Poliisi ei luota nilkkapantaan ja kotiarestiin, joiden piti parantaa tutkintavankien asemaa: “Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi”

Uusien pakkokeinojen tarkoitus oli vähentää tutkintavankien määrää, mutta niitä ei ole juurikaan käytetty.

tutkintavankeus
Poliisi sulkee putkan oven
Alkuvuonna 2019 poliisin tiloissa ja tutkintavankiloissa oli keskimäärin vajaat 600–700 tutkintavankia kerrallaan.Laura Hyyti / Yle

Vuoden 2019 alussa poliisin keinovalikoima kasvoi kahdella uudella pakkokeinolla. Vangitsemisen sijasta voidaan nykyään käyttää tehostettua matkustuskieltoa tai tutkinta-arestia.

Uudet pakkokeinot velvoittavat rikoksesta epäiltyä tai tuomittua pysymään tietyllä alueella, vaikkapa kotonaan tai muussa asumiseen soveltuvassa paikassa, kuten asuntolassa tai hoitolaitoksessa. Valvonta tapahtuu yleensä sähköisellä nilkkapannalla.

Käytännössä kyse on samasta asiasta prosessin eri vaiheissa. Tehostettu matkustuskielto voidaan määrätä rikoksesta epäillylle tai syytetylle. Tutkinta-aresti puolestaan tuomion toimeenpanoa odottavalle vangille.

Yle kertoi tänään ihmisistä, jotka ovat joutuneet istumaan vankilassa ilman syytä. He kaikki ovat tulleet pidätetyiksi tai vangituiksi.

Syyttömänä poliisivankilassa tai tutkintavankeudessa olleet kertoivat kokemuksen olleen heille traumaattinen. Jotkut olivat jopa menettäneet työnsä, opiskelupaikkansa tai yrityksensä vankeusjakson takia.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut säännöstö olisi voinut parantaa heidän asemaansa.

Poliisi pelkää epäillyn katoamista

Uusien pakkokeinojen ei odotettu soveltuvan kovin isolle tutkintavankien ryhmälle.

Lainvalmistelun aikaan arvioitiin, että tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti vähentäisivät tutkintavankien päivittäistä määrää 25–30:lla. Toisin kuitenkin kävi.

Koko alkuvuoden aikana tehostettuja matkustuskieltoja on määrätty vain 22 kappaletta. Tutkinta-aresteja ei ole toimeenpantu ollenkaan.

Jalkapanta.
Sähköisen valvonnan teknisestä toteuttamista vastaa Rikosseuraamuslaitos.Henrietta Hassinen / Yle

Luvut ovat monta kertaa pienemmät kuin ennakkoon arveltiin. Tämä johtunee siitä, että poliisi suhtautuu epäröiden uusiin pakkokeinoihin.

– Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi jonnekin, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

Rikoksesta epäillyn tai tuomitun on helpompi paeta esimerkiksi omasta kodistaan kuin poliisin tiloista tai vankilasta.

Lisäksi sähköisessä valvonnassa tutkintavankeuden eristämisvaikutus ei toteudu. Valvontaan määrätty, rikoksesta epäilty voi halutessaan melko vapaasti pyrkiä vaikeuttamaan esitutkintaa.

Poliisilla on tapana rajoittaa tutkintavankien yhteydenpitoa etenkin tutkinnan alkuvaiheessa. Sähköisessä valvonnassa yhteydenpidon rajaaminen ja etenkin sen valvonta on monimutkaisempaa.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti uskoo, että uusien pakkokeinojen käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun rikoksesta epäiltyjen tai tuomittujen, heidän avustajiensa ja tuomioistuinten tietoisuus asiasta lisääntyy.

– Näin voisi ainakin kuvitella, kun tässä on tutkintavangin oma etu kyseessä. Hän voi jatkaa työssäkäyntiä tai opiskeluja, Juuti pohtii.

Tutkintavanki voi itse vaatia vangitsemisen sijasta tehostettua matkustuskieltoa tai tutkinta-arestia.

Pakkokeinojen tarjonta kaksinkertaistui entisestä

Ennen uudistusta rikoksesta epäillyllä, syytetyllä tai tuomion toimeenpanoa odottavalla vangilla oli vain kaksi vaihtoehtoa: tutkintavankeus tai tavallinen matkustuskielto.

Tutkintavankien olot etenkin poliisin tiloissa ovat melko karut. Ulkoilumahdollisuudet ovat vähäiset ja sellin ulkopuolella tapahtuvia aktiviteetteja ei juuri ole.

Sekä YK:n kidutuksen vastainen komitea (CAT), Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi toimiva komitea (CPT) sekä eduskunnan oikeusasiamies ovat toistuvasti todenneet, että poliisivankilat soveltuvat vain vankien lyhytaikaiseen säilytykseen.

Tavallista matkustuskieltoa poliisi ei ole puolestaan pitänyt kovin tehokkaana, sillä sen valvonta on vähäistä. Niitä onkin määrätty vuosittain vain muutamia satoja.

Viime vuonna määrättiin 550 tavallista matkustuskieltoa. Pidätyksiä oli 8 500 ja vangitsemisia 2 100.

Lue myös:

Syyttömänä vangitut