Expressen-lehden toimittaja tyrmistyi naiskollegojen saamista uhkauksista ja vaihtoi alaa: "Halusin osoittaa fiktiolla, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa"

Ruotsalaiskirjailija Pascal Engmanin esikoisromaani kuvaa kauhistuttavalla tavalla, mitä vihapuhe ja epäinhimillistäminen voivat aiheuttaa.

vihapuhe
Pascal Engman
Pascal Engmanin mukaan vihapuhe on uhka demokratialle ja sananvapaudelle.Marja Väänänen / Yle

Pascal Engman ehti olla toimittajana kuutisen vuotta. Aika ei ole pitkä, mutta tuona aikana työnkuva ehti muuttua paljon.

Asenne ja ilmapiiri kiristyivät. Engmanin sähköpostiin tipahteli aika ajoin vihaisia purkauksia lukijoilta. Se ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen, mitä naispuoliset kollegat saivat osakseen. Heihin kohdistui vuosi vuodelta enemmän vihaa ja jopa uhkauksia. Se sai Engmanin pohtimaan alan vaihtoa ja toteuttamaan varsinaista unelmaansa: kirjan kirjoittamista.

Ruotsissa kolmasosa toimittajista on kokenut jonkinlaista uhkailua. Naistoimittajista jopa 70 prosenttia saa vihapostia. Tämä karu fakta antoi aiheen Engmanin esikoisromaanille Patriootit.

– Halusin näyttää, mihin tämä voi johtaa. Fiktiossa asioita voi kärjistää ja liioitella. Silloin on helpompi saada kokonaiskuva syistä ja seurauksista.

Pascal Engman
Pascal Engman esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla. Engman keskustelee lavalla Li Anderssonin kanssa, mikäli hän ehtii hallitusneuvotteluilta.Marja Väänänen / Yle

Toimittajatausta näkyy, sillä kirja on yhteiskunnallinen. Poiketen nordic noirin valtavirrasta, tässä romaanissa ei ole tuskaisaa miespoliisia tai ylipätevää naisetsivää. Mukaan on sen sijaan saatu ruotsalaisen yhteiskunnan kahtiajakautuneisuus, muukalaisviha ja nationalismin nousu.

Ongelmat ovat globaaleja ja yhtenä syynä Engman pitää poliittista ilmapiiriä. Useiden maiden johtajat antavat hiljaisen hyväksynnän tai jopa itse alentuvat kovaan ja epäasialliseen kielenkäyttöön.

– Monet pitävät poliittista korrektiutta tylsänä asiana, mutta näinä aikoina olen ruvennut kovasti kaipaamaan sitä. Meidän täytyy osata puhua toisillemme kunnioittavaan sävyyn.

Engman ei keksi syytä sille, miksi viha kohdistuu etenkin naistoimittajiin. Miestoimittajat kirjoittavat aivan samanalaisista aiheista.

– Ehkä vihapuheen levittäjät kokevat naiset jotenkin helpompana kohteena.

Yksi syyllinen on Engmanin mukaan sosiaalinen media. Siellä on helppo rakentaa ympärilleen kupla, jossa kaikki ovat samaa mieltä.

– Monet luulevat, että heidän ajatuksillaan ja arvomaailmallaan on enemmistön tuki.

Patriootit trillerin yksi päähenkilöistä on juuri tällainen. Yläluokkainen kantaruotsalainen Carl Cederhielm on löytänyt netistä samanmielisiä ja on vakuuttunut murhatekojensa oikeutuksesta.

Itsesensuuri on uhka sananvapaudelle

Entisenä toimittajana ja nykyisenä kirjailijana sananvapaus on Engmanille tärkeä asia. Hän on hyvin huolissaan siitä, mutta ongelma on monisyinen.

Uhkausten ja vihapostin takia kolmannes ruotsalaisista naistoimittajista on harkinnut alan vaihtoa.

– Pelko voi johtaa itsesensuuriin ja se väistämättä supistaa sananvapautta.

Vihapuheen suitsimiseen ei ole helppoa ratkaisua. Engmanin mukaan myös sääntely lailla on ongelmallista.

– Jos tietty ryhmä kokee, että heidän sananvapauttaan rajoitetaan se saa aikaan painostuksen tunteen. Se taas voi johtaa jopa radikaaleihin tekoihin.

Kirjoittaessaan esikoisromaaniaan Engman perehtyi psykologiaan ja terrorismitutkimukseen. Hän yritti ymmärtää, miten ihminen voi ryhtyä kylmäverisiin tekoihin. Selitykseksi löytyi vanha konsti: epäinhimillistäminen.

– Kieli on näppärä väline siinä. Kun leimaavia sanoja käytetään tarpeeksi kauan, kanssaihmiset saadaan näyttäytymään epäinhimillisinä olioina, vieraina. Tällä on selitetty, miten tavalliset saksalaiset pystyivät työskentelemään keskitysleireillä.

Lasermies tuli painajaisiin

Engmanilla on chileläiset sukujuuret. Hänen isänsä pakeni Ruotsiin Chilen vallankaappausta vuonna 1973. Tuolloin pakolaisia tai maahanmuuttajia oli vähän, joten Engmanin isä sai osakseen lähinnä hyväntahtoista ennakkoluuloisuutta.

– Isäni on ollut Ruotsissa jo niin kauan. Tuntuu, että hän rakastaa Ruotsia enemmän kuin nationalistit, nauraa Engman.

Pelko varjosti kuitenkin Pascal Engmanin elämää. Hänen ollessaan noin viiden vanha, Tukholmassa pelättiin John Ausoniusta, joka jahtasi maahanmuuttajia. Pieni Pascal pelkäsi, että lasermiehenä tunnettu surmaaja saisi laseraseensa tähtäimeen hänen isänsä.

– Näin siitä painajaisia vuosia ja luulen, että tuo pelko on seurannut minua.

Pascal Engman
Pascal Engman ei kaipaa takaisin toimittajan työhön.Marja Väänänen / Yle

Omakohtaisia kokemuksia rasismista tai muukalaisvihasta Engmanilla ei ole. Hän on ruotsalaisen näköinen, joten harva edes aavistaa hänen latinojuuristaan.

Yhteydet Chileen ovat kuitenkin pysyneet. Hän matkustaa sinne aina kirjoittamaan. Tänä talvena syntyi kolmas kirja, jonka Engman lähetti tällä viikolla kustantamoonsa luettavaksi.

Chilessä kirjoittaminen sujuu sutjakkaasti, koska siellä ei ole häiriötekijöitä. Hän asuu pienessä kalastajakylässä pohjoisosassa Chileä. Kirjoittamisen lisäksi siellä voi vain tuijottaa merta ja potkia jalkapalloa pölyisellä pihalla.

– Täytyy tunnustaa, että suurin syy kirjoittaa Chilessä on ilmasto. Lähden aina joulukuussa, jolloin siellä on kesä.

Ensimmäinen romaani oli niin suuri menestys, että Engman saattoi heittäytyä surutta kirjailijaksi. Patriootit tullaan mitä todennäköisimmin näkemään myös televisiossa, sillä hollywoodilainen tuotantoyhtiö osti oikeudet kirjaan heti sen ilmestyttyä.

– Kirjoitin vuoden verran kaikenlaisia sopimuspapereita ja ilmeisesti homma ei ole vieläkään ihan selvä, sillä allekirjoitusten pyytely jatkuu. Minulle on sanottu, että tv-sarja onnistuu 80 prosentin varmuudella. Saa nähdä.

Toimittajan töitä Engmanilla ei ole ollut ikävä. Hän ei usko, että vihapuhe ja uhkailu tulevat vähenemään.

– Jos yhteiskunnan eriarvoistuminen jatkuu, se synnyttää lisää vihaa. Ihmisillä on tarve purkaa viha johonkin, olkoon se sitten toimittaja, poliitikko, naapuri, kuka tahansa.

Pascal Engman esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla perjantaina 17.5.

Täältä voit lukea lisää festivaalin ohjelmasta ja seurata suoraa lähetystä. Lähetykset näkyvät myös Teema & Fem-kanavalla.