Mies seilasi laiturilla 90 kilometriä ja tajusi, että jotain pitää tehdä – purjehtii nyt läpi koko rannikon ja poimii matkallaan muoviroskat

30 vuotta purjehtinut meriseikkailija Kari Nurmi laskee Virolahdelta Tornioon ulottuvalla matkallaan jokaisen kelluvan roskan ja kirjaa ne excel-taulukkoon.

purjehdus
Kari Nurmi
Kari "Ruffe" Nurmi on seikkaillut merillä ja purjehtinut yli 30 vuotta. Hänellä on ollut käytössään koko ajan sama vene, sekin nimeltään Ruffe.Antro Valo / Yle

Kari "Ruffe" Nurmi toteutti yhden erikoisimmista ideoistaan vuonna 2015 – hän purjehti laiturilla (siirryt toiseen palveluun) yli Suomenlahden Tallinnasta Helsinkiin. Itse tehdyllä kulkuvälineellä oli tarkoituksena jäljitellä norjalaisen Thor Heyerdahlin Kon-Tiki -alusta, jolla Heyerdahl purjehti Tyynen meren yli Perusta Polynesiaan 1940-luvun lopulla.

Merimatka Tallinnasta Helsinkiin on 90 kilometriä.

– Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta kun idea tulee, se pitää toteuttaa. Halusin kokeilla, millaiselta tuollainen valtava laivaliikenne tuntuu, jos niiden seassa liikkuu alkeellisella aluksella, Nurmi kertoo.

Matalalla laiturilla matkatessaan Nurmi todellakin näki pinnan tasolta paljon. Hänelle konkretisoitui se, että Suomenlahdella liikkuu kesällä satoja laivoja päivässä. Ympäristöstä ja luonnosta huolehtiva purjehtija havahtui, sillä lisääntynyt laivaliikenne ja öljykuljetukset voivat olla Itämerelle ja Suomenlahdelle uhka.

Kesällä 2019 Nurmi on lähdössä hiukan erilaiselle purjehdukselle.

Kelluvat roskat listaksi

Suomessa etsitään tänä kesänä uutta tietoa muoviroskan määrästä meressä. Itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle etenevän purjehduksen aikana kerätään lisätietoa koko maan rannikon pintaveden muovihiukkasista sekä paljailla silmillä nähtävän kelluvan roskan määrästä.

Purjehdus alkoi Virolahdelta tiistaina ja päättyy juhannuksena Tornioon. Idean isä on helsinkiläinen seikkailijapurjehtija Kari "Ruffe" Nurmi, joka lähtee matkaan yhdeksänmetrisellä purjeveneellään. Hän tekee yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

– Jo viime vuonna keräsimme mikromuovinäytteitä ympäri Itämerta ja samaa näytteenottoa laajennetaan nyt rannikon tuntumaan.

Pintaveden mikromuovinäytteitä kerätään veneen perässä vedettävällä pienoistroolilla. Mikroroskaksi kutsutaan alle viiden millimetrin kokoista roskaa. Näytteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa muovin palasia. Usein ne ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä.

Veneen matkustajat
Meriroskapurjehduksen ensimmäisen osuuden miehistöksi Virolahdelta Haminaan pääsivät Kai Mikkola Kotkasta (vas.), Anna Merikari Helsingistä, Susanna Tulokas Järvenpäästä ja Pekka Laiho Helsingistä.Antro Valo / Yle

Kelluvia roskia kartoitetaan nyt ensimmäistä kertaa. Ne myös poimitaan pois merestä – jos keli ja purjehdustilanne sen sallivat.

–Kovalla tuulella tai kesken käännösten tai purjeiden noston roskia ei poimita, vaan silloin keskitytään veneen ohjaamiseen, kertoo Nurmi.

Nurmi odottaa, että vedestä joudutaan poimimaan muovipusseja, kanistereita, pulloja ja tölkkejä. Kaikki nämä lasketaan ja kirjataan matkan aikana excel-taulukkoon, jonka Nurmi lähettää Suomen ympäristökeskukselle matkan päätyttyä.

– Näin saadaan koko rannikon kattava taulukko siitä, mitä kaikkea voi yhdestä veneestä nähdä, selittää Nurmi.

Purjehdusreissulle Nurmea ajaa paitsi huoli ympäristöstä myös seikkailunhalu. Hän on purjehtinut jo yli 30 vuotta, tosin pääasiassa avomerellä. Yllättävin kokemus on vuodelta 2013.

Silloin hän kohtasi Huippuvuorilla jääkarhun, joka valitsi hänen kumiveneensä lelukseen.

Jääkarhu tuhosi kumiveneen

Miehistö oli päättänyt rantautua Huippuvuorten pohjoisosissa, mutta kovan tuulen takia varsinainen matka-alus täytyi jättää ankkuriin. Maihin mentiin mukana olleella kumiveneellä. Yksi miehistön jäsenistä jäi ankkurivahdiksi matkaveneeseen.

Norjalaisten viranomaisten vartiotuvassa sekä venäläisten geologian tutkijoiden telttakylässä vieraillessaan Nurmi miehistöineen huomasi, miksi Huippuvuorilla kannattaa pitää silmänsä auki – jääkarhu.

– Iso uroskarhu kiinnostui rannalle jättämästämme kumiveneestä. Se tutki sitä ensin aikansa kunnes poistui paikalta, mutta palasi myöhemmin takaisin. Kynsin ja hampain se sillä leikki ja sai veneemme puhki. Sen jälkeen se taas poistui jonnekin.

mikromuovitroolausta avomerellä Suomenlahdella, 9-metirnen purjevene vetää trooilia, Karu Nurmen vene
Kari Nurmen vene mikromuovitroolauksessa Suomenlahdella.Kari Nurmi

Retkikunnan ankkurivahdiksi jäänyt jäsen onnistui aallokossa keikkuneesta veneestä kuvaamaan (siirryt toiseen palveluun)jääkarhun tekoset videolle. Nurmi kertoo kohtaamisesta myös omilla verkkosivuillaan Huippuvuoria koskevan tekstinsä "Yllättävä kohtaaminen" -osiossa.

– Se on ehkä yllätyksellisin juttu, joka elämässäni on tullut vastaan, miettii Nurmi.

24 sataman rannikkoseikkailu

Vaikka Nurmi on kokenut hurjiakin, on hänen mielestään Suomen rannikolle ulottuvassa roskienkeruupurjehduksessakin aineksia seikkailuun.

24 pysähdyspaikkakuntaa sisältävä rannikkopurjehdus on aivan erilainen kuin hänen viime vuosien kokemuksensa. Purjehdukselle osallistuu 120 vapaaehtoista, jotka muodostavat päivittäin vaihtuvan miehistön ja pääsevät työskentelemään myös merentutkijoina.

– Normaalisti mukanani on oma miehistö, joka tietää mitä tekee ja jonka yhteistyö on saumatonta. Nyt miehistöksi tulee joka päivä uusia ihmisiä, joilla ei ole samanlaista kokemusta. Kyllä mua jännittää, tunnustaa Nurmi.

Suomen Valtameripurjehtijoiden puheenjohtajanakin toimiva mies tietää kuitenkin jo etukäteen, että ei hän pelkästään maakrapuja mukaansa saa.

– Mukaan on tulossa paljon sellaisia, jotka ovat olleet vesillä esimerkiksi moottoriveneilijöinä, mutta haluavat päästä kokeilemaan purjehdusta.

Kari Nurmi
Viime hetken valmisteluja Kari Nurmi teki veneessään vielä pari tuntia ennen rannikkopurjehduksen alkua.Antro Valo / Yle

Vapaaehtoiset eivät ainoastaan matkusta

Vapaaehtoisten ikähaarukka on laaja, 18-76 vuotta. Naisia ja miehiä purjehdukselle osallistuu suurin piirtein yhtä paljon. Merentutkimuksen lisäksi vapaaehtoiset pääsevät myös aitoon veneilyn makuun käytännössä heti sen jälkeen, kun Nurmi on pitänyt miehistölleen turvallisuuskatsauksen ja vene on irronnut laiturista.

Nurmi korostaa, että pääasia on nauttia veneilystä, mutta raatamaankin on varauduttava.

– Vaadin sitä, että miehistö tekee töitä veneessä. He pääsevät muun muassa ohjaamaan, nostamaan purjeita ja tekemään käännöksiä.

Nurmi haluaa myös innostaa ihmisiä veneilyn pariin ja tuoda vapaaehtoisille merentutkijoille veneilyyn liittyviä onnistumisen hetkiä.

– Purjehdukseen liitetään helposti ajatus, että se on vaikeaa ja veneessä on paljon köysiä, joihin on helppo sotkeentua. Tällaista mielikuvaa yritän poistaa. Ei purjehdus niin vaikeaa ole.

Arvokasta lisätietoa Suomen merien muoveista

Suomen ympäristökeskuksen odotukset muovinkeruupurjehdusta (siirryt toiseen palveluun) kohtaan ovat suuret.

– Olemme ottaneet aiemmin näytteitä vain pumpun avulla. Sen perusteella tilanne on se, että rannikolla mikromuoveja on pintavedessä enemmän kuin avomerellä. Nyt saamme lisää näytteitä ja lisätietoa sekä vahvistusta aiemmille tuloksille, sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi.

Hän on tyytyväinen seikkailijapurjehtijan kanssa syntyneeseen yhteistyöhön.

– Viime vuonna saamamme näytteet olivat hyvin vertailukelpoisia omien tutkimusalus Arandalla ottamiemme näytteiden kanssa.Siksi odotukset ovat suuret nyt myös rannikkokampanjaa kohtaan, sanoo Lehtiniemi.

Rannikon meriroskakartoituksesta on hyötyä kansallisessa seurannassa, jonka tuloksista Suomi on velvollinen raportoimaan EU-komissiolle meristrategiadirektiivin mukaisesti.

Roskakampanjan tuloksia on odotettavissa laboratoriotyöskentelyn jälkeen vuoden loppuun mennessä.