Saako vääntö metsähakkuista uuden käänteen hallitusneuvotteluissa? Suomi on laskenut hakkuumetsien alan väärin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmista on löytynyt jopa 50 prosentin virhe.

metsät
Metsäkone hakkuutyömaalla.
Matti Myller / Yle

Säätytalon hallitusneuvotteluiden “metsätyöryhmä” sai shokkialoituksen neuvotteluilleen.

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso joudutaan laskemaan uudelleen. Uudet luvut valmistuvat jo toukokuun aikana.

Metsien käyttö ja hiilinielut ovat yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Asiasta neuvotellaan hiilineutraali ja monimuotoinen luonto -työryhmässä.

Laskennassa on kysymys erittäin merkittävästä asiasta: metsien hiilinieluista, hakkuista ja sitä kautta metsäteollisuuden investoinneista.

Luke on arvioinut päätehakkuualan vertailutasolaskelmassa 50 prosenttia suuremmaksi kuin valtakunnan metsien inventointiaineistossa.

Kyseessä on iso luku.

Laskuvirheen syy liittyy Luken mukaan siihen, miten päätehakkuukypsä metsä on määritetty.

Luke on tehnyt hakkuumetsiä koskevat arvionsa Suomen oloihin kehitetyn metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmiston, MELAn avulla.

– MELA-mallissa käytettiin päätehakkuukypsyyden kriteerinä ainoastaan puuston ikää. Nyt on huomattu, että tämä valinta johti selkeästi suurempaan päätehakkuualaan, sanoo apulaisprofesori Aleksi Lehtonen Lukesta.

Luke tarkentaa jo toukokuun aikana tapaa, miten päätehakkuukypsien metsien määrää lasketaan Suomen metsien hiilinielun vertailutasolaskennassa EU:n tasolla.

Aleksi Lehtonen
Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen vieraili hallitusneuvotteluissa asiantuntijana.Mårten Lampén / Yle

Päätehakkuu on metsänkorjuun viimeinen vaihe, jossa täysikasvuinen puusto kaadetaan lähes kokonaan ennen uuden metsän istutusta.

Virheen taustalla on EU:n LULUCF-asetus, joka asettaa metsien hiilinieluille ilmastopoliittisen tavoitteen.

Asetus edellyttää EU:n jäsenmailta metsien hiilinielun vertailutason laskentaa.

EU-jäsenmaiden tekemät laskennat hiilinielujen vertailutasosta vuosille 2021–2025 ovat parhaillaan EU-komissiossa tarkastettavana.

– Hyvä että havainto tehtiin tässä vaiheessa. Tämän pohjalta uudelleenlaskenta valmistuu toukokuun aikana, toteaa Lehtonen Lukesta.

Laskentavirhe paljastui, kun Luke julkaisi alkuvuodesta 2019 laajan raportin. Se mahdollisti vertailutasolaskennan ja sen arvioinnin myös avoimesti tiedeyhteisössä.

Luke julkaisi alkuviikosta asiasta tiedotteen.

Luke myöntää, että EU:lle tehdyssä hiilinielun vertailutasolaskennassa metsän päätehakkuukypsyys ei ollut yhdenvertaisesti määritetty.

Tämä koskee valtakunnan metsien inventointiaineistoa ja vertailutasolaskentaa MELA-mallin välillä.

Luken mukaan, tämä johti suurempaan arvioon uudistuskypsien metsien pinta-alasta kuin mihin Suomen valtakunnan metsien inventointi (VMI, 2009–2013) päätyi.

Hallitusneuvottelijat ovat vaitonaisia

Mitä vaikutuksia laskentavirheellä on sitten ilmasto- ja metsäkeskusteluun Suomessa

Tätä Luken Aleksi Lehtonen ei uskalla vielä arvioida.

– Kaikki odottavat nyt uusia lukuja. Sitten voidaan tehdä parempia päätöksiä.

Vuonna 2017 Suomen metsistä hakattiin 72 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Viime vuoden luvuksi on arvioitu 75–77 miljoonaa kuutiota.

Luke arvioi vuosi sitten, että runkopuuta voidaan hakata Suomessa puuntuotannollisesti kestävästi enimmillään noin 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lukuun sisältyvät sekä tukki-, kuitu- että energiapuuvarat.

Työryhmätyökentelyä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla.
Hallitusneuvotteluiden työryhmä “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi”.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat eri linjoilla hallituskauden tulevista hakkuumääristä.

Keskusta, RKP ja SDP sallisivat jonkinasteisia lisähakkuita. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät halua kasvattaa hakkuumääriä.

Yle kysyi asiasta hallitusneuvotteluiden ilmastotyöryhmältä asiasta.

Ainoastaan vihreät kommentoivat asiaa Ylelle.

– Luke on aiemmin tiedottanut isompia mahdollisia hakkuumääriä, kuin uuden tiedon pohjalta oikeasti on mahdollista. Se, että Luke tiedottaa asiasta, viittaa siihen, että virhe ei ole ihan pieni, Satu Hassi vastaa.

Hassi ei sen sijaan suostu kommentoimaan, mikä vaikutus asialla on hakkuutavoitteisiin tai metsäteollisuuden investointisuunnitelmiin.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen suostuu myös kommentoimaan asiaa lyhyesti Ylelle.

– Päivitämme ilmastopaneelin omat laskelmat uusiksi, kun saamme Lukelta arvion virheen suuruudesta. Se näyttää, kuinka suuri vaikutus virheellä on LULUCF-sektorin päästöihin, Ollikainen sanoo.