Kaupungeissa viihtyvästä liito-oravasta on tullut syyttä syntipukki – Vaasassa kehitetään mallia, jolla suojelukonfliktit voidaan torjua

Liito-oravien suojelusta aiheutuu kiistoja usein siksi, että lajin esiintymisestä ei ole riittävästi tietoa kaavoitustyön alkuvaiheessa.

Kotimaa
liito-oravametsikkö
Vaasassa kaavoittajat ja Ely-keskus suojelevat liito-oravia yhteistyössä.Elina Kaakinen / Yle

Vaasan kaupungin keskustan liepeiltä Pilvilammen suositulta retkeily- ja ulkoilualueelta vanhan haapapuun juurelta niitä löytyy - liito-oravan papanoita.

Ulkoilureitin viereisessä vanhassa sekametsikössä liito-orava voi elää rauhassa. Siellä sitä eivät uhkaa metsäkoneet ja hakkuut.

– Laji on kohtalaisen yleinen kaupungin kaava-alueilla. Ei montakaan kaavaa ole sellaista, joissa lajia ei tarvitsisi huomioida, kertoo ympäristöinsinööri Jan Nyman Vaasan kaupungin kaavoitusosastolta.

Liito-orava on tiukasti suojeltu laji. Ellei sen elinalueita tunnisteta ajoissa, joutuvat ihmiset ja liito-oravat helposti törmäyskurssille.

– Vaikka liito-orava on uhanalainen laji ja sen kanta on taantunut, se on kuitenkin monilla alueilla suhteellisen runsas. Kun sitten tullaan lähemmäs asutusta, niin aina on se riski, että sitä esiintyy sellaisillakin alueilla, jonne jonkinlaista rakentamista olisi tarve suunnata, toteaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola.

liito-oarvan papanoita puun juurella.
Liito-oravan papanat ovat riisinjyvän kokoisia ja näköisiä. Elina Kaakinen / Yle

Kaavoitukseen sujuvuutta

Ongelmia tulee varsinkin silloin, jos havaintoja suojelluista lajeista tehdään kaavoitustyön loppuvaiheessa. Näitä loppuvaiheen yllätyksiä pyritään nyt Vaasassa ehkäisemään kaavoittajan ja ympäristöviranomaisten entistä tiiviimmällä yhteistyöllä.

Tekeillä on uusi toimintamalli, joka tähtää siihen, että liito-oravien suojelusta aiheutuvat kiistat ja konfliktit pystytään torjumaan ennakolta.

– Kun luontoarvot otetaan paremmin huomioon jo prosessin alkuvaiheessa, se sujuvoittaa kaavoitusta kaupungin suunnassa, mutta myös täällä viranomaispuolella selvitään vähemmällä työllä siinä vaiheessa, kun luonnokset ja ehdotukset tulevat lausunnolle, selvittää Leena Rinkineva-Kantola.

Pyrkimyksenä on, että rakentamista ei suunnata alueille, joissa on liito-oravien ja muiden tiukan suojelun direktiivilajien eli viitasammakoiden ja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

– Monesti nämä liito-oravametsiköt ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta muutenkin tärkeitä alueita ja ne soveltuvat hyvin viheralueiksi ja virkistysalueiksi, toteaa Rinkineva-Kantola.

Liito-orava on turhaan syntipukki

Jan Nymanin mukaan konflikteja on syntynyt aika-ajoin, mutta koko ajan vähemmän ja vähemmän. Nyman pitää tärkeänä yhteistyötä Ely-keskuksen ja myös ympäristönsuojeluyhdistysten kanssa ja uskoo, että kun yhteistyö tiivistyy, pystytään yhteentörmäykset torjumaan entistäkin paremmin.

– Tärkeätä on se, että saadaan ennakoitua asioita ja saadaan varmuus siitä, että kaava voi edetä normaalin prosessin mukaisesti eikä yllätyksiä tule enää viime vaiheessa.

Kun liito-oravien esiintyminen kaavoitettavilla alueilla paljastuu myöhäisessä vaiheessa, saattaa kaavojen valmistuminen viivästyä pitkiäkin aikoja ja suunnitellut rakennushankkeet voivat mennä jäihin.

Leena Rinkineva-Kantolan mukaan on liito-oravienkin etu, että konfliktit voidaan välttää.

– Näistä suojelluista lajeista ei tule niin helposti syntipukkeja eikä koeta, että ne estävät tärkeitä hankkeita.

Liito-oravan löysää ulostetta puun rungolla.
Liito-oravan löysää ulostetta puun rungolla.Elina Kaakinen / Yle

Noin 3000 havaintopistettä

Kaavoittajalle tärkeä työkalu on kattava ja jatkuvasti täydentyvä luontotietokanta.

Vaasassa liito-oravahavainnot on syötetty tietokantaan vuodesta 2010 lähtien ja lepakkohavainnot vuodesta 2008 lähtien. Havaintopisteitä tietokannasta löytyy yhteensä jo kolmisen tuhatta.

– Havaintojen perusteella voidaan tehdä tarvittavia analyyseja ja erilaisia teemakarttoja, kertoo luontotietokannan ylläpitäjä, ympäristöinsinööri Tuomas Kiviluoma..

Kiviluomalla on hyvä kuva siitä, missä liito-oravia Vaasan kaava-alueella esiintyy. Rannassa ja hyvien kulkuyhteyksien varrella, haapa- ja kuusimetsissä.

Havaintoja liito-oravista on tehty hyvinkin läheltä kaupungin ydinkeskustaa. Viime syksynä yksi ilmestyi kaupungin kaavoittajien ikkunan taakse.

– Se oli myrskyn jälkeinen aamu. Liito-orava oli eksynyt teknisen viraston talon atriumpihalle ja etsi hädissään ulospääsyä sieltä. Erinäisten vaiheiden jälkeen asia hoitui ja tämä yksilö pääsi luonnolliseen elinympäristöönsä Gustavsborgin rantametsään jatkamaan elämäänsä, muistelee Jan Nyman erikoista tapausta.

Arvailujen varaan jäi, mitä asiaa liito-oravalla kaavoittajille oli.

– Ehkä viesti oli, että muistakaa minutkin.