Veneilystä on tullut välineurheilua – sähköiset merikartat ovat syrjäyttäneet paperiset

Sähköiset kartat ja navigointilaitteet ovat yleistyneet veneissä. Merivartiosto toivoo, että ihmiset opettelisivat veneilemään myös perinteisin menetelmin ja aina silloin tällöin harjoittelisivat veneilyä ilman sähköisiä apuvälineitä.

veneily
Antti Stig veneensä ohjaimissa
Antti Stigille kertyy vuosittain useita satoja merimailejaMerja Siirilä / Yle

Vaikka moni on vasta aloittelemassa veneilykautta, on Antti Stig laskenut paattinsa vesille jo aikaa sitten. 40 vuotta vanha vene laskettiin vesille jo pääsiäisenä ensimmäisten vaasalaisten joukossa.

– Jäitä oli vielä jonkin verran. Palosaaren Sundiin piti vähän jäitä murtaa pohjoispuolelta, että pääsi etenemään, Stig naurahtaa.

Antti Stig veneensä kannella
Antti Stig aloitti veneilykautensa jo pääsiäisenäMerja Siirilä / Yle

Koko ikänsä merellä liikkunut Stig on intohimoinen veneilijä. Yöpymiseen soveltuva vene tarjoaa mahdollisuuden pidemmillekin reissuille.

Stig suunnistaa Vaasan rannikolla pääsääntöisesti paikallistuntemuksen avulla. Veneestä löytyy kuitenkin paljon elektronisia apuvälineitä, kuten kaikuluotain ja tutka. Paperikarttakin löytyy etukajuutan patjan alla.

– Sitä ei tule hirveästi käytettyä, mutta jos tulee laitevikoja, niin sitten se on astelevy, harppi ja paperikartta. Kyllä se onnistuu, Stig kertoo.

tekniikkaa veneen sisällä.
Antti Stig luottaa vaistojensa ja paperikartan lisäksi myös vahvasti tekniikkaan. Merja Siirilä / Yle

Huono näkyvyys aiheuttaa vaaratilanteita

Vallgrundin merivartiostolla on riittänyt keikkoja jäiden lähtemisen jälkeen tasaiseen tahtiin. Työtä ovat teettäneet konerikkoiset veneet ja niiden hinaukset.

Merivartioston mukaan tekniset apuvälineet ovat lisänneet turvallisuutta ja vähentäneet suurten etsintöjen määrää.

Välillä navigaattoreihin kuitenkin luotetaan liikaakin, kertoo Länsi-Suomen merivartioston vanhempi merivartija Arto Heinonen. Esimerkiksi sovellusten kartta-aineistot eivät ole välttämättä ajan tasalla.

– GPS-paikannus ei ole välttämättä kaikilla alueilla tarkka. Se esimerkiksi voi aiheuttaa virhearviointeja.

Vanhempi merivartija Arto Heinonen Vallgrundin merivartioasemalta.
Vanhempi merivartija Arto Heinonen Vallgrundin merivartioasemalta.Merja Siirilä / Yle

Vaaratilanteita aiheuttaa erityisesti huono näkyvyys. Esimerkiksi pimeässä ja sumussa ei voi liikkua pelkän navigaattorin varassa.

– Kun käytetään navigointivälineitä, missä ei ole tutkaa, ei havainnoida muita aluksia. Se aiheuttaa vaaratilanteita, Heinonen kertoo.

Veneilyä ilman sähköisiä apuvälineitä

Merivartiosto toivoo, että ihmiset opettelisivat veneilemään myös perinteisin menetelmin ja aina silloin tällöin harjoittelisivat veneilyä ilman sähköisiä apuvälineitä.

Vaikka väylämerkit olisi hyvä osata kunnolla, ei niihinkään aivan keväisin pysty luottamaan talven aiheuttamien tuhojen vuoksi.

– Juhannukseen asti kannattaa suhtautua varauksella. Jos näyttää että viitta ei ole paikallaan, niin se on hyvinkin mahdollista, että pielessä on, Heinonen kertoo.

Heinonen muistuttaa myös, että paperisetkin kartat täytyy olla ajan tasalla. Muutama vuosi sitten Aurinkoreitin väylästöön (Solrutten) lisättiin viitisenkymmentä viittaa.

Merivartiosto partioimassa kumiveneellä
Merivartiosto partioimassa kumiveneelläMerja Siirilä / Yle

Paikalliset pulassa turisteja enemmän

Merenkurkun rannikko tunnetaan haastavana turisteille. Moni alueen veneilijä liikkuu hyvin paikallistuntemuksensa avulla. Heinonen uskoo, että ulkopaikkakuntalaisia voi jopa pelottaa alueella veneily matalalla ja kivikkoisella alueella.

– Kun karttaa katsoo, niin eihän täällä ei voi veneillä, kun ei täällä ole kuin kiviä. Kyllä täällä tilaa veneilyyn on. Ei ole ehkä ensimmäinen kohde, mihin etelän suunnalta lähdetään lomareissulle.

Vaikka voisi olettaa juuri turistien aiheuttavan merivartiostolle pelastustehtäviä, ovat alueella enemmän hädässä paikalliset.

– Kun ulkopaikkakuntalainen tulee, niin hän on erityisen varovainen ja liikkuu selkeillä väyläalueilla. Haaverit sattuvat sitten enemmän väyläalueiden ulkopuolella. Mutta siihen nähden, että meillä on haastavat olosuhteet, niin liikutaan hyvin, Heinonen toteaa.

Aiheesta voi keskustella 29.5. klo 22 asti.

Lisää aiheesta: Ovatko veneilytaidot hallussa? Testaa, miten hyvin sinä tunnet merimerkit