Jättimäinen betonipylväs on seissyt jokivarressa kansan ihailtavana 70 vuotta – vasta nyt paljastui, että se voi kaatua ihmisten päälle

Kuusankosken keskustassa sijaitseva 30 metriä korkea suurjännitepylväs on aikoinaan rakennettu ilman perustuksia.

Pylväs (Rakentaminen)
betonipylväs
70 vuotta vanhoilla suurjännitepylväillä on enää historiallinen arvo. Antro Valo / Yle

Kouvolan kupeessa Kuusankoskella keskustaajamaa hallitsee valtava näky. 90 tonnia painavat ja 30 metriä korkeat betoniset suurjännitepylväät seisovat massiivisina taajaman halki virtaavan joen varrella.

Pylväät on rakennettu 1940-luvun lopulla ja ne ovat vuosikymmeniä olleet olennainen osa Kuusankoskea. Ne myös edustavat omalla tavallaan suomalaista betonirakentamisen historiaa.

– Pylväät ovat merkittävä osa kuusankoskelaista sielunmaisemaa, sanoo Kuusankoski-Seuran puheenjohtaja Urpo Huuskonen.

Nyt uljaiden pylväiden ylle on tullut yllättävä uhka. Ainakin yhden pylvään perustukset ovat jääneet tekemättä. Myrskyn yllättäessä pylväs voi huonolla tuurilla kaatua ja murskata alleen lähellä olevia ihmisiä.

Perustukset puuttuvat

Vielä 2010-luvun alussa betonipylväitä oli Kuusankoskella kymmenen. Ne olivat käyneet tarpeettomiksi, minkä vuoksi silloinen Kuusankosken kaupunki halusi purkaa ne.

Pitkän väännön jälkeen kuusi pylvästä sai purkutuomion, mutta neljä päätettiin jättää pystyyn muistuttamaan kaupungin teollisuushistoriasta.

betonipylväät
Tämän pylvään alta ei löytynyt lainkaan perustuksia.Antro Valo / Yle

Insinööritoimisto selvittää parhaillaan, missä kunnossa neljä betonipylvästä ovat ja millaisia korjaustoimia ne vaatisivat.

Jo nyt on selvinnyt, että yksi pylväistä on paikoillaan ilman perustuksia. Vanhojen suunnitelmapiirustusten mukaan hotelli Sommelon pihalla olevan pylvään alla olisi pitänyt olla puupaalut. Tutkimukset paljastivat karun totuuden.

– Ei sieltä mitään puupaaluja löytynyt, kertoo Suunnittelukide-insinööritoimiston aluepäällikkö Jussi Kurhinen.

Valtava betonipylväs seisoo savimaassa paikoillaan ilman kunnollisia perustuksia. Vaikka se on pysynyt paikoillaan jo 70 vuotta, on onnettomuuden vaara Kurhisen mukaan ilmeinen.

– Jos pylvään kohdalle sattuu syöksyvirtaus tai trombi, on suuri vaara, että pylväs katkeaa tai kaatuu, sanoo Kurhinen.

Aikoinaan pylväissä oli voimajohdot, jotka myös tukivat pylväitä. Nyt niitä ei ole, mikä tekee pylväistä entistä huterammat. Kurhinen muistuttaa, että yksi pylväs on Kuusaantien varrella.

– 90 tonnia betonia. On siinä riski, että jollekin käy huonosti.

Vääränlaista terästä

Betonipylväät omistaa Kouvolan kaupunki. Sen haltuun ne tulivat sen jälkeen, kun Kuusankoski, Kouvola ja muut Pohjois-Kymenlaakson kunnat liittyivät yhdeksi isoksi Kouvolan kaupungiksi.

Kun Kuusankoskella muutama vuosi sitten kaadettiin kuusi pylvästä, yhdessä niistä todettiin iso halkeama. Se oli muodostunut, kun betonin sisälle oli päässyt vettä.

Historiallisissa pylväissä oleva betoni on aluepäällikkö Jussi Kurhisen mielestä yllättävän hyvässä kunnossa.

– Varsinkin kun otetaan huomioon 1940-luvun rakennusmenetelmät ja sen aikainen betoni, pylväitä ei voi millään muotoa pitää huonolaatuisina.

Ongelmia voikin olla betonin sisällä olevassa teräksessä. Sitä on liian vähän ja sekin on vääränlaista. Pylväissä on käytetty sileää terästä, kun nykykäsityksen mukaan betoniraudoituksen pitäisi olla harjaterästä.

Kurhinen kertoo, että 1940-luvulla harjaterästä oli vaikeampi saada, minkä takia niissä oli usein sileää terästä.

– Piirustusten mukaan pylväissä on hyvälaatuista sileää terästä. Mutta sileän teräksen tarttuvuus ja lujuus ei ole läheskään samanlainen kuin modernilla harjateräksellä, kertoo Jussi Kurhinen.

betonipylväät
1940-luvun lopulla valmistuneita suurjännitepylväitä on jäljellä enää neljä. Antro Valo / Yle

Betonipylväät tarvitsevat Jussi Kurhisen mukaan huoltoa samalla tavalla kuin vaikkapa betonielementtitalo, joissa betoni rapisee vuosien kuluessa.

Kuusankosken historiallisissa pylväissä betonia on rapissut erityisesti korkealla olevista vaakaorsista.

– Betonin kyky suojella terästä vähenee ajan kanssa. Orsista on irronnut tai on irtoamaisillaan betonikappaleita.

Tutkimukset tekeillä

Pylväiden kuntotutkimuksia tehdään Kuusankoskella vielä tällä viikolla. Toiveena on saada kaatumisvaarassa olevan pylvään korjaus alkamaan jo tänä vuonna. Sille on tarkoitus tehdä perustukset teräksestä, joka estää pylvään kaatumisen.

Kuntotutkimuksessa selviää, mitä muille pylväille pitää tehdä ja ovatko niiden perustukset kunnossa. Joka tapauksessa tarkoitus on ainakin pinnoittaa pylväät. Se parantaa betonin sisällä olevan teräksen kestävyyttä ja parantaa pylväiden ulkonäköä.

Jos kunnostaminen osoittautuu mahdottomaksi tai liian kalliiksi, voi edessä olla pylväiden purkaminen. Kuusankoski-Seuran toiveena on, että löytyisi joku ratkaisu pylväiden säilyttämiseksi.

– Ne ovat ikään kuin vanhat savupiiput, joita on myös ollut vaikea säilyttää. Vanhat rakennelmat vaativat kunnostusta, jotta ne säilyisivät myös jälkipolville, pohtii Kuusankoski-Seuran puheenjohtaja Urpo Huuskonen.

Insinööritoimisto Suunnittelukide on arvioinut, että yhden betonipylvään korjaaminen maksaisi arviolta noin 70 000 euroa.