Kesäpoika sai testata Tunturin tehtaan koeajajan moottoripyörää – hetken hirvitti, mutta sarvissa oli Jarno "Paroni" Saarinen

Aikoinaan suosittuja Itäharjun ajoja kunnioitetaan Turussa. Veteraanikuljettajat muistelevat kokemuksiaan pyörillä, autoilla ja suksilla.

moottoriurheilu
Itäharjun ajojen tunnelmaa vuonna 1959.
Hevosvoimat jylläsivät Itäharjun ajoissa vuosina 1955–1965. Parhaimmillaan jopa parikymmentä tuhatta turkulaista kertyi seuraamaan kisoja.

Moottoripyörät kiitävät hurjaa vauhtia katuradalla vanhoissa kaitafilmeissä. Välillä siirrytään turkulaisen Itäharjun kaupunginosan suoraviivaisilta kaduilta Ruissalon tukevien tammien välissä mutkittelevalle radalle.

Vaikka pyörät vilahtavat televisioruudulla silmänräpäyksessä ohi, veteraanimotoristit Matti Salonen, Aulis Paarala ja Lasse Rosvall tunnistavat vanhoja kilpakumppaneitaan kypärien alta. Nimien lisäksi kisamuistoja sekunnin sadasosia myöten tipahtelee taukoamatta vuosikymmenten takaisten filmien kirvoittamana.

Salonen, Paarala ja Rosvall ovat kokoontuneet muistelemaan menneitä sen kunniaksi, että helatorstaina Turussa järjestetään Itäharjun ajot. Aivan samanlaista vauhtia ei ole luvassa kuin 60 vuotta sitten, sillä tällä kertaa perinneajoneuvot kaasuttelevat näytösluonteisesti.

Yhteen aikaan varmaan kaikki Turun pärinäpojat ilmoittautuivat kisoihin.

Matti Salonen

Kolmikolla on kokemusta ja peräti takapuolituntumaa vauhdin hurmasta kaupunkiradalla.

– Oli satanut vettä, ja heti aamulla harjoitusajoissa suoran päässä pyörä lähti alta. Pidin pyörästä kiinni ja menin takapuoli pitkin asvalttia. Jatkoin matkaa, mutta illalla poltteli vähän. Vaikka oli nahkahousut ja flanelli alla, kyllä takapuoli paloi, naureskelee Lasse Rosvall.

Paroni otti oppia olympiarenkaista

Itäharjun ajoissa huristelivat aikansa huippukuljettajat, kuten Curt Lincoln ja Rauno Aaltonen.

Myös sittemmin legendaksi noussut Jarno "Paroni" Saarinen ajoi ensimmäisiä kisojaan Itäharjulla. Rosvall näki jo varhaisessa vaiheessa, että turkulaisessa nuoressa miehessä on ainesta isoille radoille.

Lasse Rosvall esittelee vanhasta valokuva-albumista löytämäänsä otosta, jossa Paroni kiitää moottoripyörän selässä kallellaan roikkuen.

– Tästä on alkanut se, kun kaverit ajavat nykyään polvi asvaltilla. Tuo oli Jarnon tyyli. Hän teippasi saappaankärkiään ja kiillotti kenkiään, mitä muut ihmettelivät, sanoo Rosvall.

– Se oli muoti, välillä Jarnolla ihan varpaat näkyi ja verta tuli! Itse olin niin pihi, että nostin jalkaa, kun rupesi ottamaan kiinni, etteivät saappaat kuluneet, intoutuu Matti Salonen muistelemaan.

Aulis Paarala ja Lasse Rosvall löytävät monia muistoja valokuva-albumin lehdiltä.
Aulis Paarala ja Lasse Rosvall löytävät monia muistoja valokuva-albumin lehdiltä.Jouni Koutonen / Yle

Jarno Saarinen tuli nuorena miehenä kesätöihin Tunturin tehtaille. Turussa koottiin tuolloin itävaltalaisia Puch-moottoripyöriä, ja Lasse Rosvall työskenteli koeajajana. Miehistä tuli hiljalleen ystävät.

Eräänä kevättalven päivänä Rosvall testaili pyörää jäisellä Tunturin pihalla, ja myös Saarinen halusi kokeilla.

– Jarnolla juuri ylettyi varpaat jalkatapeille, ja hän ajoi kohti talon seinää. Laitoin jo käsiä silmien eteen peläten, että kuinka käy, mutta hienosti hän jarrutti, käänsi ja ajoi takaisin. Silloin minä sain sen virikkeen, että tuon pojan täytyy päästä kilpailemaan.

Mutkitta kisaamaan pääsy ei sujunut, sillä tallipäällikkö suhtautui aluksi nihkeästi uuden ajajan värväämiseen.

Lasse Rosvall oli ajatellut muokata itselleen jääratapyörän Itävallasta tulleesta, skootterin koneella varustetusta pyörästä pienempiin luokkiin. Kävikin niin, että pyörä osoittautui hänelle liian pieneksi.

– Paroni oli minua päätä lyhyempi. Kävin tallipomon kimppuun niin kauan, että hän antoi Jarnolle luvan ajaa. Mentiin muistaakseni Säkylän jäärata-ajoon talvella, minä voitin ja Jarno oli toinen. Sen jälkeen sanottiin, että jatkakaa vaan pojat yhdessä, naurahtaa Rosvall.

Lasse Rosvall ystävystyi Tunturille kesätöihin tulleen Jarno Saarisen kanssa.
Lasse Rosvall ystävystyi Tunturille kesätöihin tulleen Jarno Saarisen kanssa.Jouni Koutonen / Yle

Oppeja ammennettiin ”ralliprofessoriksi” tituleeratulta Rauno Aaltoselta, ja Rosvall auttoi Jarno Saarista saamaan paremman tuntuman pyörän käsittelyyn.

– Paroni sanoi, että hän ei osaa tehdä toiseen suuntaan ollenkaan kurveja. Vasempaan meni hyvin. Näytin sitten, että tee olympiarenkaita. Silloin oppii hallitsemaan pyörää molempiin suuntiin.

Parivaljakko kävi harjoittelemassa myös Turun Lausteen lähiön laduilla, mistä hiihtäjät eivät luonnollisestikaan olleet lainkaan mielissään.

Monza jäi Saloselta väliin oman turman takia

Traagisessa onnettomuudessa Italian Monzassa vuonna 1973 kuollut Jarno Saarinen oli tuttu mies myös Matti Saloselle.

– Vuonna 1968 Savonlinnassa annoin Jarnolle oman 250-kuutioiseni lainaksi. Jarno ajoi sen kanssa muistaakseni toiseksi, eikä sen jälkeen koskenut Puchiin. 1970 hän sai ostettua itselleen oikein kilpapyörän, muistelee Salonen.

Kilparadalla kuitenkin ajettiin toisiaan vastaan tosissaan.

Salosen oli itsekin tarkoitus kisata Monzassa, mutta hän joutui onnettomuuteen jo aiemmin Saksassa. Kone leikkasi kiinni pitkällä suoralla ja pyörä heitti kuskin kyydistään.

– Kaaduin Hockenheimissa varmaan 200 kilometrin tuntinopeudessa ja kierin asvalttia pitkin. Nahkavaatteet häipyivät pois päältä ja iho oli kauttaaltaan palanut. Lapaluu meni halki ja kolme kylkiluuta poikki. Jarno hommasi minut saksalaisesta sairaalasta ulos, kun hän hoiti kielipuolen.

Matti Salosella piti olla startti samassa Monzan kisassa jossa Jarno Saarinen menehtyi.
Matti Salosella piti olla startti samassa Monzan kisassa jossa Jarno Saarinen menehtyi.Jouni Koutonen / Yle

Matti Salonen lähti veljensä kanssa takaisin Suomeen toipumaan.

– Makasin Ruissalon camping-alueella kuunnellen Monzan kilpailuja radiosta, ja kävi kuten kävi. Päätin, että jumalauta, en aja enää ikinä. Muutenkin pyörä oli paskana ja mies ihan huonossa kunnossa.

Toisin kuitenkin kävi. Paronin menehtymistä surtiin porukalla, mutta parin viikon päässä häämötti jo Ruissalon ajot, joissa Matti Salosellakin oli startti varattuna.

– Seuran puheenjohtaja sanoi, että pakko tulla ajamaan, ei maailma tähän lopu. Hänen vaimonsa iski selkääni jonkun hevosentappopiikin, ja voitin satapiikkisten luokan.

Pummilaiset kiipesivät katoille kisoja katsomaan

Turun Moottoriseuran vuosina 1955–1965 järjestämät kisat keräsivät Itäharjun katujen varsille parhaimmillaan toistakymmentätuhatta katsojaa. Maksaneita asiakkaita oli kylläkin huomattavasti vähemmän.

Lasse Rosvall ja Aulis Paarala muistavat hyvin kotikulmilla ajetut Itäharjun ajot.
Lasse Rosvall ja Aulis Paarala muistavat hyvin kotikulmilla ajetut Itäharjun ajot.Jouni Koutonen / Yle

– Ajot olivat niin lähellä asutusta, että oli vaikeuksia saada lippuja myytyä väelle. Melkein joka puolelta pääsi radan varteen, ja varmasti puolet katsojista oli pummilaisia, arvelee Aulis Paarala.

– Kaikki Littoistentien varren omakotitalojen katot olivat mustanaan ihmisiä. Ne olivat juuri niitä pummilaisia, täydentää Rosvall.

Ajojen suosio ei sinänsä ollut ihme.

Moottoriurheilijat kuten Esko Lahti, Walter Bergström ja Raine Lampinen olivat Matti Salosen nuoruudessa idoleita, joista lehdet kirjoittivat taajaan.

– Jokaisen kaverin, jolla oli moottoripyörä, teki mieli tehdä perässä. Yhteen aikaan varmaan kaikki Turun pärinäpojat ilmoittautuivat kisoihin. Siinä oli kaikenlaista säheltäjää ja koheltajaa, naureskelee Salonen.

Aulis Paarala muistuttaa vierestä, että sotien jälkeisessä Suomessa moottoriurheilun kaltaiset harrastukset olivat uutta. Kalusto oli mitä oli, mutta into rassata vakioautoja ja -pyöriä sitäkin suurempaa.

Matti Salonen huristeli aikoinaan Pyrkijän selässä Itäharjun katuradalla.
Matti Salonen huristeli aikoinaan Pyrkijän selässä Itäharjun katuradalla.Jouni Koutonen / Yle

Edes suomalaisen urheilukentän poliittinen kahtiajako ei herrojen mukaan Turussa haitannut. SVUL:n moottorikerholaiset ja TUL:n moottoriseuralaiset olivat kaikki lopulta samaa porukkaa, ja omia ”pimeitä” kisoja järjestettiin lähistön soramontuilla.

Tanssilavoillakin tavattiin, ja jos saatille ei päästy, lähdettiin lennättämään soraa.

– Tanssien jälkeen mentiin Ruissaloon ajamaan rataa ympäri niin paljon kun päästiin. Joku soitti aina poliisit paikalle, mutta meillä oli yksi vahtimassa Ruissalon sillalla. Poliisiauton tullessa hän lähti kamalaa vauhtia kertomaan muille. Me mentiin kaikki puskiin piiloon ja poliisit ajoivat radan ympäri ja ihmettelivät, että kuinka taas on soitettu ihan turhan tähden, hörähtää Matti Salonen.

Sukset luistavat hiihtäjä mahallaankin, kun on hevosvoimia

Matti Salosen oma moottoriurheilu-ura alkoi hieman erikoisesta lajista.

Turun Hippoksella järjestettiin aikoinaan moottorihiihtokilpailuja, joissa suksimiestä vedettiin moottoripyörällä. Salonen tuli veljensä kanssa kisoja katsomaan, mutta päätyi niin moottoripyörän kuin suksienkin päälle.

Ensimmäisessä lähdössä Matti Salonen oli hinattavana, ja parivaljakko nappasi voiton. Toisessa lähdössä osat vaihtuivat, ja Salonen sai alleen ärhäkämmän pyörän.

– Mentiin helvetin kovaa, mutta olimme niin fiksuja, että jätimme pienen löysän siihen naruun. Suojakelillä sukset nappasivat vähän pohjaan kiinni. Vähän kun nykäisi niin velipoika lensi kuin tikka. Mutta kyllä se siellä perässä raahautui, toteaa Salonen.

Ampiaiskypärä oli Matti Salosen tavaramerkki. Nykyvaatimuksia Salosen pahviksi luonnehtima potta tuskin täyttäisi.
Ampiaiskypärä oli Matti Salosen tavaramerkki. Nykyvaatimuksia Salosen pahviksi luonnehtima potta tuskin täyttäisi.Jouni Koutonen / Yle

Myös Aulis Paaralalla on kokemuksia nykykatsannossa kovin vaarallisen tuntuisesta lajista.

– Monta kertaa, jos hiihtäjä kaatui vaikka viimeisessä kaarteessa, hänet vain vedettiin mahallaan maaliin asti. Minullakin hiihtäjä kaatui juuri ennen loppusuoraa, ja olin kääntymässä jo takaisin, mutta hän vaan näytti toisella kädellä, että anna mennä!

Salonen toteaa kuivakkaasti, että vauhti ei välttämättä päätä huimannut. Pienikuutioisessa koneessa ei vääntöä tahtonut riittää kahden miehen kuskaamiseen.

– Kakkosen jos sai silmään, saattoi päästä kuuttakymppiä. Että ei se vauhti niin kauhean kova ollut, miettii Salonen.

– Kyllä se sille suksimiehelle oli kova, huomauttaa Lasse Rosvall.

Cortina katollaan ei kisaamista haittaa

Kolhuitta ei ole aina selvinnyt Aulis Paaralakaan. Armeijassa ollut Keijo Ketonen, tuleva Turun Sanomien lehtimoguli, oli antanut Ford Cortina Lotuksensa Paaralan ajettavaksi, kun itse ei saanut lomaa.

Littoisissa Turun liepeillä järjestetty kisa meni niin vauhdikkaasti, että vesiliirtoon joutunut Paarala lipui maalisuoralla auto katollaan.

– Ei ollut vielä viimeinen kierros, mutta ihan maalisuoralla. Vesilammikon tullessa Antti Wihuri oli rinnalla, eikä tietenkään antanut yhtään tietä. Ajoin suoraan lammikkoon, ja se oli kuin hidastetussa filmissä.

Katolleen päätynyt kärry käännettiin takaisin pyörilleen, eikä onnettomuutta jääty sen enempää märehtimään.

– Kuuman erän voitin samalla autolla. Otettiin takalasi pois ja pantiin se tuulilasiksi ja taas ajettiin. Ei siinä mitään, vähän katto painui, muistelee Aulis Paarala.

Aulis Paarala jatkoi ajoja katollaan käyneellä kärryllä.
Aulis Paarala jatkoi ajoja katollaan käyneellä kärryllä.Jouni Koutonen / Yle

Turmasta tiedon saanut Keijo Ketonen oli tyytynyt toteamaan Paaralalle, että hoida auto kuntoon seuraavaksi viikonvaihteeksi. Ja jos hän ei silloinkaan saa vapaata armeijan harmaista, Paarala saa luvan kisata sillä myös Kankaanpäässä. Näin myös kävi.

Pienet turmat eivät siis ole haitanneet ikuisten pärinäpoikien vauhtia. Välillä jopa päinvastoin.

Eräänkin kerran Aulis Paaralan ranne oli murtunut ja käsivarsi kipsattu, mutta pyörän selkään oli päästävä kisaamaan.

– Kipsiä hakattiin sen verran rikki, että sain näpeillä kahvasta kiinni. Startissa käsi oli yhdessä asennossa, ja toisessa asennossa olikin sitten täysi kaasu päällä.

Lue lisää:

Hevosvoimat ärjyvät Itäharjun kaduilla puolen vuosisadan tauon jälkeen – Paroni Saarisen pyörät mukana näytösajoissa Turussa

Aurajoen ranta ruuhkautui ihmettelijöistä – tässä on Jarno Saarisen patsas

Paroni saa patsaan kotikaupunkiinsa Turkuun – patsaan lahjoittivat italialaiset Jarno Saarisen fanit

Ylen uutisia Jarno Saariseen liittyen

Mitä muistoja sinulla on moottoripyöristä ja kilpa-autoista? Muistatko Jarno "Paroni" Saarisen? Aiheesta voi keskustella jutun alla kello 22:een saakka.

Tarvitset Yle Tunnuksen osallistuaksesi.