Koko maailma havittelee nyt pohjoisia luonnonvaroja – Kysyimme tutkijoilta, jyrääkö teollisuus arktisen luonnon vai onnistuuko yhteiselo?

Tutkijat peräänkuuluttavat malttia, sekä paikallisten asukkaiden kuuntelemista.

Ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset
Per Fauchald
Maankäyttöön liittyvät riidat, teollisuuden tuoma paine luonnon monimuotoisuutta kohtaan, ilmastonmuutos ja esimerkiksi roskaantuminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka huolettaa tutkija Per Fauchaldia.Jenni Mehtonen / Yle

TromssaKiinnostus arktisen alueen luonnonvaroja kohtaan kasvaa ja samalla kasvaa teollisuuden arktiseen luontoon jättämä jälki. Suhtautuminen tähän on alueen ihmisten keskuudessa ristiriitaista: luonnonvarojen hyödyntäminsen odotetaan tuovan työtä, mutta toisaalta huoli ympäristöhaitoista pohjoisen herkälle luonnolle on kasvanut.

Kysyimme kahdelta pohjoiseen alueeseen perehtyneeltä tutkijalta, mitä mieltä he ovat esimerkiksi metsähakkuiden tai kaivosteollisuuden lisääntymisestä pohjoisessa. Sopivatko luonnonvarojen teollinen hyödyntäminen ja arktiset luontoarvot samaan maailmaan?

Vastaajina ovat arktisten lajien ekologiaan erikoistunut vanhempi tutkija Per Fauchald Norjan luonnontutkimuksen instituutista (NINA) sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen erikoistunut yhteiskuntatieteilijä, tutkija Adrian Braun Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta Rovaniemeltä.

Pohjoisiin luonnonvaroihin kohdistuu nyt ennennäkemätöntä kansainvälistä kiinnostusta.

1. Millaiselta arktisen alueen tulevaisuus teollistuvassa ympäristössä näyttää?

Per Fauchald: Riippuu siitä, kuinka säännöstelemme teollisuutta ja kuinka osallistamme paikalliset ihmiset kehitykseen. On hyvin tärkeää, että paikalliset ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Muutokset täytyy tehdä hitaasti ja hallitusti ja siinä pitää hyödyntää paikallista tietotaitoa.

Adrian Braun: Lapissa on nähtävissä maankäytöstä johtuvia riitoja. Matkailu kasvaa, kuten myös metsä- ja kaivosteollisuus. Maa-alaa on rajallisesti, joten aina kun uusi teollinen projekti alkaa, siitä aiheutuu jollekin haittaa. Ratkaisua näihin asioihin on hyvin vaikea löytää.

Kysymys kuuluu, pystyvätkö alueelle tulevat teollisuustoimijat kompensoimaan aiheuttamansa haitan. Joillekin ihmisille nämä yhtiöt voivat tarjota työtä, mutta etenkin omiin asuinalueisiinsa sitoutuneille alkuperäiskansoille haittojen kompensoiminen voi olla vaikeaa.

Olen varma, että kaivosteollisuus tulee kasvamaan, koska sen taustalla on vahva poliittinen tuki. Maailmanlaajuinen kysyntä mineraaleille ja metalleille kasvaa jatkuvasti. Markkinat näille kasvavat etenkin Kiinassa, joka ostaa raaka-ainetta kaikkialta maailmasta.

Metsähakkuita Kainuussa keväällä 2017.
Tutkija Per Fauchald muistuttaa, että arktisella alueella metsä kasvaa hitaasti, joten hakkuiden vaikutukset näkyvät pitkään.Pasi Peiponen / Yle

2. Miltä kuulostaavat Suomen metsätaloussuunnitelmat?

Per Fauchald: Puu on ollut tärkeä raaka-aine arktisella alueella jo satojen vuosien ajan. Tiedämme, että tehometsätaloudella on suuria ympäristövaikutuksia: se vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutus on vielä suurempi arktisella alueella, missä kaikki kasvaa hitaasti.

Tämän lisäksi ekosysteemit muuttuvat samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen ja suurien hakkuumäärien yhteisvaikutusta on todella vaikea ennustaa. Skandinaviassa on jäljellä enää hyvin vähän luonnontilassa olevia todella vanhoja metsiä. On hyvin tärkeää, että suojelemme niitä.

Adrian Braun: Biopolttoaineilla on iso rooli ilmastonmuutoskeskustelussa. Asia on ristiriitainen, sillä biopolttoaineiden avulla on mahdollista vähentää kasvihuonekaasuja, mutta samalla metsähakkuut kasvaisivat. Hakkuilla on vaikutuksia alkuperäisasukkaisiin ja ne aiheuttavat maankäyttökonflikteja. Metsäteollisuuden on kuitenkin kaivosyhtiöitä helpompi huomioida paikallista luontoa, koska he voivat jättää jonkin metsäalueen rauhaan, mikäli sillä on erityisiä luontoarvoja ja tehdä hakkuita sen sijaan toisaalla.

3. Pitäisikö luonnonvaroja hyödyntää enemmän kansallisesti siten, että pohjoisen asukkaat saisivat niistä paremman hyödyn?

Adrian Braun: Monet yritykset toimivat nykyisin ylikansallisesti. Olen henkilökohtaisesti huolestunut, ottavatko ulkomaiset yhtiöt toiminnassaan kestävän kehityksen ja sosiaalisen yritysvastuun tarpeeksi hyvin huomioon; kuinka he huomioivat alkuperäisasukkaat sekä luontoarvot.

On varoittavana esimerkkinä toimivia ulkomaisia yhtiöitä, mutta esimerkiksi myös ruotsalaisia toimijoita, joilla on melko hyvä maine. Yhtiöillä on sekä sosiaalisia että ekologisia vastuita. Heidän täytyy kuunnella paikallisia ihmisiä ja kuunnella heidän huoliaan, vaatimuksiaan ja odotuksiaan ja löytää yhteisymmärrys.

On tärkeää löytää konsensus teollisuuden, paikallisten asukkaiden, alkuperäiskansojen, ympäristöaktivistien sekä päättäjien keskuudessa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa, jotta arktisen alueen ekologiasta voidaan pitää huolta.

4. Teollisuuden jalanjälki pohjoisilla alueilla kasvaa, voiko se olla tulevaisuudessa jopa liian suuri?

Per Fauchald: Kaikki on muuttumassa. Teollisuuden määrä arktisella alueella tulee todennäköisesti lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä; kaivoksia tulee todennäköisesti olemaan enemmän ja metsäteollisuus kasvaa, myös kalastus tulee lisääntymään.

Tämä tulee olemaan haaste, koska arktinen luonto on hyvin haavoittuvainen ja parhaillaan suuren muutoksen alla. Ekosysteemit muuttuvat osin aiemman liikakäytön seurauksena sekä nyt ilmastonmuutoksen myötä.

Meidän täytyy olla erittäin varovaisia tekemisissämme, jotta emme suista luontoa raiteiltaan.

5. Mikä huolestuttaa sinua eniten?

Per Fauchald: Ilmastonmuutos sekä esimerkiksi muovisaaste ja teollisuuden päästöt, maankäyttöriidat, elinympäristöjen muutokset, jotka tapahtuvat sekä metsäteollisuuden että maatalouden seurauksena.

Nyt esimerkiksi kaivosten ja tehtaiden päästöistä on tullut ongelma. Lisäksi alueen luonnolliset elinympäristöt muuttuvat esimerkiksi kaivosten, metsätalouden, maatalouden myötä.

Suurin huolenaiheeni on näiden kaikkien häiriötekijöiden yhdistelmä.

Keskustelu aiheesta on auki kello 22 saakka.

Lue myös:

Tutkimus: Arktisilla alueilla tulee säännellä tarkemmin kaivostoimintaa

Arktiset parlamentaarikot haluavat alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon – Saamelaiset pelkäävät kilpajuoksua arktisen alueen resursseista