Opettaja kritisoi nuorten heikkoja matematiikan taitoja – ei muistanut itse vastausta yksinkertaiseen kertolaskuun

Onko kehnosta matikkapäästä tulossa uusi kansanvitsaus? Tätä pelkäävät monet tahot, myös ammattikorkeakoulujen opettajat.

matematiikka
Opiskelija Elina Seppä ja lehtori Tommi Salmela
Opiskelija Elina Seppä ja lehtori Tommi Salmela ovat huomanneet, että opiskelijoiden matematiikan osaamisessa on melkoisia eroja.Jesse Mäntysalo / Yle

Noin 20 ammattikorkeakoulujen matematiikanopettajaa on miettinyt kahden päivän ajan lääkettä opiskelijoiden heikentyneisiin matematiikantaitoihin.

Opettajatapaamisen ideoinut liiketalouden yksikön lehtori Tommi Salmela Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista sanoo, että matematiikan osaamisen heikentyminen näkyy suoraan arvosanojen jakaumassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Gaussin käyrä on ikäänkuin kääntynyt nurinpäin.

– Ennen heikkoja oli vähän, keskitasoisia runsaasti ja tosi hyviä taas vähemmän. Tätä nykyä heikosti osaavia on iso liuta ja keskitasoisia vähemmän, Salmela sanoo.

Syitä käänteiseen kierteeseen voi Salmelan mukaan hakea monelta eri suunnalta. Yksi niistä on nykyinen huippuunsa kehittynyt teknologia, joka on vienyt tilaa ihmisen omalta päättelykyvyltä.

– Päässälaskutaitoakaan ei enää jokapäiväisessä elämässä ole välttämätöntä harjoittaa, sillä apuvälineitä on tarjolla enemmän kuin moni osaa laskea.

Yksinkertainen testi kertoo, että näin voi käydä opettajallekin. Kysyimme Salmelalta suorassa radiolähetyksessä, paljonko on kahdeksan kertaa yhdeksän. Hän ei muistanut vastausta.

– Nyt pistit pahan. Pitääkö minun oikeasti kertoa vastaus tuohon?

Toimittaja auttoi opettajaa kertomalla oikean vastauksen: 72.

Huomio amismatikkaan

Teknologia ei yksin pehmennä matikkapäätä vaan syyt ovat moninaisemmat. Moni opiskelija tulee ammattikorkeakouluun toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Salmela kohdistaisi toimenpiteitä juuri sinne.

– Meille Xamkiin tulee yhä enemmän opiskelijoita ammatilliselta puolelta. Olemme havainneet, että erityisesti heidän joukossaan matematiikan taidot ovat hieman heikompia kuin lukiosta tulevilla.

Yksi ammattikoulun kasvatti on Xamkin johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa opiskeleva Elina Seppä.Matkailuvirkailijaksi aikoinaan valmistunut Seppä on sitä mieltä, että ammattikoulun matematiikka antaa melko ohuet valmiudet ylempää koulutusastetta varten.

– Matematiikan opiskelu tarkoitti yhtä liiketalouden matematiikan kurssia, jossa käytiin läpi aika perusjuttuja. Voisin silti veikata, etten olisi täälläkään pärjännyt, jos matematiikkaa ei olisi ollut amiksessa lainkaan, Seppä toteaa.

Elina Sepän mielestä ammattikouluissa pitäisi olla enemmän matematiikan kursseja.
Jesse Mäntysalo / Yle

Seppä sanoo, että matematiikan opiskelu Xamkissa on haastavaa.

– Oman kokemukseni mukaan täällä on aikamoisia eroja osaamisessa. Olen kuullut joiltain luokkakavereilta, että tenttejä on jouduttu uusimaan useammankin kerran, kun niitä ei ole päästy läpi.

Asennetta tarvitaan

Oikeustradenomiopiskelija Sauli Sarjuksen tie nykyiseen opinahjoonsa Xamkiin kävi ammatillisen sähköalan koulutuksen kautta. Hän arvelee, että matematiikan opetus oli sähköpuolella moniin muihin koulutusaloihin verrattuna laajempaa. Silti se keskittyi enimmäkseen sähköalalla tarvittaviin asioihin.

– Toki matematiikan säännöt ovat pitkälti samat kaikkialla ja siinä mielessä koulutus antoi tietyssä määrin hyvät valmiudet. Opetus ei kuitenkaan ollut yhtä yleissivistävää kuin lukiossa, Sarjus pohtii.

Lehtori Tommi Salmela ei kaada kurasaavia ammattikoulujen opetuksen niskaan vaan huomauttaa, että myös opiskelijoiden oma asenne vaikuttaa oppimiseen.

– Uskon, että opetus ammattikouluissa on laadukasta. En lähde missään nimessä tuomitsemaan sitä. Jotta opiskelija voi saavuttaa osaamisessa riittävän tason, vaatii se omatoimisuutta, Salmela toteaa.

Hän muistuttaa, että myös ammattikorkeakoulujen välillä saattaa olla eroja opiskelijoiden matematiikan osaamisessa. Vetovoimaiset koulut ja koulutukset houkuttelevat puoleensa usein parempia matematiikan osaajia.

Opiskelijat puolestaan korostavat hyvän opettajan merkitystä matematiikan opiskeluun innostamisessa ja oppimisessa.

– Mielestäni ammattikorkeakoulun opetuksessa on otettu hyvin huomioon se, että opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia. Toisilla on tuore lukiopohja, jollain taas saattaa olla kulunut kymmenen vuotta edellisestä opiskelusta, Sauli Sarjus sanoo.

Eriytyminen alkaa jo yläkoulussa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan eriytymistä matematiikan taidoissa tapahtuu lukion pitkän ja lyhyen oppimäärän välillä.

Karvin selvityksestä käy myös ilmi, että erot kasvavat opintojen edetessä. Siemen heikolle matikkapäälle kylvetään kuitenkin jo aikaisemmin. Erityisen selvästi eriytymistä tapahtuu perusopetuksen yläluokilta aina toisen asteen loppuun saakka.

Onko se sitten niin vakavaa, vaikka matematiikkaa ei kunnolla osaisikaan? Tarvitseeko matematiikkaa mihinkään? Kyllä ja kyllä, vastaavat monet asiantuntijat.

Turun yliopiston professori Erno Lehtinen on sanonut Ylen haastattelussa, että tulevaisuudessa kansalaisilta edellytetään selvästi parempaa matemaattista osaamista kuin ihmisillä tällä hetkellä on. Hän on myös ilmaissut huolensa suomalaisten kiinnostuksen vähenemisestä matematiikkaa kohtaan.

Myös koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä on korostanut, että teknologia-aloilla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän arjen matematiikkaa, mutta myös ongelmanratkaisukykyä ja ilmiöiden ymmärrystä.

Tommi Salmela
Tommi Salmela opettaa matematiikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa.Jesse Mäntysalo / Yle

"Google helpottaa arkielämää"

Xamkin liiketalouden yksikön lehtori Tommi Salmela sanoo, että toisissa ammateissa matematiikkaa tarvitaan enemmän, toisissa vähemmän.

– Oman talouden hallinta on aika hankalaa, jos ei hallitse matemaattisia perussääntöjä. Numerotaito on tärkeää siinä missä lukutaitokin, huomauttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun .

Tilanne on Salmelan mukaan huolestuttava, mutta ei vielä kriittinen.

– Emme me missään paniikissa ole. Nyt on kuitenkin oikea aika miettiä keinoja, mitä voisimme tehdä, jotta opiskelijat menestyisivät matematiikassa paremmin.

Myös opiskelijoiden mielestä matematiikan opintoja tarvitaan elämän varrella, mutta ei ehkä aivan siinä määrin kuin menneinä vuosikymmeninä.

– Tietyssä määrin niitä tarvitsee, mutta laskimet ja Google helpottavat arkielämää tosi paljon, sanoo Sauli Sarjus.

Jos omat kertolaskutaidot mietityttävät, voit käydä testaamassa niitä täällä.

Tradenomikoulutuksen matemaattisten linjojen opettajien seminaari Kouvolassa päättyy tänään perjantaina.