu Suomessa rahoituksen olevan selvästi pienempi. Tämä on tiedossa myös hallitusneuvottelijoilla.

Järjestöt: Palkkatuesta yksinkertaisempi ja korotus tukirahoihin

Työnantajille maksettavan palkkatuen uudistamisella on laaja tuki. Jopa valtiovarainministeriön rahakirstun vartijat eli virkamiesjohto tuntee sympatiaa tätä työllistämistapaa kohtaan.

Yksi mahdollinen tapa lisätä palkkatuen käyttöä on palkkatukeen liittyvän byrokratian keventäminen. Nyt palkkatuen saaminen on monivaiheinen tapahtumasarja työttömän palkkaavalle työnantajalle.

Mahdollista on, että erityisen vaikeasti työllistettävien ihmisten kuten osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnantajien saamaa palkkatukea korotettaisiin. Palkkatuki voi nyt olla korkeintaan puolet palkkakustannuksista.

Toiveet palkkatuen muutoksiin ovat työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöjen yhteisellä listalla.

Yritysten vaatimiin kilpailukieltosopimuksiin malttia

Yritysten työntekijöilleen esittämien kilpailukieltosopimusten tilanteeseen saattaa tulla muutoksia.

Voi olla, ettei hallitus puutu ohjelmassaan suoraan asiaan, vaan toivoo, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt miettivät tilanteen selkeyttämistä joko lakimuutoksen, lakitulkintojen tai arjen käytäntöjen avulla.

Tässä olisi kuuluisan kolmikantasopimisen näytön paikka.

Etenkin työntekijäjärjestöissä on koettu yritysten vaativan työntekijöiltään liian hanakasti kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Kilpailukieltosopimusten pitäisi koskea vain yritysten ylintä johtoa ja erikoisasiantuntijoita.

Palvelualojen ammattiliiton mukaan oikeudessa on käsiteltävänä tapaus, jossa lounasravintolan useammalle kokille oli esitetty kilpailukieltosopimusta ja sen liitteenä sopimussakkoa, jos kilpailukieltoa rikotaan. Lounasravintola halusi suojata ruokareseptejään ja tietoa, miltä maahatuojilta raaka-aineita ostetaan.

Jos kilpailukieltosopimuksista tulee laaja maan tapa, myös yritysten mahdollisuus palkata uusia työntekijöitä muista yrityksistä heikkenee.

Osuuskauppojen S-ryhmä vahvistaa, että sillä on ollut vaikeuksia palkata esimerkiksi IT-osaajia kilpailukieltosopimusten vuoksi. S-ryhmässä ei pidetä pahana, jos kilpailukieltosopimusten käytäntöä lievennettäisiin.

Demarivetoinen hallitus ei rajoita poliittisia lakkoja

SDP:n johtama hallitus ei kiellä tai rajoita merkittävästi poliittisia lakkoja. Rajoitusvaatimuksia on aika ajoin työnantajien suunnalta esitetty.

Poliittisella lakolla tarkoitetaan lakkoa, jossa työntekijät arvostelevat esimerkiksi hallituksen suunnitelmia, eivät työnantajiaan tai työehtosopimuksiaan. Poliittisia lakkoja oli esimerkiksi viime syksynä hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan.

Sen sijaan työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt saattavat keskenään keskustella työrauha-asioista laajemmin. Jos järjestöjen keskusteluista syntyy jotakin, johon toivotaan hallituksen toimia, lopputulos todennäköisesti sopii hallituksellekin.

Perhevapaat: Isille kiintiöity vapaajakso mahdollisesti pitenee

Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että perhevapaissa ainakin isille tarkoitettu tukijakso pitenisi.

Toinen asia kokonaan on, kannattaako hallitusneuvotteluissa edes yrittää sopia perhevapaiden muutoksista tarkasti. Pyrkimys yksityiskohtaiseen lopputulokseen voi vaatia paljon aikaa.

Hallitus voisi myös sopia uudistusperiaatteista ja jättää yksityiskohdat työryhmävalmisteluun.

Eläkkeiden korotusjärjestelmään ei kosketa, taitettu indeksi säilyy

Työeläkkeiden korotusjärjestelmä on ollut torikeskustelujen arvostelun kohteena eduskuntavaaleista toiseen.

Uusi hallituskaan ei aio puuttua työeläkkeiden korotusten niin sanottuun taitettuun indeksiin. Työeläkkeiden korotuksessa edelleen palkkojen muutoksen osuus säilyy 20 prosentissa ja hintojen muutosten osuus on 80 prosenttia. Palkkojen painoarvo ei siis kasva.

Sen sijaan mielenkiintoista on nähdä, miten hallitus arvioi eläkejärjestelmän kokonaisuutta.

Jos ennusteet matalasta syntyvyydestä toteutuvat, saattaa eläkkeiden rahoitus vaikeutua. Se taas tarkoittaa sitä, että eläkemaksuihin tulee korotuspaineita.

Lue lisää:

Mitä isyyslomalle tapahtuu? Paljonko tukea 2-vuotiaan kotihoitoon? Nämä ovat hallitusneuvottelijoiden perhevapaatavoitteet