Valtavat levälautat muuttivat veden mönjäksi Saimaan eteläosassa – rantaan rakennettiin sata "pesusientä", ja nyt vedessä näkyvät jo omat varpaat

Vedenlaatu on alkanut parantua, kun valtaosa pelloilta ja metsistä tulevista ravinteista jää ranta-alueilla oleviin kosteikkoihin.

kosteikot
Suoniityn kosteiko Taipalsaarella
Kare Lehtonen / Yle

Kosteikkojen rakentaminen Saimaan eteläisimmässä osassa Pien-Saimaalla alkoi 2010-luvun alussa, kun Saimaan eteläisimmän vesialueen tila heikkeni hälyttävästi. Rantavesissä kukki lähinnä sinilevä ja poikkeuksellinen massaesiintymä jatkoi kasvuaan vielä talvellakin jään alla.

Nyt ranta-alueille on rakennettu sata kosteikkoa, ja kymmeniä on vielä suunnitteilla. Veden laatu on muutamassa vuodessa parantunut selvästi.

raija aura lappeenranta
Projektipäällikkö Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimestaJari Tanskanen / Yle

– Ravinnepitoisuudet ovat järvessä alentuneet eikä massiivisia sinileväkukintoja enää ole, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen projektikoordinaattori Raija Aura.

WWF (siirryt toiseen palveluun) kuvailee kosteikkoja pesusieniksi, joka pidättää veden kulkua ja suodattaa ravinteita. Kosteikot estävät pelloilta ja metsistä tulevaa kiinteää maa-ainesta pääsemästä Saimaaseen, mutta eivät pysäytä veteen liuennutta humusta.

– Tärkeintä on, että vesi viipyy kosteikossa pidempään. Veden kulkua hidastetaan, jolloin kiintoaines valuu kosteikon pohjassa olevaan valuma-altaaseen, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kosteikkoasiamies Antti Happonen.

Kiintoaine voi olla hiukkasmaista orgaanista materiaalia kuten kuollutta kasviainesta tai epäorgaanista ainetta kuten savi tai hiesu.

suoniityn kosteikko taipalsaari
Suoniityn kosteikko Taipalsaarella Etelä-KarjalassaJari Tanskanen / Yle

Varpaat näkyvät taas järven pohjasta

Pien-Saimaan vesi on silminnähden kirkastunut, ja tulokset nähdään myös mittauksilla. Mökkirannassa kahlaava näkee taas omat varpaansa.

– Näkyvyys on parantunut huomattavasti, kun vesi on kirkastunut, sanoo taipalsaarelainen maaseutuyrittäjä Marko Suutari.

Kosteikkojen lisäksi vaikutusta on ollut hoitokalastuksella ja veden pumppaamisella Suur-Saimaan puolelta.

Pien-Saimaan vettä
Pien-Saimaan vesi on kirkastunut, kun vesistöön pääsee aiempaa vähemmän ravinteita.Mikko Savolainen / Yle

Kosteikoista ravinnetta pelloille

Kosteikkoa huolletaan muutaman vuoden välein poistamalla altaaseen kertynyt maa-aines. Se on arvokasta ravinnetta pelloille.

– Kun teimme ensimmäisen kosteikon, olin yllättynyt, että sieltä nostettiin kymmeniä kuutioita kiintoainesta, hämmästelee maaseutuyrittäjä Marko Suutari, jonka mailla on useita kosteikkoja.

Suoniityn kosteiko Taipalsaarella
Kare Lehtonen / Yle

Kosteikko on tehokkaimmillaan pari vuotta valmistumisen jälkeen.

– Silloin siellä on jo kasveja, jotka sitovat veteen liuenneita ravinteita. Tärkein niistä on levä, sanoo kosteikkoasiamies Antti Happonen.

Uhanalaiset linnutkin viihtyvät kosteikoilla

Suoniityn kosteikko Taipalsaarella on entistä Saimaan pohjaa, joka kuivattiin 1970-luvun alussa pelloksi. Pari vuotta sitten alue muutettiin kosteikoksi, ja nyt se hidastaa läheisiltä pelloilta ja metsästä tulevan veden pääsyä Saimaaseen.

suoniityn kosteikko taipalsaari
Suoniityn kosteikko Taipalsaarella Etelä-Karjalassa on yli 12 hehtaarin suuruinen. Alue on suosittu lintujen levähdys- ja ruokailualue. Lintutornista voi seurata kosteikon elämää. Jari Tanskanen / Yle

Suoniityn kosteikosta on tullut muutamassa vuodessa suosittu lintujen levähdys- ja ruokinta-alue. Se kertoo kosteikon ekosysteemin hyvästä toiminnasta – linnuille löytyy ruokaa.

– Täältä löytyy haikaran pesä, telkän pönttöjä, sorsan pesiä ja tappeja lokeille, joissa ne voivat vahtia aluetta, laskee kosteikkoasiamies Antti Happonen.

Hyvin hoidettuun kosteikkoon kehittyy runsas linnusto, ja ne ovat tärkeitä uhanalaisten lintulajien suojelulle. Kosteikko ei saa päästä kasvamaan umpeen, vaan esimerkiksi ruovikot niitetään säännöllisesti.

– Kosteikko kaivetaan parinkymmenen vuoden välein, sitä mukaan kun ne täyttyvät vesikasveilla, sanoo Happonen.

haikola laavu kosteikko taipalsaari
Taipalsaaren Haikolan ja Vitsain kylien rajalla sijaitsevan Karvajalanjoen kosteikon reunalle on rakennettu laavu.Jari Tanskanen / Yle

Pien-Saimaalla on kymmenen kosteikkoa, joihin myös yleisö voi tutustua omatoimisesti. Neljään on rakennettu lintutorni.

– Parinkymmenen vuoden kuluttua näemme suuria tuloksia Pien-Saimaan palautumisessa luonnontilaiseksi. Kosteikkojen rakentamisen lisäksi tarvitaan myös muita ihmisen toimia, kuten kalastusta ja veden pumppausta, sanoo Antti Happonen.