Miksi teinit lopettavat urheilun, ja miten sen voisi estää? Kemissä tiedetään ainakin yksi vastaus ja haussa on lisää

Koululle palkatun personal trainerin tehtävänä on pitää nuoret liikkumassa tekemällä urheilusta taas hauskaa.

liikunta
Hepolan koululla personal trainerina työskentelevä Jari Poikela ohjaa nuoria kuntosalilla, kansainväliset vieraat seuraavat kiinnostuneina.
Hepolan koulun personal trainer Jari Poikela ohjaa Johannes Ylimäkeä. Kilpaurheilijoiden lisäksi myös liikuntaa harrastamattomat nuoret ovat hyötyneet personal trainerin tuesta ja osa on löytänyt uudelleen liikunnan ilon.Antti Heikinmatti / Yle

Teininuorten jättäytyminen pois urheilun parista on yleismaailmallinen ongelma. Kemissä drop out -ilmiötä on onnistuneesti taklattu henkilökohtaisen tuen avulla. Lisäoppeja haetaan esimerkiksi Unkarista, missä nuorten tukemiseen on valjastettu muun muassa urheilupsykologia.

Kemissä nuorten tukena on jo muutaman vuoden ajan ollut koululle palkattu personal trainer eli henkilökohtainen valmentaja. Kemi oli ensimmäinen, mutta mallista innostuneena vastaavaa toimintaa on kokeiltu muillakin kouluilla ainakin Helsingissä, Joensuussa, Raahessa ja Saarijärvellä.

Tärkeintä on kuulla nuorta itseään, koska taustat vaikkapa motivaatiopulan takana voivat olla moninaiset, sanoo Kemin Hepolan koululla personal trainerina työskentelevä Jari Poikela.

– Jokainen vakavasti urheileva väsähtää joskus. Tärkeintä on nuorten kohdalla, että tulos ei saisi ohjata tekemistä liikaa, silloin harrastaminen voi käydä raskaaksi, Poikela sanoo.

Jos nuori väsyy liiaksi, ei arki ole tasapainossa. Harjoittelun keventäminen voi olla yksi konsti, mutta aina pitäisi edetä tapauskohtaisesti, sanoo Jari Poikela.

– Keskeistä on tehdä liikunnasta niin hauskaa, että nuoret liikkuvat terveytensä kannalta tarpeeksi.

Kemiläinen yhdeksäsluokkalainen ja jalkapalloilija Julius Happonen.
Julius Happonen sai lisämotivaatiota jalkapallouralleen vaihtamalla hetkeksi futsaliin.Antti Heikinmatti / Yle

Paussi päälajista voi palauttaa motivaatiota

Poikelan mukaan varsinkin kilpailumielessä urheileville hyväksi havaittu keino on ollut lyhytaikaisen tauon ottaminen päälajista. Totaalistoppia parempi on vaikkapa se, että jalkapalloilija siirtyy juoksun tai tenniksen pariin. Kakkoslajissa ei tarvitse puristaa ihan veren maku suussa.

– Joka vuosi minulla on valmennuksessa nuoria, jotka väsyvät päälajissaan mutta joille toisten lajien kokeilu on ollut hyvä juttu, Poikela sanoo.

Yhdeksäsluokkalainen Julius Happonen on yksi Kemin PT-toiminnasta tukea saaneista urheilijanuorista. Puolustajana kolmosdivarin Kemi City FC:ssä pelaava Happonen on kärsinyt polvivammoista, mikä on syönyt motivaatiota.

– Lopettaminen ei käynyt mielessä, mutta vähentäminen kyllä. Ei vain ollut motivaatiota, olin fyysisesti ja henkisesti täysin loppu, Happonen kuvailee.

Happonen on liikunnan harrastajana kilpailuorientoitunut. Tällä hetkellä urheilullisena tavoitteena on olla mukana nostamassa tuore seura ylemmälle sarjatasolle. Pieni "jäähy" kilpailullisen jalkapallon parista sai motivaation paranemaan, sanoo Happonen.

– Kävin silloinkin potkimassa, mutta en vain jaksanut treenata. Futsalin pelailu auttoi. Siinä meni muutama kuukausi, Happonen kertaa.

Jari Poikela ja Giedrius Ratkus.
Hepolan koulun personal trainer Jari Poikela ja Krantasin koulun liikunnanopettaja Giedrius Ratkus vertailevat keinoja liikuntapudokkaiden koppaamiseksi takaisin urheilun pariin.Antti Heikinmatti / Yle

Pudokasilmiö iskee yläkoulussa

Liikuntaharrastuksen, varsinkin kilpaurheilun harrastaminen, loppuu nuorilla varsin usein juuri teini-iässä. Suomalaiset 15-vuotiaat ovat verrokkimaiden laiskimpien liikkujien joukossa, kun vielä 11-vuotiaat suomalaislapset kuuluvat aktiivisimpien ryhmään.

Esimerkiksi pojista kahdessa nuoremmassa ikäluokassa (11- ja 13-vuotiaissa) lähes kolmannes harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Mopoikäisissä lukema on enää 17 prosenttia, kerrotaan Valtion liikuntaneuvoston tutkimusraportissa (siirryt toiseen palveluun). Tyttöjen lukemissa paitsi pudotus, mutta myös lähtötaso ovat alemmat.

Vaaran vyöhyke on siirtynyt aiemmaksi, nyt liikunnan jääminen on uhkana jo alakoulusta yläkouluun siirryttäessä.

Lisenssiurheilijoista eli lajiaan kilpatasolla harrastaneista jopa puolet jättää urheilun viimeistään yläkoulun jälkeen (siirryt toiseen palveluun) ja ennen kahdettakymmenettä ikävuotta. Vain pieni osa kilpaurheilun jättäneistä päätyy esimerkiksi toisen lajin tai harrasteurheilun pariin.

Kemissä aloitellaan parhaillaan Erasmus+ Sport -ohjelmasta rahoitettua hanketta, jossa pudokasilmiöön puuttumiseen keksittyjä oppeja jaetaan yhteistyökumppanien kesken. Mukana Block Out Drop Out -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) ovat Kemin lisäksi liettualaiset Krantasin koulu ja jalkapalloseura Banga FK sekä urheilupainotteinen Tóvárosin koulu Unkarista.

Unkarista oppia mentaaliseen valmennukseen

Liikunnanopettaja Olli Kelhä sanoo, että kulttuurierot maiden välillä ovat joskus aikamoisia, mutta eurooppalaiselta yhteistyöltä odotetaan paljon oppia.

– Meillä on ollut opintovierailu Unkariin urheilupainotteiseen kouluun. Siellä olemme tutustuneet henkiseen valmennukseen ja siihen, miten sitä on käytetty drop out -ilmiön ilmiön ehkäisemiseen. Se on ihan konkreettinen esimerkki, Kelhä sanoo.

Tóvárosin koululla motivaatio-ongelmista kärsiviä nuoria on autettu muun muassa tuomalla kouluille nuorten ihailemia huippu-urheilijoita kertomaan omista vaikeuksistaan ja niiden voittamisesta. Nuorten käytettävissä on myös urheilupsykologi, joka tarjoaa keskusteluapua, kertoo projektikoodinaattori Bálázsné Bánhegyi.

Motivaatiotekijät nousevat esiin myös drop out -ilmiöstä tehdyistä tutkimuksista. Vuonna 2017 valmistuneessa gradututkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kymmenen yleisimmän syyn joukkoon nousivat muun muassa vastaukset "en enää nauttinut urheilusta", "koen, etten ole tarpeeksi hyvä" ja "harrastaminen ei ole tarpeeksi innostavaa".

On kuitenkin hyvä muistaa, että edes urheiluseuroissa toimivista nuorista kaikki eivät pidä kilpailemista ja kilpailullisuutta tärkeimpänä liikkumisen motivaatiotekijänä. Valtion liikuntaneuvoston tutkimusraportin (siirryt toiseen palveluun) perusteella nuorille terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on kilpailemista tärkeämpää.

Henkistä tukea voi tarvita myös harrastuksen loputtua

Henkisen tuen merkitys voi nousta tärkeäksi, vaikka harrastuksen lopettamisen syy olisikin muualla. Joukkuevoimistelua harrastaneen yhdeksäsluokkalaisen Siiri Siimeksen kilpailu-ura loppui selkävammaan. Hänen mukaansa rakkaan lajin lopettaminen oli henkisesti hyvin raskasta.

– Kyllähän se oli sellainen seinä, että mitäs nyt tehdään. Ei ollut mitään muutakaan mihin panostaa, kun kaikki vapaa-aika oli siihen mennessä mennyt joukkuevoimisteluun. Siinä oli aivan hukassa arjen kanssa, kun ei enää ollutkaan mitään mitä "piti" tehdä, Siimes kertoo.

Siiri Siimes ohjaa Kemin Innon voimistelunuoria harjoituksissa.
Siiri Siimes joutui jättämään joukkuevoimistelu-uransa. Loukkaantuminen otti myös henkisesti koville, mutta työ nuorempien valmentajana on pitänyt hänet rakkaan lajin parissa.Antti Heikinmatti / Yle

Lopettamisen herättämiä ajatuksia ja tunteita pitäisi voida käsitellä aikuisen kanssa, sanoo Siiri Siimes. Fyysiseen puoleen apuja on ollut tarjolla, mutta keskusteluapua ei niinkään.

– Koen, että olisi ollut aika tärkeää saada ihan mielestä asti kaikki kuntoon. Sama juttu kuin voimistelussakin, että jos mieli pettää, niin sitten pettää fyysinen suorittaminenkin, Siimes sanoo.

Vaikka vamma lopetti kilpauran, ei Siimes ole kokonaan jättänyt liikuntaa. Jo ennen loukkaantumistaan hän oli toiminut Kemin Innon nuorempien voimistelijoiden valmentajana ja työ lempilajin parissa jatkuu edelleen.

– Se on tosi tärkeää ja ihan mahtavaa, että pystyn tällä tavalla olemaan mukana.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Tänäkin iltana moni perhe väsyy lasten harrastuksiin, siksi liikuntaa viedään nyt jo koulupäivien yhteyteen – "Hirveän tärkeä lasten hyvinvoinnille"

Lasten laiskaan liikkumiseen haluttiin muutos kertarysäyksellä – kaupunki palkkasi kouluihin 15 liikunnanohjaajaa

Koululiikunnan hyödyt kuuluvat jokaiselle lapselle – "Lahjakkuus on aikuisten keksimä kupla", sanoo liikuntatohtori