Tekonivelleikkauksia mainostetaan lehdissä ja somessa – sairaaloiden kamppailu päivystyksestään on saanut uusia piirteitä

Mikkelin keskussairaalan ortopedit kiertävät terveysasemilla potilaita etsimässä.

mainonta
Esa Huuhko / Yle
Essoten mainos Mikkelin Kaupunkilehdessä 17.5.2019.

Etelä-Savon sote-kuntayhtymä Essote markkinoi parhaillaan tekonivelleikkauksia lehtien sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Essote tavoittelee 600 tekonivelleikkausta vuodessa, jotta sairaalan ympärivuorokautinen päivystystoiminta ei vaarannu.

– Tavoite on pakon sanelema. Keskittämisasetuksen mukaan yksikössä, jossa tehdään tekonivelleikkauksia, niitä pitää tehdä 600. Toki muutenkin halutaan parantaa prosessia ja tehdä asioita tehokkaammin, kertoo ortopedian ylilääkäri Mikko Honkanen Mikkelin kesussairaalasta.

Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä Mikkelin keskussairaalassa oli tehty jo 139 tekonivelleikkausta, joten tahti lupailee rajapyykin tavoittamista. Viime vuonna tehtiin 526 tekonivelleikkausta.

– Mennään tasaiseen tahtiin, joten kyllä sen 600 pitäisi paukkua loppuvuodesta. Kesällä siihen tulee hidastuksia lomien takia, mutta leikkauksia tehdään silloinkin, pohtii Honkanen.

Essote käyttää tänä vuonna tekonivelleikkausten markkinointiin lehdissä 8360 euroa, sosiaaliseen mediaan on varattu muutamia satoja euroja.

– Summat nousevat, jos kampanjaa täytyy jatkaa, arvioi Essoten viestintäpäällikkö Jouni Vauhkonen.

– Tämähän on yleismaailmallinen trendi, muualla maailmassa sitä tehdään joka päivä. Yksityiset toimijat markkinoivat myös Suomessa aggressiivisesti, sanoo ylilääkäri Honkanen.

Mainontaa ja vastamainontaa

Essote ei ole ainoa sote-toimija, joka on nostanut tekonivelleikkaukset keinoksi saada riittävä määrä potilaita päivystyksen säilyttämiseksi. Esimerkiksi naapurimaakunnassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa tekonivelleikkausten määrä on noussut yli keskittämisasetuksessa vaaditun 600 leikkauksen, ja siinä apuna oli juuri mainoskampanja.

– Tänä vuonna markkinoimme Venäjän suuntaan synnyttäjille, sillä oman maakunnan synnytysmäärät ovat laskeneet. Mahdollisesti mainostamme myös tekonivelkirurgiaa venäläispotilaille. Käytämme siihen muutamia tuhansia euroja. Tekonivelleikkauksia mainostimme viime vuonna noin 4000–5000 eurolla, ja ne maksoivat itsensä takaisin, kertoo Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Etelä-Karjalan Eksotella oli esimerkiksi sivun kokoinen mainos sanomalehti Länsi-Savossa jo lokakuussa 2017. Essotessa herättiin naapurimaakunnan mainoskampanjaan ja sote-kuntayhtymä aloitti oman kampanjan.

– Kun Etelä-Karjalan Eksote kohdisti laajasti mainontaa alueellemme, käytimme vastamainontaan noin 15 000 euroa, kertoo viestintäpäällikkö Jouni Vauhkonen Essotesta.

Ortopedian ylilääkäri Mikko Honkanen Mikkelin keskussairaalasta kertoo, että Essoten tarkoitus ei ole tänä vuonna markkinoida tekonivelleikkauksia laajasti maakunnan ulkopuolelle muiden sote-kuntayhtymien alueilla.

– Teot kuitenkin puhukoon puolestaan. Meillä on käynyt potilaita esimerkiksi Kouvolan seudulta ja Lahdesta. He ovat kuulleet meidän hyvästä maineestamme.

Honkanen arvioi, että maakunnassa on syntynyt mielikuva, että julkisen puolen leikkauksiin on mahdoton päästä ja hoitoon on pitkät jonot. Markkinoinnilla on ylilääkäri Mikko Honkasen mukaan haluttu korjata ennen kaikkea tätä käsitystä.

– Muutenhan potilaat lähtevät hakemaan muualta tätä palvelua.

Essotessa on huomattu, että erityisesti Pieksämäeltä ja Joroisista potilaita menee Varkauteen, eikä maakunnan omaan sairaalaan.

– Siksi markkinoimme sanaparilla "kysy lääkäriltäsi". Erityisesti yksityislääkärit näyttävät ohjaavan potilaita Varkauteen, kertoo viestintäpäällikkö Vauhkonen.

Sairaaloiden mainonta on omiaan herättämään kummastusta (siirryt toiseen palveluun) (Etelä-Saimaa), mutta sille ei näy loppua, sillä sairaalat haluavat pitää ainakin oman maakunnan potilaista kiinni.

– Itä-Suomessa väki vähenee ja kaikilla sairaaloilla suoritteet vähenevät. Kaikki ovat investoimassa uusiin sairaaloihin ja uusiin tiloihin, mutta kymmenen vuoden päästä näitä kaikkia ei tarvita, pohtii Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Leikkaustoiminnan kriteerit ennallaan

Ortopedian ylilääkäri Mikko Honkanen Mikkelin keskussairaalasta toteaa, että markkinoinnista huolimatta leikkaukset tehdään vain todellisen leikkaustarpeen mukaan.

– Ei niitä tekemisen takia tehdä. Kriteerit leikkaustoiminnassa ovat samat kuin ennenkin ja nehän ovat aika korkeat. Arvion tekee aina ortopedi klinikalla.

Honkanen arvioi, että maakunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat sinnitelleet nivelvaivojensa kanssa kotona pitkään ja pohtineet, voiko niille tehdä jotain.

– Tämän on tarkoitus kohdistua niihin ihmisiin, jotka ovat kotona vaivojensa kanssa, jotta heidät saataisiin palveluiden piiriin. Heille on ehkä sanottu, että tuolle ei voi tehdä mitään.

Siksi on aloitettu myös etäpoliklinikkatoiminta maakunnan terveysasemilla.

– Se tarkoittaa, että joku meistä käy vuorollaan Mäntyharjulla, Juvalla, Kangasniemellä ja Pieksämäellä. Saadaan potilaat nopeammin palvelun piiriin, kun tuodaan palvelu lähemmäksi, toteaa Honkanen.

Ministeriö: markkinointi voi vääristää hoitotavan valintaa

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antanut ohjeistusta julkisten terveyspalveluiden markkinoinnista, mutta yksityisten terveyspalveluiden markkinoinnista ohjeistus on olemassa. Se koskee pitkälti yksittäisen lääkärin markkinointia.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että tietyntyyppisten hoitojen markkinointi voi vääristää hoito- ja tutkimustavan valintaa.

– Usein leikkaushoito ei ole ensisijainen hoitomuoto, vaan tuloksiin voidaan päästä esimerkiksi fysioterapialla ja kuntoutustoimenpiteillä. Jos markkinoidaan erityisesti leikkaustoimenpiteitä, voi potilaskin odottaa saavansa juuri niitä, toteaa Keistinen.

Keistinen kertoo huomanneensa ainakin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja sen yritysten kuten Tekonivelsairaala Coxan sekä sydänsairaalan markkinointia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama ja kuntayhtymäkonserniin kuuluva sydänsairaala toimii viidellä paikkakunnalla eri nimillä, esimerkiksi Helsingin sydänsairaala -nimellä.

– Jotkin muutkin kuntayhtymät ovat sitten joutuneet mainoksin kertomaan omasta toiminnastaan, mutta tämä on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Suoranaisen mainostamisen sijaan moni toimija levittää tietoa esimerkiksi hyvistä hoitotuloksista.

– Informaatiota omasta toiminnasta tietysti jaetaan monin tavoin esimerkiksi ammattilaisille. Se on kuitenkin epäsuoraa, eikä siinä oikein voida puhua toiminnan markkinoinnista. Enemmänkin ohjeistetaan ja neuvotaan, sanoo Keistinen.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen muistuttaa, että usein on monia tapoja päästä samaan hoitotulokseen, mutta hoitotavat tulee valita yhteistyössä potilaan kanssa. Tekonivelleikkausten kohdalla hän haluaa painottaa, että leikkaus on hyvin tehokas hoitomenetelmä vaikeaan lonkan tai polven nivelkulumaan, mutta kyseessä ei ole pieni leikkaus.

– Tekonivelleikkaus on yleisin potilasvahinkokorvaukseen johtava toimenpide terveydenhuollossa.