Rautalammilla aiotaan kokeilla paikallisen kalankasvattamon menetelmää rehevöityneen järven kunnostuksessa: "Sattuman kautta huomasimme, että tämä voisi toimia"

Rautalampi-järveen on tarkoitus istuttaa isoja kuhanpoikasia, jotka syövät vedenlaatua huonontavia särkikaloja.

Rautalampi
Kalanpoikasia viljelyaltaassa.
Kalanpoikasia kalanviljelylaitoksella. Arkistokuva.Simo Pitkänen / Yle

Rautalampi-järven kuntoa aiotaan parantaa uudella menetelmällä. Rehevöityneeseen järveen on tarkoitus istuttaa jo petokaloiksi kasvaneita kuhanpoikasia, jotka syövät vedenlaatua heikentäviä särkikaloja (siirryt toiseen palveluun).

Kuhat tulevat Rautalammin Savo Lax Oy:n kalankasvattamosta, missä on kehitetty menetelmä isokokoisten kuhanpoikasten tuottamiseen.

– Menetelmä kehitettiin ruokakalojen kasvattamiseen. Sattuman kautta huomasimme, että tämä voisi toimia yhtenä keinona rehevöityneiden järvien kunnostamisessa, kertoo Savo Laxin hallituksen jäsen Mauno Liukkonen.

Isojen kuhanpoikasten tuhovoimasta saatiin todisteita Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksella, missä yhteen kasvatuskanavaan istutettiin emokalakasvatusta varten noin 400–600 gramman kokoisia kuhanpoikasia. Samassa kasvatuskanavassa oli myös runsaasti särkiä ja salakoita.

Yhden kesän jälkeen kuhat olivat syöneet lähes kaikki salakat ja särjet ja niiden oma henkiinjäämisprosentti oli lähes sata.

Tavallisesti istutuksissa on käytetty pienempiä, vain noin reilun gramman painoisia poikasia, jotka ovat alttiita joutumaan muiden petokalojen saaliiksi. Nyt tarkoituksena olisi istuttaa järveen 1 500 kiloa isoja, 150–300 gramman painoisia kuhanpoikasia.

Hoitokalastukseen verrattuna kyse olisi luontaisesta ja tehokkaasta menetelmästä järven kunnostamiseksi.

– Nuottaamista pitäisi tehdä useampana vuonna, jotta se olisi tehokasta. Tässä voidaan selvitä yhdellä istutuksella, koska kuhat voivat elää yli 10-vuotiaiksi ja luovat todennäköisesti järveen luontaisesti lisääntyvän kuhakannan, Liukkonen selittää.

Tavoite: Istutus jo tänä kesänä

Rautalampi-järven suojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Saarikko kertoo, että tarkoituksena on päästä istuttamaan kaloja jo tänä kesänä. Se vaatii vielä noin 20 000 euroa maksavan kunnostushankkeen rahoituksen varmistumista.

Yhdistys on hakenut avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta, jolta on mahdollista saada enintään puolet koko hankkeen kustannuksista. Lisäksi yhdistys hakee kunnalta 3 500 euron avustusta.

– Olemme olleet myös esimerkiksi Vapoon yhteydessä, koska turvetuotanto on aiheuttanut veden sameudun, kun veteen on tullut humusta, Saarikko kertoo.

Rautalampi-järven tila on tällä hetkellä huono. Se on voimakkaasti rehevöitynyt, ja vesi on muuttunut tummaksi ja sameaksi. Leväkukintoja esiintyy toistuvasti ja järven syvänteet ovat talvisin hapettomia.

Järvi oli aikoinaan vedenlaadultaan normaali, mutta sen kunto on heikentynyt vuosikymmenten aikana turvetuotannon ja maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen seurauksena.

Järven kuntoa on jo aiemmin pyritty parantamaan. Hoitokalastusta on tehty ainakin vuosien 2000–2003 välisenä aikana sekä viime syksynä. Viime kesänä puolestaan järvestä niitettiin jonkin verran kaisloja.